Tekstissä on sadon arvoa verrattu vuosiin 2016 ja 2017, jolloin viljaviljelyssä on tehty käytännössä nollatulosta. Lehtinen oletti blogissaan, että koko 2,7 mrd. kg viljasato tulee suoraan markkinoille myyntiin. Hänen tätä satokautta koskeva hinta-arvionsa koko viljasadosta oli tehty vain yhden päivän ja yhden toimijan hinnoista ja laatuvaihtelut oli jätetty huomioimatta. Esimerkiksi kauran laatu on tänä vuonna selvästi huonompi kuin muina vuosina.

- Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä millä tasolla viljan hinnat säilyvät lopun satovuotta, Lappalainen jatkaa.

Viljasato menee suurimmaksi osaksi kotieläintilojen rehuksi eikä tule markkinoille ollenkaan. Jos kotieläintuotteiden hinnat eivät nouse niin viljelijä ei hyödy viljan hinnannoususta mitään. Päinvastoin hän joutuu tällaisena vuonna ostamaan rehua, jolloin kustannukset nousevat. Lisäksi noin kymmenen prosenttia tämän vuoden kokonaissadosta tarvitaan siemeneksi ensi kevään kylvöille.

Viljasadosta tulee rehu- ja elintarviketeollisuuteen sekä vientiin vuodesta riippuen noin 1,5 miljardia kiloa. Tänä vuonna määrä jää merkittävästi pienemmäksi, mikä johtaa siihen, että viljasadon kokonaisarvo ei nouse viime vuoden arvon yli. Yksittäisistä viljalajeista kauralla on mahdollisuus, että myyntiin tulevan sadon kokonaisarvo on viime vuotista suurempi. Tämä tosin riippuu paljon laatuhinnoittelun muutoksista.

Viljanviljelyssä käytettyjen lannoitteiden kustannukset ovat nousseet viime vuodesta ja ovat selvästi korkeammat kuin viime vuonna.

Blogin otsikko "Katosadosta kelpo tili" on sinällään oikea. Jos muualla EU:ssa ja Venäjällä olisi saatu hyvä sato, niin viljan hinta voisi olla vielä paljon nykyistä huonompi. Myös kotieläintilat ovat kovilla ensi talvena, jos hinnannousu ei mene läpi koko ketjussa.

MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen, puh. 040 546 6675