Suurimmat haasteet markkinoilta

MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Mauno Ylinen kertoi avauspuheenvuorossaan esille suomalaisen liha-alan ongelmista.

– Suomalaisen liha-alan ongelmat ovat luonteeltaan pitkäaikaisia. Suurin ongelma on markkinoilla. Heikko hintakehitys ei voi enää jatkua kauaa näin, Ylinen sanoi.

Toimitusjohtaja Osmo Autio , Autiomat Oy:stä kertoi niistä moninaisista ongelmista, joista hän konsultointityössään lihatalojen kanssa kohtaa. Autiota sapetti myös kokoomusnuorten ja demareideiden Mikkel Näkkäläjärven hyökkäys maataloustukia kohtaan.

– Huudellaan vain jotain millä saadaan julkisuutta. Todellisuudessa tuet ovat korvausta kuluttajalle, jotta kotimaisen ruuan hinta pysyisi kohtuullisena ja maatalous säilytettyä, Autio sanoi.

Johtaja Timo Kalliomäki Nordeasta toi pankin näkökulman tilojen taloudelliseen tilanteeseen. Hän uskoi, että ennemmin tai myöhemmin käänne parempaan on maataloudessa tulossa. Kalliomäki näki, että tulevana vuonna saatetaan nähdä useampia velkasaneerauksia. Konkurssiaaltoon hän ei kuitenkaan usko.

– Pankin tavoitteena on aina auttaa maatilaa, jotta konkurssilta vältyttäisiin, Kalliomäki korosti.

Arvon mekin ansaitsemme

Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi esitteli arvon jakautumista elintarvikeketjussa.

Parannusta tuottajan asemaan ei olla saatu aikaan, vaikka kuluttajien tietoisuus tuottajien heikosta markkina-asemasta on kasvanut.

– Ketjun eri osien osuudet ovat pysyneet jotakuinkin samoina viimeisen kymmenen vuoden ajan, Niemi sanoi.

Leppä lupaili ravintolaruuan alkuperämerkintöjä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi menellään olevasta työstä maatalouden ja suomalaisen ruokaketjun hyväksi.

Leppä nosti keskeisinä kehittämiskohteinaan esille ruokaviennin, alkuperän ilmoittamisen ravintoloissa, uuden elintarvikemarkkinalain, normien purun ja tiet.

Leppä lupaili tuoreen lihan ja kalan osalta asetusta ravintolaruuan alkuperän ilmoittamispakosta.

– Asia on parhaillaan EU-komission hyväksyttävänä, Leppä sanoi.

Leppä nosti esille aktiiviset ruokavientiponnistelut, joihin hän on itsekin osallistunut ja kiitteli sekä Food From Finlöand -ruokavientiohjelman että Eviran toimintaa.

–  Ruokamme vientivaltti on todennettava laatu. Meillä on hyvät mahdollisuudet kestävän lihantuotantomme kasvuun viennin kautta ja siihen on panostettava, Leppä korosti.

Lisäarvotuotteet ja vienti kasvun eväitä

Johtaja Thimjos Ninios Evirasta ja tutkimuspäällikkö Antti-Jussi Tahvanainen , Etlasta kertoivat näkemyksistään suomalaisen lihaketjun kilpailukyvystä ja menestymisen edellytyksistä.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että me emme pärjää hinnalla vaan erikoistumalla ja viennissä

Kotimamarkkinoilla suomalaisen ruuan lisäarvosta pitää pystyä viestimään paremmin.

– Ruotsissa kotimainen liha-ala saatiin kasvuun diskuteeraamalla. Miksi se on Suomessa niin vaikeaa, Ninios sanoi.

Esa Wrang kertoi ruokaviennin edistämisestä, jossa on jo saatu kanavia auki aktiivisuudella.

– Suomalaisen ruuan markkinointi vientimarkkinoilla on samanlaista toimintaa kuin kotimaassa, kaikki vain täytyy tehdä paremmin ja kohdemarkkinoihin perehtyen, Wrang sanoin.

Meillä on Wragin mielestä jo riittävän hyviä tuotteita ja laatuargumentteja. Nyt vain pitää tehdä paljon töitä.

Vientiin halutaan satsata voimakkaasti, mutta myös lobbaus tärkeää

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila summasi seminaarin annin. Marttila nosti tärkeiksi järjestön vaikuttamisen alueiksi maatalous-, kauppa- ja kilpailupolitiikan, ruokaviennin ja viestinnän.

– Meille on sanottu, että lopettakaa itkeminen. Nyt se on lopettu ja liha-alalla mennään nyt vahvasti eteenpäin, Marttila kiteytti.