Ministeri Kimmo Tiilikainen esitti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2045 mennessä. MTK:n mielestä tavoite on loistava ja kestävän metsätalouden avulla hyvinkin saavutettavissa.

Suomessa on metsiä noin 23 miljoonaa hehtaaria. Puuston kokonaistilavuus niissä on noin 2,4 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kokonaiskasvu 105 miljoonaa kuutiometriä.

Hiilinielulla tarkoitetaan hiilivaraston kasvua. Metsät toimivat hiilinieluna, eli puuston hiilivarasto kasvaa, kun puuston vuotuinen kasvu on suurempi kuin poistuma. Suomen metsät sitoivat vuosittain noin 30 milj. tonnia hiilidioksidia. Hiiltä on sitoutuneena myös valtameriin, maaperään, kasvillisuuteen ja mm. puutuotteisiin. Ne ovat hiilen varastoja. Suomen metsien hiilivarasto puustossa ja maaperässä on yhteensä noin 2 000 milj. tonnia.

Hyvä metsänhoito lisää metsien kasvua ja hiilensidontaa

Vuosittain hakkuita tehdään noin 700 000 hehtaarin alueella, eli noin 3%:ssa metsistä. Tästä määrästä noin kolmasosa on uudistus- eli avohakkuita. Metsien puuston tilavuus ja puuston määrä ovat kasvaneet 1970-luvulta lähes 60%, koska metsien kasvu on ollut suurempi kuin hakkuumäärä. Tämä ei ole sattumaa eikä vahinkoa, vaan ainoastaan hyvän metsänhoidon ja suurelta osin metsänomistajien oman työn tulosta. Samasta syystä metsien kasvuvauhti on kaksinkertaistunut.

Nuori metsä, jossa kasvu on suurimmillaan, sitoo eniten hiiltä. Vanhoissa metsissä, joissa kasvu jo taantuu ja puuston kuolleisuus lisääntyy, myös hiilen sidonta vähenee. Metsään lahoava puu alkaa pikkuhiljaa vapauttaa sitomaansa hiilidioksidia. Järkevää siis on käyttää metsiä aktiivisesti, jolloin hiili pysyy varastoituneena puutuotteisiin ja istuttaa tilalle nopeasti uusi, kasvava metsä, jolloin sama metsäalue alkaa jälleen sitoa lisää hiiltä.

Metsien kasvu tulee ilmastonmuutoksen myötä kiihtymään, joten ne sitovat entistä enemmän hiilidioksidia.

Hiili varastoituu puutuotteisiin

Puurakentaminen on paras ilmastoteko, koska hiili sitoutuu puurakennuksiin sadoiksi vuosiksi. Koko metsäsektori on siis isossa roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Vanhoista talousmetsistä saadaan rakentamiseen käytettävää tukkipuuta. Helposti unohdetaan, että itse asiassa metsäenergia ja myös selluteollisuus käyttävät raaka-aineenaan tukin kasvatuksen sivutuotteita. Isoja tukkeja ei saada, ellei nuoria metsiä harvenneta. Selluteollisuuden käyttämä kuitupuu on juuri tätä metsänharvennuksen tuotetta.

Miksi kukaan haluaa jatkaa fossiilitalouden voittokulkua, kun meillä on käytettävissämme upea uusiutuvan raaka-aineen aarreaitta, kestävästi ja hyvin hoidettu metsä?