Tiedote

EU nostaa maatalouspolitiikan tulostavoitetta – siihen tarvitaan vahva rahoitus

29.11.2017

EU-komissio painottaa jäsenmaiden vastuuta kohdentaa maataloustuet ylläpitämään ja kehittämään tuotantoa koko Unionin alueella. EU on niin iso ja monimuotoinen, että vain yhdellä tavalla ei saavuteta parhaita tuloksia eri puolilla EU:ta. Jäsenmaiden strateginen suunnitelma on jatkossa pohjana niin EU:n suoriin tukiin kuin maaseudun kehittämiseen. Strategiassa pitää ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet.

Tulosperusteisuus on tärkeä osa maatalouspolitiikan tulevaisuutta. Tuloksia varmasti kaipaavat niin viljelijät kuin tukea maksava yhteiskuntakin. Oleellista on valmistella toimivat mittarit tulevaisuuden politiikan vaikutusten arvioitiin. Mittarit ohjaavat toimintaa, mutta voivat olla luomassa uutta byrokratiaa samalla kun vanhan järjestelmän ongelmakohtia yritetään purkaa ja tavoiteltu yksinkertaistaminen voi jäädä haaveeksi.

Rahoitus ratkaisee tekemisen tason

Brexit ja EU:n uudet haasteet tarvitsevat rahoitusta, mutta yhteisen maatalouspolitiikan luonne ei ole muuttumassa. Yhteisellä rahoituksella voidaan saada aito sisämarkkina toimimaan ja taata kuluttajien vaatimukset ruuan tuotantotavoista ja turvallisuudesta. 

Komission tiedonanto on kirjoitettu ilman sitoutumista rahoitukseen. Muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, Pariisin ilmastosopimuksen toteuttaminen ja kiertotalous haastavat viljelijät uusiin investointeihin ja sitoumuksiin. Ekosysteemipalvelut eivät synny ilmaiseksi. Odotukset ja velvoitteet viljelijöille pitää mitoittaa sen mukaan kuinka paljon rahaa on käytettävissä.

Markkinatulot ovat yhä tärkeämpi osa viljelijöiden tuloissa

Globalisaatio on tullut jäädäkseen myös elintarvikeketjuun. Meneillään olevat kauppaneuvottelut eri suuntiin luovat perustan sisämarkkinoiden kilpailutilanteelle. EU-tuottajat tarvitsevat tasa-arvoiset edellytykset markkinoilla eli kaupan vapautuessa markkinoilla olevien tuotteiden pitää täyttää samat kuluttajavaatimukset mitä EU-tuottajille asetetaan.  

Nuoret ja uudet viljelijät painokkaasti esillä

Maatalouskomissaari Hogan peräänkuulutti komission tiedotustilaisuudessa laajaa tukipakettia nuorten viljelijöiden saamiseksi alalle. Suomessa on EU:n nuorimmat viljelijät eikä syyttä. Olemme panostaneet nuorten viljelijöiden saamiseen mukaan tuotantoon. 

– Nyt EU:n on hyvä katsoa vaikka mallia Suomesta, miten tähän on päästy. Tämä on pitkäjänteistä työtä, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa.

MTK:n tavoitteet seuraavalle uudistukselle

– MTK tavoittelee vahvaa ja yksinkertaisempaa politiikkaa, joka vahvalla budjetilla tukee vastuullista tuotantoa ja mahdollistaa ilmastonmuutoksen torjumisen älykkään tuotannon ja innovaatioiden avulla, Marttila sanoo. 

Seuraavan uudistuksen yhteydessä tuet on kohdennettava entistä tehokkaammin aktiivituotannolle mm. tuotantosidonnaisten tukien avulla. Lisäksi on hyödynnettävä täysimääräisesti digitalisaation ja biotalouden tarjoamia mahdollisuuksia sekä paremman politiikan ja uuden liiketoiminnan luomista.

MTK painottaa myös tarvetta varautua paremmin erityyppisiin kriiseihin, kuten poliittisiin, markkina- tai säästä johtuviin kriiseihin. Ilmastonmuutos kasvattaa äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyttä. Myös poliittisten kriisien riski kasvaa epävarman maailmantilanteen takia.

– Emme saa toista kertaa joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin Venäjän vastapakotteiden kanssa, jolloin poliitikot päättävät ja viljelijät maksavat, Marttila jatkaa.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Juha Marttila, MTK, puh. 050 341 3167
johtaja Juha Ruippo, MTK:n Brysselin toimisto, puh. +32 476 502 704
maatalousjohtaja Johan Åberg, MTK, puh. 040 5233 864