Toimintopainikkeet

Katsaus kotieläinmarkkinoihin toukokuussa 2017


19.5.2017

MTK kokosi markkinakatsauksen kotieläintuotteiden markkinatilanteesta toukokuussa 2017.

Sianliha

sianlihatoukok2017.jpg

Sianlihan vienti EU:sta on kasvanut nopeasti viime vuosina. Syinä ovat Kiinan vahva kysyntä, heikentynyt euro sekä eurooppalaisen sikatalouden tuottavuuden nopea parantuminen, joka on lisännyt kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Lisäksi vahvoilla kilpailijoilla USA:lla ja BRA:lla on ollut omia haasteitaan sikabisneksessään. Vahva kysyntä vientimarkkinoilla on vahvistanut hintoja EU:ssa. Vielä keväällä 2016 sianlihan hinta oli alle 1,30 kun se tällä hetkellä on tasolla 1,75 e/kg (+36 %). Vastaavana aikana Suomen hinta on noussut 0,10 e/kg (7 %). Euroopan markkinoiden kuumuutta kuvaa hyvin porsaan hinnan nousu. Keväästä 2016 se on vahvistunut 62 %


Kananmuna

kananmunatoukok2017.jpg


Suomen markkinoilla virikemunien tuottajahinta on laskenut viime viikkojen aikana. Nykyisellä hintatasolla viriketuotantoa ollaan ajamassa umpikujaan, joka on erittäin huolestuttavaa tilanteessa, jossa useimmilla tiloilla on vielä merkittävästi velkaa virikehäkki-investoineista. Vastaavasti pakkaamoiden tukkuhinta ei ole muuttunut. Kehitys on erittäin outo! Useimmat pakkaamot indikoivat virikemunien menekin jatkuvan muuttumattomana.



Naudanliha

naudanlihatoukok2017.jpg



Tuottajahinnat ovat hitaasti nousseet reilun vuoden verran. Huolestuttavaa on, että investoinnit ovat jäässä ja naudanlihan omavaraisuusaste uhkaa laskea reilusti. Elintarviketiedon ennusteen mukaan tuotantopotentiaali vähenee lehmämäärän vähetessä. Laajennussuunnitelmia on aiempaa vähemmän ja ne ovat pienempiä. Tuotanto alenee 79 milj. kiloon, vaikka tuottajien tavoite teuraspainon nostamisesta toteutuu. Erikoistuneen tuotannon kasvatuskapasiteetista on poistumassa 27 %. Ilman investointeja tuotanto alenisi n. 65 milj. kiloon ja vastaajien mielestä todennäköisten investointien toteutuessa 75 milj. kiloon.

Lammas

lammastoukok2017.jpg


Kaikki tuotettu liha kulutetaan kotimaassa, karitsanlihan omavaraisuusaste on n. 50 %. Markkinointi hoidetaan pääasiassa pienteurastamoiden kautta ja suoramyyntiä on 2/3 osalla tiloista. Tuottajahinnat nousivat pitkään ja olivat parhaimmillaan 2015 kesällä. Nyt lammastilat ovat kannattavuuskriisissä. Karitsan laatupalkkiolla on suuri merkitys kannattavuuteen. Päätoimisia lammastiloja on vajaa 700, lampaita on yli 1 500 tilalla. Vuonna 2016 uuhia oli reilu 75 000 kpl ja määrä nousee. Lammastilan keskikoko vuonna 2016 oli 70 uuhta. Ympäristönhoidolla, taljoilla ja villalla suuri merkitys tiloille.


Maito

juustotoukok2017.jpg


Kaksi suomalaista kolmesta uskoo, että kotimaiset elintarvikkeet ovat turvallisempia kuin ulkomaiset (Taloustutkimus: Suomi syö 2016). Juustojen kulutusluvut viittaavat aivan muuhun. Puolet juustojen kulutuksesta on ulkolaista. Maitonesteeksi muunnettuna 60 % maitotuotteiden kulutuksesta on juustoja. Kotimaisten juustojen menekinedistämisessä on valta potentiaali. Tuonti on painanut maitotuotteina nautitun maidon kotimaisuusasteen 65 %:n tuntumaan eli reilusti alle naudanlihan, sianlihan ja broilerin noin 80 %:n kotimaisuusasteiden. Kuluttajien valinnoilla on väliä. Jos vajaa puoletkin tuontijuustosta vaihdettaisiin kotimaiseen, korvaisi se Venäjän rajan sulkeutumisen takia hävinneen juustomarkkinan.


Lähteet: Luke, Tilastokeskus, Tulli, Euroopan komissio, Kantar TNS
Lisätietoja: Jukka Rantala, Jukka Markkanen, Leena Ala-Orvola ja Marjukka Manninen

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää