Maataloutta on pidetty tähän mennessä lähinnä ympäristön pilaajana, päästölähteenä. On korkea aika nähdä myös sidonta kasvaviin kasveihin. CAP:n tärkein tavoite on turvata ruuan tuotanto, jonka ohella sidomme ja kierrätämme aineita ja varastoimme hiiltä maaperään. Tulos on nähtävä siellä, missä se tehdään eli pelloilla. Resurssitehokkuus ja päästöjen suhde sidontaan, sadon määrään, on avattava.

Suomella ja Euroopan maataloudella on mahdollisuus näyttää ratkaisijan roolinsa Pariisin ilmastosopimuksen ja Agenda2030 tavoitteiden toimeenpanossa. Pariisiin ilmastosopimuksessa on selvä mandaatti sektoreillemme (Artikla 5: Kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja suojeltava ja parannettava), mutta myös kirjaus siitä, että toimeenpano ei saa uhata ruuan tuotantoa (Artikla 2).  Maa- ja metsätalouden rooli ja yhteinen maatalouspolitikka YMP on keskeinen lähes kaikissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Näin linjaa myös komission tiedonanto.

MTK aloitti tammikuussa ilmastoindikaattorityön, jotta voisimme muodostaa yhteisen näkemyksen CAP:n ilmastoindikaattoreista Suomen maataloudelle, osa EU-tasolle vietäväksi. Tavoitteena oli laatia lista tulosindikaattoreista, jotka olisivat tunnistettavia ja sovellettavissa käytäntöön.

Ensimmäiset indikaattorit luotiin asiantuntijaseminaarissa, jossa oli ministeriöiden ja tutkijoiden sekä MTK:n edustajia.  Kasvavien kasvien positiivisista ympäristövaikutuksista luennoi prof. Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. Politiikkaan ja ilmastolainsäädäntöön sekä turvemaiden haasteisiin johdatteli Copa-Cogecan ja Bioenergia ry:n edustajat. Ryhmätöissä työstetyt indikaattorit järjestettiin pisteiden mukaan. Pistejako toistettiin helmikuun alussa MTK:n puheenjohtajien kanssa ja työ jatkuu.

Kärkisijat pisteineen tässä vaiheessa ovat:

1. maaperän hiilipitoisuus (39 pistettä)
2. öljyn korvaaminen uusiutuvilla, vähintään 30% vähenemä tietyllä aikavälillä (19)
3. ylijäämäpeltojen metsitys tai muu hyötykäyttöön saattaminen (16)
3. biokaasun tuottaminen lannasta (maatilakohtaiset lannan prosessivaihtoehdot) (16)
4. hiilisyötteet maahan ml. juuret (15)
4. sadon hiilensidonta (10 000 kg sato = 16 500 kg CO2) (15)
5. hiilitase lohkolla tai hehtaarilla (14)
5. viljelykunto ml vesitalous ja pH (14)
6. aerosolit ja muut viilentävät ml ammoniakki (12)
7. kasvihuonekaasutase tilatasolla (11)
8. nurmiviljelyala - myös viljelykierron osana (10)
9. tilusjärjestelyt (9).

Myös turvemaiden viljelyyn luotiin indikaattoreita, mutta eivät yltäneet kärkeen. Tässä yhteydessä on muistettava Pariisin sopimuksen Artikla 2 sekä kestävyyden sosio-ekonominen ulottuvuus: Turvemaiden viljelylle tulee löytyä vaihtoehtoja ja valinnanvapautta.

Vaikka LULUCF-asetus ja sen laskentasäännöt asettavat rajansa hiilensidonnan tunnistamiselle ja käytölle EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, CAP-lainsäädäntö voisi olla tässä ratkaisukeskeisempi ja luonnontieteisiin perustuva. Tämä edellyttää, että sekä päästöt että hiilensidonta lasketaan, eikä ruuan kulutuksen nojalla nollata korjatun sadon hiilikertymää. Näin saisimme turvemaatkin hiilineutraaleiksi. Osallistuvathan turvemaidenkin kasvit ilmastotalkoisiin fotosynteesillä - hiilidioksidin sidonnalla ilmakehästä.

Jos haluat antaa äänesi yllä oleville indikaattoreille, jaa 5 pistettä parhaimmille (voit antaa useampia ääniä / indikaattori) ja lähetä valintasi sähköpostitse osoitteeseen: viestinta(a)mtk.fi. Kiitos! Tehdään yhdessä ympäristötyömme näkyväksi.

Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, p. 050 438 4014