Maatalous ja ruoka

Hallitus helpottaa vaikean kannattavuustilanteen sekä epäonnistuneen satokauden johdosta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden maatilojen asemaa. Luonnonhaittakorvauksen rahoittamiseen siirretään 10 miljoonaa euroa kertaluonteisesti vuodelle 2019. Hallitus pyrkii kohdentamaan myöhemmin vuoden 2018 lisätalousarvioissaan määrärahoja luonnonhaittakorvaustason ylläpitämiseksi. MTK:n mielestä 5 eur/ha korotus vuodeksi on riittämätön vaikkakin sinällään oikeansuuntainen ratkaisu. MTK on pettynyt siihen, että ympäristökorvauksen rahoituksen turvaaminen jäi hallitukselta kokonaan hoitamatta.

Hallituksen tavoitteena on luopua vakuutusmaksuverosta satovahinko- ja kasvintautivakuutusten osalta. Asian valmisteluun perustetaan VM:n työryhmä, joka valmistelee asian syksyn 2018 budjettiriihen päätettäväksi. MTK:n mukaan myös eläintautivakuutukset on myös saatava mukaan poistettavien verojen listalle, sikäli kun vakuutusmaksuverosta luovutaan.

Hallitus on päättänyt turvata Tullin ja Eviran resurssit afrikkalaisen sikaruton torjuntaan rajanylityspaikoilla. Vaikka kyseessä on sinällään pieni raha, on kyse erittäin tärkeästä toimenpiteestä, mikäli saadaan afrikkalainen sikarutto pidettyä poissa Suomesta.

MTK pitää hyvänä asiana, että hallitus varautuu Team Finland -verkoston vahvistamiseen kaupallis-taloudellisilla erityisasiantuntijoilla 1,6 milj. euroa vuosittain kehyskaudella. Tämä palvelee myös ruokavientiä samoin kuin metsätaloustuotteiden vientiä.

Normipurkutavoite on hyvä ja erittäin kannatettava, myös maatalouden osalta. Nyt pitäisi myös saada konkreettisia tuloksia aikaan ja miettiä, miten asioita voitaisiin tehdä uudella tavalla sujuvammin ja mistä voitaisiin luopua.

Metsätalous

METSO-ohjelman rahoitusta lisätään viidellä miljoonalla eurolla kehystasoon verrattuna. Maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutoimiin perustuva METSO on yksi merkittävimpiä tapoja suojella metsäluonnon monimuotoisuutta. Olisimme toivoneet ohjelmaan vielä enemmän rahoitusta, mutta nykyinenkin taso vie asioita eteenpäin.

Energiatuen myöntämisvaltuutta lisätään energia- ja ilmastostrategiaan perustuen 5 milj. euroa 2019–2021. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuutta lisätään biojalostamoiden tukemista varten 40 milj. euroa vuosina 2019–2020 ja 60 milj. euroa vuosina 2021–2022. Tämä lisäys on ehdollinen sille, että valmisteilla oleva EU-regulaatio mahdollistaa biojalostamoinvestoinnit Suomessa.

Metsätalouteen vaikuttavien normien purun osalta hallitus on linjannut seuraavia toimia:

• Kemera-päätösten automatisointi
• Ympäristönsuojelulain ja vesilain lupamenettelyjen sähköistäminen
• Yritystoiminnan edistäminen:
• Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistaminen
  
  
  Hallitusryhmien normienpurkuesitykset:
•  Palvelulupaus ympäristölupa-asioissa ja yhden luukun periaatteen toteuttaminen: YM antaa asiasta hallituksen esityksen elokuussa 2018. (HE eräiden ympäristöllisten lupamenettelyiden yhteensovittamisesta). YM on eräiden ympäristöllisten lupamenettelyiden yhteensovittamisesta). YM teettänyt selvityksen ympäristölupamenettelyiden sujuvoittamisesta (YM 53/2017) ja tuloksia analysoidaan.
• Ilmoituslupamenettelyn laajentaminen ympäristölupa-asioissa: YM antaa asiasta hallituksen esityksen keväällä 2018.

MTK korostaa, että kaikki nämä edistävät jäsentemme elinkeinotoimintaa ja vähentävät byrokratiaa.

Elinkeinopolitiikka

Hallitus tekee isoja panostuksia työllisyyden parantamiseen. Näitä ovat mm. Te-toimistojen resurssien vahvistaminen, aktiivimallin viilaaminen ja opiskelumahdollisuus. Lisäksi alle 30-vuotiaiden työllistämiskynnys pienenee määräaikaisuuden johdosta.  Pienten yritysten irtisanominen helpoittuu kun kasvupalvelupilotteja pannaan liikkeelle. MTK korostaa, että elinkeinopolitiikassa pitää huomioida myös maaseutunäkökulma.

Tie- ja laajakaistaverkkojen tulevaa rahoitusta koskien ei löydy minkäänlaisia mainintoja. Valtioneuvoston viestinnässä on korostettu sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Infraverkkojen osaltahan kysymys on myös kansalaisten tasavertaisuusasiasta. Kun infraverkot eivät ole kunnossa tai niitä ei ylipäätään ole, maaseudun asukkaiden ja yrittäjien toimintaedellytykset eivät ole tasavertaisia. Kevät tuo taas hyvin esille erityisesti alemman tieverkon korjausvelan aiheuttamat ongelmat.