Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lakiuudistuksen tavoitteet liittyivät metsänhoitomaksujen poistamiseen, jäsenten valinnanvapauden lisäämiseen, hyvän metsänhoidon toteutumiseen, metsätalouden edistämiseen, edunvalvontaan, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen sekä tasapuolisen kilpailun lisäämiseen.

Metsänhoitoyhdistykset ovat lakimuutosten jälkeen olleet entistä aktiivisempia toimijoita puumarkkinoilla. Palvelumarkkinoiden kilpailu sekä metsänomistajien valinnanvapaus ovat lisääntyneet ja puumarkkinat ovat toimineet hyvin, Pelkonen kiteyttää raportissaan. Varsin tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen eri toimijoille on onnistunut hyvin.

Lakimuutokset ovat parantaneet ja tulevat parantamaan metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta ainakin lyhyellä tähtäimellä. Metsänhoitoyhdistykset ja yritykset ovat vastanneet muutokseen enimmäkseen kehittämällä innovatiivisesti palveluitaan, erikoistumalla sekä yhteistyöllä.

Suurin yksityismetsätalouden haaste on Pelkosen mukaan metsänhoitorästien kasvava määrä. Tilanteen ratkaisu edellyttäisi hänen mukaansa uudenlaisia palveluita ja neuvontaa. Toinen kriittinen kehittämiskohde on parantaa metsävaratiedon laatua ja ajantasaisuutta.

Metsäkeskuslain uudistamisen myötä metsäkeskuksen valtakunnallinen vaikuttavuus on lisääntynyt merkittävästi. Toisaalta Pelkonen arvioi metsäkeskuksen maakunnallisen näkyvyyden heikentyneen. Erityisesti metsänomistajat tuntevat huonosti metsäkeskuksen nykyistä toimintaa. Samoin monien metsäammattilaisten tiedot metsäkeskuksen toiminnasta ovat heikot.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraisen mukaan raportti on analyyttinen ja varsinkin mhy-lain uudistamisen osalta on päästy niihin tavoitteisiin, jota prosessilta edellytettiin. Metsäkeskuksen osalta Pelkonen kiinnittää Hakkaraisen mielestä huomiota aivan oikeisiin asioihin.