Tiedote

Massiivipuurakentamisella isot mahdollisuudet

14.02.2017

Sahatavaraa viedään historiallisen paljon, mutta kotimaisen puun käyttö on romahtanut. Selitys löytyy rakentamisesta ja kaavoituksesta: Omakotitaloja rakennetaan vain kolmannes 2000-luvun alun lukemista. 85% omakotitaloista on puurakenteisia ja kerrostaloista vain 5%. Tänään vihittävällä CLT-linjastolla pystytään toivottavasti muuttamaan tätä kehityssuuntaa. - Uskon, että kun nyt kotimaista materiaalia alkaa olla tarjolla, talorakentamisen tuotekehityksessä otetaan harppauksia sekä massiivipuisten kerrostalojen että omakotitalojen osalta, totesi Tiirola

Myös lainsäändäntöpuolella on parannettavaa: - Jos muualla maailmassa voidaan rakentaa paloturvallisia massiivirakenteita ilman kipsilevyvuorausta, täytyy sen olla mahdollista myös meillä. Toiseksi, koska massiivipuu on iso hiilivarasto, täytyy CLT-rakenteen päästä samaan luokitukseen e-arvojen suhteen kuin hirsitalotkin, Tiirola esittää. Terveellisiä, hengittäviä ja kosteutta tasaavia massiivipuurakenteita ei pidä säädösten vuoksi pilata muovilla ja kipsilevyllä.

Puurakentamisesta puhutaan ilmastonmuutoksen hillinnässä liian vähän. Ohjaamalla rakentamista massiivipuurakenteita kohti voitaisiin saavuttaa iso osa EU:lle asetetuista päästövähennystavoitteista. Puuta meillä riittää: vaikka kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin CLT-elementeistä, niiden valmistukseen tarvittava puumäärä kasvaisi Suomen metsiin noin 14 tunnissa.

Koko metsäsektori on toki isossa roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Helposti unohdetaan, että itse asiassa metsäenergia ja myös selluteollisuus käyttävät raaka-aineenaan tukin kasvatuksen sivutuotteita. Isoja tukkeja ei saada, ellei nuoria metsiä harvenneta.

- Se on niin kuin porkkanan viljely: Jos et kitke, et saa isoja porkkanoita ja ilmastomielessä nämä sivutuotteet kannatta hyödyntää, koska niillä korvataan fossiilisia tuotteita, Tiirola muotoilee.

Metsänhoitoyhdistys Suomenselän mukanaolo on hyvä esimerkki uudenlaisesta metsänomistajien edunvalvonnasta, jossa puulle synnytetään uutta, korkean jalostusarvon kysyntää. Tämä voi olla jopa päänavaus ja esimerkki koko muulle metsänhoitoyhdistyskentälle. - Uskon, että yhdistyksen hallinto on halunnut osoittaa tällä pienellä mukanaololla myöskin alueen metsänomistajien tahtotilaa olla tekemässä konkreettisia tekoja arvokkaiden asioiden puolesta ja samalla olla vahvistamassa oman raaka-aineen kysyntää, kehuu Tiirola.

- Paikallisesti tuotettua puuta kannattaa hyödyntää, se on viisasta elinkeinopolitiikkaa, kuntataloudessa puurakentaminen hyödyntää paikallistaloutta raaka-aineen hankinnasta lähtien. Julkisissa rakennushankkeissa raha kannattaa pistää kiertämään aluetalouteen, Tiirola muistuttaa.

Lisätietoja: Mikko Tiirola puh. 044 538 4280