1.    Esitys olisi kiristänyt merkittävästi sekä asumisen että maa- ja metsätalouden sekä muun yrittämisen kiinteistöverotusta

Esitysluonnoksen mukaan rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteet olisi uudistettu siten, että nykyiset jälleenhankinta-arvot korvautuisivat rakennustyyppikohtaisella perusarvolla, joka olisi 70 prosenttia käyttötarkoitukseltaan vastaavien rakennusten verovuoden rakentamismääräysten ja –käytäntöjen mukaisista todennäköisistä keskimääräisistä alueellisista rakentamiskustannuksista. Esim. asuinrakennusten kiinteistöverotusarvot olisivat voineet nousta kaksinkertaisiksi.

2.    Maa- ja metsätalouden rakennukset

Esityksen mukaan maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten, joiden rakentaminen on aloitettu 1.1.2020 tai sen jälkeen, verotusarvot olisivat määräytyneet niiden perusarvon ja vuotuisten ikäalennusten perusteella nykyisin sovelletun tuloverotuksessa poistamatta olevan hankintamenon sijasta. Kiinteistöveroperuste olisi noussut merkittävästi kautta linjan ja olisi kiristänyt merkittävästi maa- ja metsätalouden kiinteistöverotaakkaa sellaisilla maatilan rakennuksilla, joiden rakentaminen on aloitettu 1.1.2020 tai sen jälkeen. Kiinteistöveroperuste nousisi kattavasti kautta linjan.

3.    Lakiesitysluonnoksessa useita merkittäviä lakiteknisiä ongelmia

Näiden ongelmien lisäksi esitykseen sisältyi useita isoja lakiteknisiä ongelmia, joilla olisi ollut myös sisällöllinen vaikutus maa- ja metsätaloudenharjoittajan verotukseen. Esityksessä oli mm. luotu uusi käsite ”maatalouden tuotantorakennus”, jota nykyinen kiinteistöverolainsäädäntömme ei tunne. Se olisi käytännössä tarkoittanut vain tuotannollisessa toiminnassa olevia rakennuksia. Viljankuivaamot, konesuojat ja kaikki muut maa- ja metsätalouden käytössä olevat rakennukset olisivat joutuneet uudenlaiseen ja nykyistä ankarampaan verokohteluun jo tämänkin perusteella.

Verojohtaja Timo Sipilä, 040 505 9179