Toimintopainikkeet

Suositaan suomalaista - uudet EU-direktiivit antavat hyvän lähtökohdan hankintalain uudistamiseen

Parlamentti hyväksyi uudet julkisia hankintoja koskevat EU-direktiivit tammikuussa 2014. Jäsenvaltioilla on nyt pari vuotta aikaa uudistaa kansalliset lait vastaamaan uusia direktiivejä. Julkisia hankintoja koskevia sääntöjä uudistamalla Euroopan Unioni pyrkii ottamaan aikaisempaa paremmin huomioon yhteiskunnallisia tavoitteita kuten ympäristönsuojelu, resurssi- ja energiatehokkuuden lisääminen, ilmastonmuutoksen torjunta, innovoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä parhaiden mahdollisten edellytysten varmistaminen korkealuokkaisten sosiaalipalvelujen järjestämiselle.

EU-direktiivien uudistus on merkittävä. Valtaosa normeista on muuttunut. Kansallisen hankintalain uudistamiselle tämä tietysti tuo suuren haasteen, mutta antaa myös harvinaisen hyvän tilaisuuden suosia suomalaista tuotantoa. Suomen on nyt mahdollista säätää hankintalaki, joka selvästi tasoittaa kaukomaiden epäreiluja kilpailuetuja esimerkiksi elintarvikemarkkinoilla.

Julkisia hankintoja koskeva säätely vaikuttaa suoraan maaseudun tuotteiden ja palvelujen menekkiin. Kilpailutuksen valintaperusteista hinta lähes aina suosii kaukomaitten tuotteita. Etelä-Amerikan tai Aasian tuottajilla ei ole rasitteenaan suomalaista kulurakennetta ja viranomaisten asettamia velvollisuuksia. Hankinnan kilpailutuksen lähtökohdat eivät ole reilut. Sen vuoksi maataloustuottajat ja maaseutuyrittäjät odottavat, että hankintapäätöstä tehtäessä pelkän hinnan sijasta vertailtaisiin laatua, tuoreutta, kuljetusmatkoja, pakkauksia, turvallisuutta, terveellisyyttä, tuotantotapojen hyväksyttävyyttä, työehtojen noudattamista, ympäristöystävällisyyttä jne. Nyt näin ei ole läheskään aina tehty. Hankinnan hinta on nostettu lähes yksinomaiseksi valintakriteeriksi.

Uusien direktiivien mukaan toimien tuotantotapojen huomioon ottaminen on tulevaisuudessa jopa hankintayksikön velvollisuus. Pelkällä hinnalla kilpailemisesta pyritään eroon. Laatu- ja kestävyystekijät nostetaan hankintaperusteina näkyviin. Ympäristölainsäädännön kunnioittaminen on nostettu direktiivien keskeiseksi periaatteeksi. Suomalaisilla tuottajilla nämä asiat ovat kunnossa, meidän ei tarvitse tätä uudistusta pelätä. Olemme varmasti kärkijoukkoa jopa EU:n sisäisessä vertailussa.

Hankintadirektiivien muutoksen jälkeen jäsenvaltioilla on pääsääntöisesti kaksi vuotta aikaa uudistaa omat kansalliset lakinsa vastaamaan uusia EU-normeja. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on seuraavanlainen kirjaus: ”Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direktiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n kynnysarvoa. Hankintalain menettelyjä yksinkertaistetaan EU-lainsäädännön sallimissa puitteissa.” 

MTK odottaa hallituksen hyödyntävän uusien direktiivien antamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Nyt vaaditaan osaavaa valmistelua ja rohkeaa poliittista ohjausta. Uuden hankintalain on tosiasiallisesti parannettava suomalaisen elintarviketuotannon kilpailuasemaa suhteessa ulkomaiseen tuotantoon. Kaukomaitten elintarviketuotannon tukeminen verovaroin tehtävillä julkisilla hankinnoilla on jo korkea aika lopettaa. Omaan polveen ei ole enää pakko ampua.

Vesa Malila
lakimies, MTK

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 28.3.2014