Hallituksen tekemät linjaukset koskivat mm. jatkuvaa vedensaantia, eläinten kytkettynä pitämistä ja koirien ja kissojen pakollista rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää sekä valvontaa.  

Eläinten hyvinvointilakiesitykseen tullaan nyt esittämään, että pysyvissä pitopaikoissa linnuilla ja nisäkkäillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä. MTK ei tätä lausunnossaan kannattanut. Jatkuvaan vedensaannin vaatimukseen hallitus linjaa kuitenkin useita poikkeuksia, jotka koskisivat vastasyntyneitä eläimiä, vaikeita tai poikkeuksellisia sääolosuhteita, tai jos vaatimusta voidaan pitää olosuhteista riippuen kohtuuttomana esim. vasikkaiglut pakkasella. Riittävä sulan veden saanti varmistetaan näissäkin tapauksissa niin, että asetustasolle tultaisiin kirjaamaan vaatimus juottaa eläimet vähintään kolme kertaa päivässä. Suomi tulee olemaan ainoa maa Euroopassa, jonka lainsäädännössä tämä tullaan lain tasolla varmistamaan.

Myös parressa kytkettynä pidettävien lypsylehmien ja -hiehojen jaloitteluvaatimusta tultaisiin pidentämään 60 vuorokaudesta 90 vuorokauteen ja rajoitus kesäaikaan poistettaisiin, jolloin jaloitteluvaatimus laajenisi ympärivuotiseksi. Emakoiden ja ensikoiden pito tiineytyshäkissä tullaan kieltämään, poikkeuksena tiineyttämisen yhteydessä pito tiineytyshäkissä enintään kahdeksan vuorokauden ajan. Porsitushäkkejä ei kiellettäisi laissa, mutta vapaaehtoista siirtymistä vapaaseen porsitukseen tullaan tukemaan investointiavustuksilla ja hyvinvointikorvauksilla, jotka jatkossa olisivat mahdollisia myös osalle tuotantoa. MTK:ssa nähdään jaloitteluvaatimuksen muutokset parsinavettalehmille hankalina ja käytännön valvonnan kannalta ongelmallisina. Eviran ohjeet valvonnalle ratkaisee, miten tämä käytännössä toimeenpannaan. Porsitus- ja tiineytyshäkkien käytön osalta hallituksen linjaus oli pitkälti MTK:n kannan mukainen.

MTK muistutti tiedotteessaan, että tuotantoeläinten olosuhteiden kehittämisen tulee pohjautua todelliseen markkinakysyntään sekä kaupan ja kuluttajan haluun maksaa siitä korkeampaa hintaa. Tällöin myös tuotannossa tarvittaviin investointeihin syntyy taloudellisia kannusteita. Toistaiseksi lainsäädäntö on jättänyt tilaa myös elinkeinojen ja teollisuuden omaehtoiselle eläinten hyvinvoinnin kehittämiselle. Euroopan tasolla Suomi on edelläkävijä ja on sitä jatkossa yhä vahvemmin. Uusi eläinten hyvinvointilaki on merkittävä askel kohti parempaa eläinten hyvinvointia.

Leena Suojala, asiantuntija, 040 779 2945