Toimintopainikkeet

Luonnos kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi 2030

24.1.2019

Ympäristöministeriö

Päästökattodirektiivi edellyttää EU:n jäsenmaiden vähentävän rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, pienhiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (pl. metaani) päästöjä. Hengitettävät hiukkaset (PM10) eivät kuulu päästökattodirektiivin vähennysvelvoitteiden piiriin, mutta niiden päästömäärät pitää kuitenkin raportoida vuosittain komissiolle. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat laativat kansallisen ilmansuojeluohjelman päästöjen vähentämisestä. Nyt valmisteltu kansallinen ilmansuojeluohjelma ulottuu vuoteen 2030. Ohjelman asiakirjaan on koottu kattavasti aihepiiriin liittyvää tietoa, joten se toimii myös hyvänä tietolähteenä asiasta kiinnostuneille.  

Tilanne päästövähennystavoitteiden saavuttamisen suhteen on Suomen osalta hyvä, sillä kaikki direktiivin asettamat päästövähennysvelvoitteet toteutuvat ilmansuojeluohjelmassa esitetyn ns. peruslinjan mukaisilla toimilla. Vaikka raja-arvot saavutetaan, aiheutuu ilmansaasteista kuitenkin edelleen terveys- ja ympäristöhaittoja. MTK korostaa, että tästä eteenpäin on tärkeää varmistaa, että eri toimijoilla on ulkoiset edellytykset toimia niin, että päästöt vähenevät arvioidulla tavalla tai tätä enemmän.   

Ammoniakkipäästöt 

Suomen NH3-päästöistä noin 90 % on peräisin maataloudesta (ml. turkistuotanto), joten ammoniakkia koskevat päästövähennystoimet koskevat erityisesti maataloutta. Suomessa on laadittu maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämistä koskeva toimintaohjelma, jossa esitetyillä toimilla saavutetaan päästökattodirektiivin vuoden 2020 velvoitetaso. Ohjelma päivitetään koskemaan vuosia 2021 - 2020 tänä vuonna. Tärkeimmät päästöjä vähentävät toimet ovat jo käytössä, mutta niiden käyttöä on lisättävä. Monet toimenpiteistä edellyttävät investointeja. MTK muistuttaa, että ilmapäästöjen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin on myös jatkossa saatava investointi- ja muita tukia. Eläinten ruokintaa tarkentamalla voidaan myös vähentää ammoniakkipäästöjä. Tilat tarvitsevat tähän neuvontaa, joka perustuu ajantasaiseen tutkimustietoon.  

Ajantasaista tutkimustietoa tarvitaan myös päästömallien tueksi. Maatalouden ammoniakkipäästöarviot on laskettu kansainvälisillä malleilla, joiden kehittyminen on tarkentanut myös päästöarviota. Malleihin tarvitaan kuitenkin myös Suomessa tehtyjä eläintenpidosta aiheutuvien ammoniakkipäästöjen mittaustuloksia. Toistaiseksi niitä on vain yksittäisiä, jolloin mallien antamien tulosten oikeellisuutta on hyvin vaikea arvioida. Jatkossa tutkimusrahoitusta tulee ohjata myös maatalouden NH3-päästömittauksiin. Vain näin voidaan luetettavasti seurata ja raportoida päästöjen kehittymistä. 

Puun pienpoltto 

MTK näkee hyvänä, että ilmansuojeluohjelmassa on korostettu puun pienpolton säännönmukaisen alasajon sijaan teknologian ja polttotekniikan kehittämistä ja siitä tiedottamista kansalaisille.  

Muut energialähteet 

Ilmasuojeluohjelmassa olisi voinut mainita selkeämmin biokaasun hyvistä puolista polttoaineena. Bio- ja maakaasu ovat vähäpäästöisiä polttoaineita, eivätkä ne sisällä rikkiä, pölyä tai raskasmetalleja. Kaasuautosta syntyy hyvin vähän hiukkaspäästöjä. Hiilidioksidipäästöt ovat kaasuautoissa noin neljänneksen pienemmät kuin bensiinikäyttöisissä, mutta dieselautoon nähden eroa ei ole maakaasulla ajettaessa. Biokaasulla ajettaessa hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 85 % bensiiniin verrattuna. Biokaasu sopii teknisesti hyvin niin liikenteeseen, lämmön tuotantoon kuin sähkönkin tuotantoon. Tuotanto on toki kallista, mutta ympäristön kannalta hyviä puolia on niin paljon, että selvä myönteinen kirjaus olisi tarpeen ilmansuojeluohjelmassa. Nyt ohjelmassa vain täyssähköautoilla nähdään myönteisiä hiukkaspäästövaikutuksia.  

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Airi Kulmala 
asiantuntija

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää