Monenvälinen kauppajärjestelmän WTO:n luomat puitteet ovat tärkeitä ja niitä on puolustettava. Nationalismin puolestapuhujia on maailmalla tarpeeksi. Teknologian vallankumous ja globalisaatio muuttavat toimintaympäristöämme. Meidän on vain pystyttävä valmistautumaan uusiin toimintatapoihin ja kiristyvään kilpailutilanteeseen. Joulukuun alun WTO:n ministerikokous ei ollut menestystarina, mutta ministerit kykenivät pitämään kauppajärjestelmän pystyssä. Seuraavaan ministerikokoukseen on nyt kaksi vuotta aikaa. Työohjelma ei ole laaja, mikä voi osaltaan mahdollistaa rakentavan yhteistyön valmistelukokouksissa.

Mercosur -maat haastava EU:n kilpailukyvyn

Monenvälisten neuvottelujen heikon edistymisen takia myös EU on joutunut hakemaan uusia avauksia kahdenvälisistä kauppasopimuksista. Maatalouden kannalta hyviä tuloksia on saatu mm. Etelä-Korean, Japanin ja Kanadankin kanssa. Näissä elintarvikesektorin ja maatalouden intressejä on puolustettu ja merkittäviä viennin avauksia on satu aikaan. Voi hyvin todeta, että ilman Etelä-Korean kanssa tehtyä kauppasopimusta Venäjän embargon vaikutukset olisivat olleet moninkertaiset EU-markkinoilla.

Etelä-Amerikan Mercosur-maat (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) ovat seuraavana neuvottelupöydissä. Tavoitteena oli saada sopimus aikaan tänä vuonna tai viimeistää heti vuoden vaihteen jälkeen ennen vaalikaranteenin alkua. Mercosur-maiden kanssa neuvottelut ovat lähtökohtaisesti vaikea, minkä osoittaa myös se, että komission neuvottelumandaatti on parin kymmenen vuoden takaa. Mercosur-maat ovat poikkeuksellisen kilpailukykyisiä, suuria maataloustuottajia eikä heidän ruokaturvallisuusstandardit vastaa EU-lainsäädännön vaatimuksia. Samaan aikaan ko. maat ovat puolustaneet oman teollisuutensa vahvaa protektionismia eivätkä ole halunneet tehdä merkittäviä myönnytyksiä teollisuustuotteissa. Tästä on vaikeaa saada tasapainoista neuvottelutulosta.

MTK katsoo, että Mercosur-neuvottelujen kynnyskysymyksiä ovat ruokaturvan laatustandardien vaatimustaso sekä muutaman EU:lle herkän tuotteen riittävästi tuontia rajoittavat tariffikiintiöt. Herkkiä tuotteita ovat liha ja erityisesti nauta, sokeri ja etanoli. EU:lla on ollut paineita nostaa tarjoustaan jo esitetyistä tasoista. Kiintiöiden kasvattaminen vaikuttaa suoraan EU:n sisämarkkinoiden toimintaan ja lisää riskejä sisäisiin markkinahäiriöihin. Tuontikiintiöt eivät voi olla nollatullitasolla, vaan niiden pitää huomioida kilpailukykyero.

Brexit-Mercosur -kytkentä

Brexit-neuvottelujen tulokset vaikuttavat myös EU-Mercosur-neuvottelujen maatalousratkaisuihin. Brexit-neuvottelujen suuria kysymyksiä ovat raha ja ihmisten kansalaisoikeudet sekä Irlannin rajakysymys. Nyt viime viikolla Eurooppa-neuvosto totesi neuvottelujen edenneen tarpeeksi, jotta voidaan aloittaa eron jälkeisen kauppasuhteen neuvottelut. Kauppasopimukset vaikuttavat suoraan myös Mercosur-neuvottelujen tariffikiintiöratkaisuihin, joissa brittien osuus suurena tuojamaana on merkittävä EU-tarjouksissa.

Sama keskustelu on edessä muidenkin WTO-kiintiöiden ja aikaisempien bilateraalisopimusten tuontikiintiöiden jaossa. Mm. Uusi-Seelanti on suoraan ilmoittanut, että EU:n ja brittien kaavailema kiintiön jako ei riitä brexitin yhteydessä, vaan Uusi-Seelanti haluaa kasvattaa tuontikiintiöidensä yhteismäärää. maataloustuotannolle.

Markkinahäiriöt todennäköisiä

EU-Mercosur neuvottelujen mahdolliset seuraukset heijastuvat EU:n elintarvikkeiden sisämarkkinoille. Venäjän vastapakotteet ja niiden vaikutus maito-, hedelmä- ja vihannesmarkkinoihin oli dramaattinen vuonna 2014 ja ongelmat jatkuvat välillisesti vielä tänäkin päivänä. Menetykset Suomen maatalous- ja elintarvikesektorilla olivat suuret ja toipuminen hidasta. Pelkästään maitoalan menetykset olivat jo 200 miljoonaa euroa vuodessa ensimmäisinä vientikieltovuosina. Maidontuottajien saama tuottajahinta laski hetkessä 25 %.

Mittaluokassa Venäjä-pakotteiden vaikutus on paljon pienempi mitä Mercosur-maiden mahdollinen tuonninlisäys EU-markkinoille voisi olla. EU:n yhteisen globalisaatiovarat eivätkä maatalouspolitiikan kriisinhallintamekanismit pysty vastaamaan mahdollisesti edessä oleviin ongelmiin. Kasvavan tuonnin lisäksi EU-tuottajat ovat menettämässä myös brittimarkkinat Mercosur-tuonnille, mikä pahentaa entisestään tilannetta sisämarkkinoilla.

Uskottava ruokaturva ja standardit

EU:n ja Suomen elintarviketurvastandardit ovat fundamentaalinen asia EU:n kansalaisille, joista ei ole mahdollista tinkiä. Terveys- ja turvallisuusperusteiden merkitys kasvaa jatkossa kestävän kehityksen sitoumusten takia. Kysymys on myös koko valvontajärjestelmän uskottavuudesta ja EU-maiden kansalaisten luottamuksesta unionin toimintaan ja päätöksentekoon. Harkitsemattomasti kyhätty ruokaturvallisuusjärjestelmien vastavuoroinen hyväksyminen voi rapauttaa koko EU:n ruokaturvallisuusjärjestelmän uskottavuuden.

Juha Ruippo, johtaja, MTK:n Brysselin toimisto, +32476502704