Suomen hallitukselle ja metsäalalle neuvottelutulos pysyi toivotun kaltaisena: lakisäädös ei Suomen neuvottelijoiden mukaan uhkaa Suomeen suunniteltuja investointeja ja niitä varten kaavailtuja lisähakkuita.

Neuvottelutuloksen mukaan vuosina 2021–2030 metsätalouden päästölaskennoissa hiilinieluja verrataan vuosiin 2000–2009. Päätöksen mukaan tulevaisuuden vertailutaso ja käyttö ei kuitenkaan pohjaudu aikaisempaan metsien käytön tasoon. EU ei siis ennalta rajoita metsien käytön intensiteettiä eli tehokkuutta, jolla hakkuiden määrää verrataan niiden kasvuun, kunhan metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Nyt asetus ottaa huomioon metsien kasvun, ikäluokkarakenteen ja tulevan kehityksen. 

Pelkona oli, että jos Suomi lisäisi metsiensä hakkuita, se joutuisi korvaamaan niistä syntyviä päästöjä esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia. Tämä johtuu siitä, että vertailuvuosina metsien käyttö oli huomattavasti nykyistä vähäisempää.

MTK:n mielestä päätöksenteossa mentiin oikeaan suuntaan. - Metsien rooli ilmastopolitiikassa on tärkeä ja on hienoa, että samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöjä tehokkaasti vähennetään, voidaan kehittää myös metsäbiotaloutta kestävästi ja järkevästi eteenpäin, sanoi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Ensi viikolla neuvottelukanta hyväksytään vielä pysyvien edustajien komiteassa Brysselissä. Muutokset nyt tehtyihin päätöksiin ovat kuitenkin epätodennäköisiä.

Lulucf-asetus tulee näillä näkymin voimaan muutaman vuoden päästä. Se liittyy osana suurempaan EU:n ilmastopoliittiseen kokonaisuuteen, jossa EU pyrkii yhteisillä päätöksillä pääsemään ilmastosopimuksessa päätettyihin tavoitteisiin.