Toimintopainikkeet

Miten kuumuus vaikuttaa tuotantoeläintilojen arkeen? – kuuntele Maaltavastaajat jakso 17: Kuumat tilat Pohjois-Savossa

Aberdeenagus hiehot järvessä
Kuonan tilan hiehot vilvoittelevat järvessä

10.8.2018

Kesä 2018 on hellinyt lomailijoita helteillä, mutta kiusannut viljelijöitä kuivuudellaan. Miten kuumuus vaikuttaa tuotantoeläintiloilla? Vaikuttavatko kuumuus ja kuivuus tuotantoeläinten terveyteen ja tuottavuuteen? MTK:n Maaltavastaajat-podcast vieraili Pohjois-Savossa ja otti asiasta selvää. Emma Pihkala tapasi Kaisa Huttusen Aittomäen maitotilalta, Moon Milk Oy -maitotilan Anni Markkasen sekä Kuonan tilan Henrik Kähösen. Viikon jaksossa mukana myös MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala.

Lomailijat ympäri Suomen ovat päässeet tänä kesänä nauttimaan lämpimistä keleistä, mutta viljelijöille kesä 2018 on ollut hankalampi. Viime vuoden sateisen ja märän kesän jälkeen on kärvistelty kuivuudessa ja kuumuudessa. Miten kuumuus vaikuttaa tuotantoeläintilojen arkeen? Onko kuumuudella ja kuivuudella yhteys tuotantoeläinten terveyteen ja tuottavuuteen? MTK:n Maaltavastaajat-podcast vieraili Pohjois-Savossa ja otti asiasta selvää. Emma Pihkala tapasi Kaisa Huttusen Aittomäen maitotilalta, Moon Milk Oy -maitotilan Anni Markkasen sekä Kuonan tilan Henrik Kähösen. Viikon jaksossa mukana myös MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala. Voit kuunnella haastattelut kokonaisuudessaan Maaltavastaajat-podcastista täältä. 

Aittomäen maitotilalla toivotaan viljelijöiden yhteistyöstä helpotusta

Kaisa Huttunen Aittomäen lypsykarjatilalla Kiuruvedellä olisi jo valmis viileämpiin keleihin. Samaa mieltä ovat myös pihaton neljäkymmentäkuusi lypsylehmää. Eläinten oloja on pyritty helpottamaan mahdollisimman paljon. Viilennyspuhallin pyörii pihatossa ja lehmät saavat valita ovatko sisällä vai ulkona. Viilennetty pihatto on ollut lehmien suosiossa ja ulkona olo kiinnostaa vain viileämpään öiseen aikaan.

Vähäsateisen kesän aiheuttama kuivuus näkyy pelloilla. Huttunen arvelee, että huonon rehutilanteen takia eläinmäärää saatetaan joutua vähentämään.

- Kyllä liipaisinsormi on aika herkällä. Aika herkästi joudutaan poistamaan, jos ongelmia tulee ja tuotos vähenee. Ostorehua kun syötetään tällä hetkellä, niin sitä ei kannata kovin vähälypsyisille syöttää. 

Huttunen kokee, että viljelijöiden välinen yhteistyö toisi helpotusta ääritilanteisiin. Sade- ja kuivuustilanteet vaihtelevat alueittain. Rehuomavaraiset tilat, jotka ovat saaneet oman rehuntarpeensa täyteen, voisivat tulla apuun ja tehdä kolmannenkin sadon rehua, vaikka se ei normaalisti olisi tapana.

- Loppupeleissä yhteistyö olisi kaikkien etu. Jos eläinmääriä joudutaan vähentämään, myös rehuomavaraiset tilat kärsivät negatiivisesta huomiosta.

Huttunen kokee ääriolosuhteisiin varautumisen todella haastavaksi.

- Vaikka pinta-ala riittäisikin normikesinä karjamäärille niin ei siihen välttämättä silleen ehdi varautua, ei se ole ammattitaidosta kiinni.

Hieho Aittomäentila
Hieho juomassa Aittomäentilalla


Moon Milk Oy -maitotilalla kaikki viilennyskeinot on otettu käyttöön

Anni ja Mika Markkasen sekä Suvi ja Jarmo Vainikaisen yhteisomistuksessa olevalla 120 lypsylehmän Moon Milk Oy -maitotilalla rehutilanne on hieman paremmalla tolalla. Kuivuus on vaikuttanut kasvukauteen täälläkin, mutta myös sateita on saatu.

- Vettä on tullut tavallista vähemmän, mikä on johtanut siihen, että keväällä kylvetty vilja ei meinannut lähteä itämään ja nurmi ei meinannut lähteä kasvamaan. Ensimmäisen säilörehun tekemisen jälkeen saatiin kuitenkin muutama sadekuuro ja toinen säilörehu oli parempi, joten rehun pitäisi riittää talveksi, Markkanen kertoo.

Eläimille kuumuus on kuitenkin ollut rankkaa ja kaikki mahdolliset viilennyskeinot on otettu käyttöön. Öisin lehmät päästetään ulos jo hieman viilentyneeseen ulkoilmaan. Lisätuulettimia on laitettu joka paikkaan mihin mahdollista ja pihatossa on käytössä läpiveto.

- Eläinten terveydentila on onnistuttu pitämään yllättävän hyvänä, mutta totta kai ne kärsivät lämmöstä ja kuumuus aiheuttaa stressiä, mikä näkyy varmasti utareterveydessä ja muussa yleisessä jaksamisessa lehmillä energian mennessä jäähdyttämiseen, Markkanen toteaa.

Markkanen näkee ääriolosuhteisiin varautumisen vaikeana.

- Toivottavasti ihmiset valitsisivat niitä kotimaisia tuotteita siellä kaupassa, että saataisiin ylipäätään kannattamaan tämä maatalous jollain lailla, että ihmiset haluaisivat ostaa laadukkaita kotimaisia elintarvikkeita. Niin lihaa, viljaa kuin maitoa, Markkanen toivoo.

Hiehot laitumella Moon Milk Oy
Anni ja Mika Markkasen perhe hieholaitumella


Kuonan tilalla pihvikarjaa ruokitaan öiseen aikaan

Juankoskella sijaitsevan Kuonan tilan Henrik Kähönen kertoo kesän sujuneen suhteellisen hyvin. Kähönen on päässyt nauttimaan myös helteisen kesän hyvistä puolista ja pihvikarjatilan sata Finn Angusta ovat viettäneet kesän ulkona suomalaisen luonnon keskellä. Helle on kuitenkin tuonut muutoksia tilan arkeen. 

- Nyt kun on niin kuumaa, niin päiväsaikaan eläimet syövät ja liikkuvat paljon vähemmän. Ne vain makoilevat tuolla varjossa tai osa tykkää köllötellä ihan auringossakin, vaikka mahdollisuus varjoon onkin, Kähönen kertoo. 

Tilalla on keksitty keinoja helpottaa eläinten oloja ja arkirutiinit ovat menneet uusiksi. Ruokinta on siirretty myöhäisiltaan tai peräti yöhön. Säilörehu alkaa pilaantua helposti kuumalla, joten sitä annetaan vähemmän ja myöhempään.

Juankoskella on saatu kesän aikana myös jonkin verran sateita, eikä rehutilanteen kanssa ole akuuttia hätää.

- Ensimmäinen sato on tehty ja toisen kasvua odotellaan vielä muutama viikko. Tällä hetkellä näyttää kuivalta. Jos tilanne näyttää huonolta, on eläinmäärää vähennettävä. Meidän alueella vettä saatu jonkin verran, tilanne ei ole katastrofi, Kähönen toteaa.

Keinoina tuleviin ääriolosuhteisiin Kähönen näkee esimerkiksi säilörehualan maksimoimisen ja syväjuuristen ja kuivuutta kestävien kasvien kuten apilan lisäämisen.

- Yhteiskunta voisi auttaa siten, että ostetaan suomalaista ruokaa ja suomalaisia tuotteita ja palveluja mahdollisimman paljon niin saadaan rahat ja verot pyörimään omassa maassa mahdollisimman tehokkaasti. Tuottajahinta pitää saada korkeammalle tasolle, jotta tilat voivat pärjätä paremmin kuin tällä hetkellä. Tällä hetkellä varautuminen kuivuuteen ja märkyyteen on huonon kannattavuuden takia hankalaa, Kähönen painottaa.

MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri uskoo tilojen hyödyntävän perimätietoa ja uutta teknologiaa

MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala uskoo, että kuumuus on pakottanut tiloja sopeutumaan. Kuumia keliä on kuitenkin nähty ennenkin. Suojala kokee, että hellejakson pituus on poikkeuksellinen, mutta Suomen kesään kuuluu lähes joka vuosi myös lämpimämpiä jaksoja. Tietty perimätieto hyvistä viilennyskäytännöistä siirtyy vanhemmilta sukupolvilta nuorille. Nykyaika on tuonut myös uusia teknologisia sovelluksia tilojen käyttöön ja käytössä on esimerkiksi sika- ja lehmäsuihkuja, jotka ovat yleisiä myös lämpimien olosuhteiden maatalousmaissa. 

- Voidaan hyödyntää erilaisia tapoja pitää pihaton molemmat ovet auki ja läpiveto. Ja eläimet tykkäävät olla varjossa, joten kuumalla kelillä ei pakoteta laitumelle vaan eläimet saavat valita missä ovat, Suojala kertoo perustavaa laatua olevista viilennyskeinoista.

Lämpötila vaikuttaa lopputuotokseen erityisesti maitotiloilla.

- Maidontuotannon taso saattaa heilahdella laidunkaudella. Riippuu siitä missä kunnossa laitumet ovat ja annetaanko extraruokaa. Lopputuotos on suoraan verrannollinen siihen, paljonko nestettä menee sisään. On oltava tarpeeksi nestettä ja rehua, Suojala järkeilee.

Suojalan mukaan kuumuuteen tulisi varautua jo mahdollisia uusia investointeja tehdessä.

- Investoivien ja esimerkiksi navettaremontteja tekevien tilojen kannattaa miettiä jo rakennusvaiheessa, onko mahdollista asentaa valmiudet esimerkiksi sikasuihkulle. Kun helleaika koittaa on rakentaminen jo liian myöhäistä.

Myös Suojalaa huolestuttaa tilojen rehutilanne.

- Talven tilanne tietysti tällä hetkellä vähän huolestuttaa. Nyt yritetään saada mahdollisimman suuret säilörehuvolyymit, jotta pärjätään omilla rehuilla mahdollisimman pitkään. Lypsykarjatiloilla kuitenkin otetaan se mitä saadaan ja sitten sitä täydennetään. Energiansaantia voidaan tarvittaessa lisätä väkirehulla, mutta korsirehun määrä on tietysti pidettävä tietyllä tasolla.

Kuuntele haastattelut kokonaisuudessaan: Maaltavastaajat jakso 17. Kuumat paikat tuotantoeläintiloilla nyt Soundcloudista

Maaltavastaajat-podcast on MTK:n oma ajankohtaiskatsaus. Uusia podcast-jaksoja ilmestyy noin kahden viikon välein, ja podien teemoissa otetaan monipuolisesti huomioon koko maa- ja metsätalousala sekä ajankohtaiset ilmiöt. Maaltavastaajat löytyy osoitteesta soundcloud.com/maaltavastaajat.  Palvelu on helppokäyttöinen, ja podcastien kuuntelu on maksutonta. Voit kuunnella podcastia myös esimerkiksi iphonen podcast-sovelluksella


Kuuntele myös muut Maaltavastaajat-podcastin jaksot

Maaltavastaajat-podcast Soundcloudista

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää