Jatkossa on tarkoitus paremmin perustella maatalouspolitiikan välineitä strategisella suunnittelulla. Jokaisessa jäsenmaassa luodaan yhteinen strategia niin EU:n suoriin tukiin kuin maaseudun kehittämiseen. Strategiassa pitää ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet. Strategiassa olisi hyvä luoda pohjaa myös kansallisille tulotukijärjestelmille, Etelä-Suomen koplatuille tuille, sokerijuurikkaan kansalliselle tuelle sekä myös lomitukselle ja mahdolliselle varhaiseläkejärjestelmälle. 

Tulosperusteisuus on entistä tärkeämpi osa maatalouspolitiikan tulevaisuutta. Käytännönläheisiä ja mitattavia tuloksia varmasti kaipaavat niin viljelijät kuin tukea maksava yhteiskuntakin. Tämä tulee olemaan suuri haaste jäsenmaille ja onnistuakseen vaatii sen, että kaikki käytettävissä oleva teknologia on hyödynnettävä paljon nykyistä tehokkaammin. Muutoin vaarana on entistä mittavampi valvontakoneisto varmistamaan, että viljelijöiden toimista on oikeasti hyötyä. Tulosperusteisuutena voidaan pitää myös tuotantoon sidotut tuet ja samalla tämä tukee myös tukien kohdentaminen aktiivituotannolle.

Komission tiedonanto on kirjoitettu ilman sitoutumista rahoitukseen. Komissio vastustaa ehdottomasti suorien tukien osarahoitusta ja maatalouspolitiikan rahoituksen uudelleen kansallistamista. Kansallistaminen veisi pohjan pois yhteisistä sisämarkkinoista ja lisäksi varautumismahdollisuudet erilaisiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, heikkenisivät entisestään. Valtioneuvosto on linjannut tavoitteeksi maksimoida maatalousrahojen saantoa, koska se on käytännössä ainoa tapa varmistaa, ettei Suomen nettomaksuasema heikkenee kohtuuttomasti. Tämän takia MTK onkin esittänyt, että tulevan kauden rahoituskehyksen kokonaistaso voidaan nostaa 1,2 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Tiedonannossa korostetaan myös markkinatulojen kasvavaa merkitystä viljelijöiden tulonmuodostuksessa. Ruokaviennin lisääminen on komission näkökulman mukaan selkeä tulevaisuuden tavoite maatalouspolitiikassa. Tämä on hyvin perusteltu markkinatulojen lisäämisen näkökulmasta, kun kasvupotentiaali sisämarkkinoilla on rajallinen. Uusia markkinavaihtoehtoja ja myyntikanavia tarvitaan myös viljelijöiden markkina-aseman parantamiseksi. Tähän pätee hyvin tanskalaisten vanha sanonta, että ei ole niin väliä kuka vie, kunhan viedään mahdollisimman paljon.

Tiedonannossa nuoret tuottajat ja uudet viljelijät ovat painokkaasti esillä yhtenä tärkeänä tavoitteena. Maatalouskomissaari Hogan on myös itse peräänkuuluttanut uusia keinoja ja laajaa työkalupakettia nuorten viljelijöiden saamiseksi alalle. Komissaari on jopa todennut, että kansallisia eläkejärjestelmiä voitaisiin täydentää esim. maaseutuohjelman toimenpiteillä. EU:n komissio vaati viime uudistuksen yhteydessä Suomea luopumaan varhaiseläkejärjestelmästä. Tätä päätöstä olisi nyt syytä pikaisesti vaatia uudelleen arvioitavaksi. Brysselissä on ilmeisesti huomattu Suomessa olevan EU:n nuorimmat viljelijät siitä syystä, että täällä on panostettu sekä jatkajiin että luopujiin. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että MTK:n asettamat tavoitteet seuraavalle uudistukselle on huomioitu jopa hämmästyttävän hyvin komission tiedonannossa. MTK:n tärkeimmät tavoitteet ovat:

- vahva ja yksinkertaisempi politiikka, joka vahvalla budjetilla ja kahden pilarin kautta tukee vastuullista tuotantoa

- maataloustuotannon jatkuminen kaikilla alueilla

- maataloustuottajien markkina-aseman parantaminen sekä

- hallittu rakennemuutos, nuoret tuottajat ja maaseudun elinvoimaisuus.

Kaikki nämä asiat löytyvät helposti komission tiedonannosta. Eniten toivomisen varaa jää varsinkin markkinariskien hallinnan osalta. 

MTK on painottanut tarvetta varautua paremmin erityyppisiin kriiseihin, kuten poliittisiin, markkina- tai säästä johtuviin kriiseihin. Ilmastonmuutos kasvattaa tulevaisuudessa äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyttä. Myös poliittisten kriisien riski kasvaa epävarman maailmantilanteen takia. Yksi varautumiskeino voisi olla maatalousbudjetin ulkopuolinen kriisirahasto. Nyt täytyy tehdä töitä sen eteen, että tähän kiinnitetään huomiota seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun yhteydessä. Lisäksi tavoite luoda parempaa maatalouspolitiikkaa jää torsoksi, ellei tavoitteille varata riittävästi rahaa. Tähän asiaan vaikuttamisen aika on nyt, koska komission aikataulutavoitteen mukaan rahoituksesta on tarkoitus keskustella valtionpäämiestasolla alkuvuodesta ja julkaista varsinainen budjettikehysehdotus ensi toukokuussa. 

Johan Åberg, maatalousjohtaja, 040 5233864