Osaoptimointi ei palvele ketään. Päinvastoin. Se rikkoo enemmän kuin lisää ymmärrystä. Keskustelu, johon keskeneräisen laskurin julkaisu johti, on surullista. Maatalous nousi Itämeren pilaajaksi ja toimialan tuntijat ihmettelevät, mihin kaikki edistys hävisi.

Tuloksena on syyllisyyttä, jonka kirjoittajatkin näkivät. On naiivia väittää, että tämä laskuri olisi ennemmin auttava kuin syyllistävä. Laskurin uutisoinnissa nousee esiin ruoka, vaikka jätevedenkäsittelyllä on suurempi merkitys kuin siirtymällä sekasyöjästä vegaaniksi.

Ravinnekuormitus vesistöön on pienentynyt jatkuvasti. Tutkimusaineisto laahaa kuitenkin perässä ja siten Itämeri-laskuriin syötetyt kertoimet. Avoimuus ei ylety malleihin.

Kuluttajat tarvitsevat päätöstensä pohjaksi perusteet arvioille. On aika selittää, mistä levä-ämpärit oikeasti tulevat. Miksi osa merkittävistä asioista, kuten huoneilman lämpötila, ei paina mitään. Miksi etenkin liha painaa laskurissa niin paljon?

Suomen osuus Itämeren kuormituksesta on 10 %, maatalousmaan käyttö 6 % (SYKE). Maatalouden kuormasta suurin osa on pintavirtailun huutomaa maa-ainesta, jota on vaikea pidättää pellon puolelle etenkin tulvatilanteissa.

Ruuantuotantomme on kehittynyt 30 vuodessa uuden tiedon ja teknologian myötä: Tarkennetulla lannoituksella ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ravinnepäästöt ovat vähentyneet. Tilanne on haasteellinen, kun lisääntyneet talvisateet vievät kehitystä toiseen suuntaan. Edistys ei heijastu Itämeren tilaan vielä vuosikymmeniin, koska vanhat päästöt yhteiskunnan eri sektoreilta 50 vuoden ajalta rehevöittävät merta vielä pitkään (HELCOM).

Teemme yhteistyötä luonnon kanssa ja vaalimme valttejamme eli puhdasta ympäristöä ja turvallisia tuotteita.

Odotamme uusia ratkaisuja tutkijoilta, joka tuntevat olosuhteemme ja perustavat neuvonsa aitoihin ajantasaisiin mittauksiin. Kuluttajat ovat oikeutettuja samaan.

Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, maanviljelyskemian ja -fysiikan dosentti, MTK