Toimintopainikkeet

Liioittelun taito ja eläinsuojelulaki

Lehmä ja vasikka

24.6.2015

Tieto- ja lastenkirjailijan rooliin solahtaneen toimittaja Elina Lappalaisen mielipiteet Tuomas Sorjamaan ylöskirjaamina suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasosta (Image 6-7/2015) herättivät vastareaktion. Valistunut kuluttajakaan ei näköjään tiedä, miten hyvin eläimet suomalaisilla maatiloilla voivat, ihmettelee MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala.  

Lajityypillinen käyttäytyminen on tuotantoeläinten arkipäivää suomalaisilla kotieläintiloilla. Lehmiä laidunnetaan, emakoilla on pesärakennusmateriaalia, poikasia imetetään, possut tonkivat ja kanat kuopsuttavat.

Suojalan mukaan suurin osa vasikoista nupoutetaan anestesiassa ja kivunlievitystä käyttäen.

− Jos nupoutus ylipäätään katsotaan välttämättömäksi aggressiivisen lajityypillisen arvojärjestyksen muodostamisen varalta ja tapaturmien välttämiseksi. Karjupossut kastroidaan vain ja ainoastaan kuluttajien vaatimuksesta, sekin kipulääkityksessä, kertoo Suojala.  

Eläinten hyvinvointi on jana, jonka toisessa päässä eläin voi hyvin ja toisessa huonosti. Sama pätee ihmisten hyvinvointiin.

− Maaseudulla ihmiset elävät erilaisessa ympäristössä kuin kaupungin keskustassa asuvat. Hyvinvointi arvotetaan eri lailla usein omista henkilökohtaisista lähtökohdista. Mihin minimitason raja vedetään, on omantunnon kysymys, ei lakitekstin pykälä, muistuttaa Suojala.

− Meillä Suomessa on kotieläintuotantoa niin kauan kuin meillä on tuotantoeläimiä. Jos toimintaympäristöä supistetaan säädöksillä, kustannuksia lisätään ja kannattavuutta heikennetään, tuotanto kuihtuu pois. Kysymys on taloudesta ja ihmisten hyvinvoinnista. Ja siitä, säilytämmekö kotimaisen kotieläintuotannon vai syömmekö ulkomailla tuotettuja elintarvikkeita, joiden tuotanto-olosuhteita emme tunne.

− Niin se vain on, että suomalainen kuluttaja haluaisi syödä suomalaista lihaa, huomauttaa Suojala.

Lisätietoja: eläinlääkäri Leena Suojala, 040 779 2945  



Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää