Toimintopainikkeet

WWF nuiji suomalaista sian- ja siipikarjanlihaa vailla perusteita


8.2.2017

WWF:n julkaisemassa lihaoppaassa on täysin virheellisesti niputettu suomalaisen ja muiden maiden tuotannon vastuullisuus samaan kategoriaan. Suomalaista sika- ja siipikarjatuotannon vastuullisuutta on kehitetty pitkäjänteisesti jo vuosikymmenten ajan. Tuloksena on monilla mittareilla mitattuna maailman parasta tuotantoa. Esimerkiksi suomalaisten sikojen ja siipikarjan terveys on huipputasoa. Me kannamme vastuumme antibioottiresistenssin estämisestä, muistuttavat MTK:n sika- ja siipikarjatuottajat.


– Käytämme lääkkeitä hyvin alhaisen määrän vain sairauksien hoitoon. Määrä on puolet Tanskassa, kuudesosa Saksassa ja kahdeskymmenesosa Espanjassa käytetyistä määristä, sanoo MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala.

– Suomessa sioilta ei katkaista häntää, broilereiden jalkapohjat pidetään kunnossa ja kalkkunoiden sekä munituskanojen nokkia ei typistetä toisin kuin yleisesti Keski-Euroopassa.

Suurin osa sika- ja siipikarjan rehuista tuotetaan kotimaassa. Rehun energia saadaan kotimaisesta viljasta, jossa on myös hyvin valkuaista. Useimmissa muissa maissa rehun energiaosana on maissi, joka on hyvin valkuaisköyhää. Koska Suomessa ei käytetä maissia, emme tarvitse yhtä paljon valkuaisrehuja.

Sianlihan tuotannossa käytetään poikkeuksellisen paljon myös proteiinipitoisia teollisuuden sivutuotteita, kuten ohrarankkia ja maitohuuhteita. Suomessa käytetään broilereiden ruokinnassa koko tuotannon kattavasti – ainoana maailmassa – kuorittua kauraa, joka on erinomainen valkuaisen ja energian lähde broilereille.

Runsas viljan ja teollisten sivutuotteiden käyttö vähentää soijan käyttötarvetta. Suomalaisessa sika- ja siipikarjatuotannossa tarvitaan selvästi vähemmän soijaa kuin muissa maissa.

– Lihaoppaan kriteeristöissä on soijan merkitystä korostettu kohtuuttomasti. Sika- ja siipikarjanliha on ilmaston kannalta kestävä vaihtoehto, koska sen aiheuttama hiilijalanjälki on pieni. Sika- ja siipikarjanlihan hiilijalanjälki on noin 2 prosenttia suomalaisten kokonaishiilijalanjäljestä. Vaikka lopettaisimme sika- ja siipikarjanlihan syömisen kokonaan, sen nettovaikutus olisi korkeintaan 1,5 prosentin luokkaa, tähdentää Rantala.

– WWF haluaa oppaallaan ajaa suomalaisen tuotannon sertifioidun soijan käyttöön. Tuotantomme on varmasti valmis siihen siirtymään, kunhan markkinat huomioivat kasvavat kustannukset tuottajille. Toinen vaihtoehto on suomalaisen valkuaisen osuuden lisääminen, Rantala sanoo.

Lisätietoja:
kotieläinasiamies Jukka Rantala, MTK, 040 715 8710

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää