Toimintopainikkeet

Brexit on ongelma EU:n ja Suomen maataloudelle

brexitseminaari.JPG

8.2.2018

Elintarvikesektorin ja kauppapolitikan vaikuttajia kokoontui MTK:n ja ETL:n Helsingissä 7.2. järjestämään seminaariin pohtimaan Brexitin markkinavaikutuksia elintarvikealalle. Vaikka Suomen kauppa Britannian kanssa on varsin vähäistä, ei Suomikaan jää mahdollisten häiriöiden ulkopuolelle, mikäli Brexit toteutuu. Markkinahäiriöiden lisäksi EU:n maatalousbudjetti on vaarassa pienentyä, osin Brexitin ja osin EU-budjetin mahdollisten uusien budjettitarpeiden vuoksi. Myös kaupankäyntiin liittyvä sääntely voi irtaantumisen jälkeen kasvaa.

Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt avasi seminaarin kertomalla elintarvikekaupan nykytilanteesta UK:n kanssa. Elintarvikkeiden vienti Suomesta Britanniaan on vähäistä ja elintarvikekaupassa UK:sta tuodaan 70 miljoonan euron edestä vuodessa enemmän kuin sinne viedään. Maitotuotteet ovat merkittävin elintarvikeviennin tuoteryhmä Suomesta.

EU:n maatalouden ja osuustoiminnan kattojärjestö Copa-Cogecan nokkamies Pekka Pesosen mukaan elinkeinojen intressissä on, että kauppayhteydet UK:oon tulevat pysymään jatkossakin tiiviinä tapahtui mitä tahansa. Edessä häämöttävät tullitariffit eivät ole kenenkään intresseissä varsinkaan siksi, koska ne voivat järkyttää maataloustuotteiden vientiä EU:sta Brianniaan.

– Haluaisimme, että britit pysyisivät yhteisellä talousalueella. On huolestuttavaa, että EU näyttää ajavan UK:n kanssa sopimusta, joka on vain hieman parempi kuin Kanada-sopimus, Pesonen sanoi.

Haasteita elintarvike- ja sitä kautta maataloussektorille on luvassa sekä mahdollisten tullitariffien että niiden aiheuttamien markkinahäiriöiden takia, mikäli UK poistuu yhteismarkkinoilta. Brittien poistuminen vaikuttaa myös EU:n valta-asetelmiin sekä merkittävien päätösten lobbaukseen ja valmisteluun. EU:n yhteydet Britanniaan ovat erittäin merkittäviä paitsi talouden myös tutkimus- ja tiedepolitiikan osalta.

Eritoten naudanlihassa Brexit aiheuttaa markkinahäiriöitä EU-alueella, jos naudanlihan vienti britteihin vähenee. Tämän lisäksi Mercosur-tuontikiintiöiden kasvattaminen samanaikainen kasvattaminen voi vaikeuttaa markkinatilannetta.

Brittihallinto on ilmaissut, että yhteisen maatalouspolitiikan periaatteita  noudatettaisiin 2022 asti. Mikäli UK:n omia ympäristö- ja eläinten hyvinvointivaatimuksia lievennetään, niin mitä tapahtuu brittien asemalle maataloustuotteiden viejänä?  Brittien on siirtymäajan jälkeen todennäköisimmin kuitenkin mukauduttava EU-vaatimuksiin, jos se haluaa viedä elintarvikkeita EU-alueelle, Pesonen sanoi.

Elintarvikeviennistä ja elintarviketeolisuuuden edunvalvonnasta Irlannissa vastaavan Food and Drink Irelandin johtaja Paul Kelly kertoi Irlannin tilanteesta.
Irlannille UK on elintarvikealalla keskeisin vientimarkkina-alue. Mm. suurin osa Irlannissa tuotetusta Cheddar-juustosta ja merkittävä määrä lihatuotteita viedään UK-alueelle.

Vientiin UK-alueelle vaikuttaa jo nyt punnan arvon heikkeneminen ja vaihtelu Brexitin aiheuttaman epävarmuuden takia. Tullitariffit voivat viedä kokonaan joidenkin tuotteiden viennin kokonaan kannattamattomaksi. Päälle tulevat tullitarkastusten byrokratia ja muut lisääntyvästä sääntelystä aiheutuvat ongelmat.

–  Yhdenkin rekan myöhästyminen minuutilla tullitarkastuksen takia tarkoittaa kerrannaisvaikutuksena neljän kilometrin rekkajonon syntymistä Doverin satamassa, Kelly sanoi.

Ruuan hinta UK:ssa on noussut vuoden aikana 4 % ja ostovoima on laskussa. Halpaketjuilla Aldilla ja Lidlillä on siellä jo 11 % markkinaosuus. Paremman hinnan saaminen kaupalta on jo entistä vaikeampaa vaikeaa.

Yksikön päällikkö Marjukka Akola ulkoasianministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolta kertoi, että poliittisella tasolla on nyt kova Brexit-vääntö. Poliittinen sopimuskaan ei riitä, vaan se pitää vielä muuttaa juridiikaksi, oikeudelliseksi sitoumuksiksi ja viedä käytäntöön.

Pallo neuvotteluissa on nyt UK:lla ja EU:n pääneuvottelija Michel Barnier on tehnyt selväksi, että kirsikoiden poiminta kakusta ei briteille tule onnistumaan. Jos ovi erikoiskohtelulle avataan, on muitakin maita jonossa.

EU:n tavoite Brexitin siirtymäajalle on, että UK pysyy sisämarkkinoilla ja tulliunionissa. Lainsäädännössä UK ottaa siirtymäajalla kaiken lainsäädännön sellaisenaan kuin se nyt on ja hyväksyy EU-tuomioistuimen tuomiovallan. Pihvi onkin siinä, mitä siirtymäajan jälkeen tapahtuu.

– Eräs vaihtoehto on yhä, että koko Brexit peruuntuu, vaikka se onkin poliittisesti hyvin vaikea asia ja edellyttää liikettä UK:lta, Akola sanoi.

EU:n maatalousbudjettivaikutuksia irtautuminen vaikuttaa ja nämä vaikutukset voivat muodostua merkittäviksi. Maatalousbudjettia sivuttiin keskusteluissa ja siihen liittyy myös rahanjaon muutokset EU:n painopistealueissa.

Seminaarin perusteella näyttäisi siltä, että maatalouden ja elintarvikealan kannalta Brexitistä ei ole mitään hyötyä. Ainoan edun löysi vapaakaupan hyötyjä valottaneen puheenvuoron pitänyt PTT:n maataloussektorin tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori.

- Brexit tarjoaa paljon mielenkiintoista tutkittavaa, hän sanoi.


Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää