Toimintopainikkeet

Jälleen deadline EU-Mercosur -neuvotteluissa – lisää nautaa ja broileria EU:hun

Mercosur.jpg

13.2.2018

EU on nostanut Mercosur-maiden tuontikiintiötarjousta naudanlihalle edistääkseen kauppaneuvotteluja. EU on tarjoamassa nyt 99 000 tonnin kiintiötä naudanlihalle edellisen 70 000 tonnin sijaan. Komissiolähteiden mukaan tämä on tarjous EU27-maihin. Se muuttaa tarjousta merkittävästi suuremmaksi ja pakottaa EU:ta miettimään Brexit-keskusteluja Mercosur-paineen kautta.

Jälleen yksi kierros kauppasopimusneuvotteluja käytiin viime viikolla Brysselissä. Paikalla ei ollut ministeritason valtuuskuntia, joten ei läpimurtoakaan ollut odotettavissa. EU on halunnut kannustaa Mercosur-maita sopimukseen samalla kun Brasilian vaalien aiheuttama neuvottelukatko tulee vastaan helmikuun lopussa.

Maatalous ei ole ainoa neuvottelukohde EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kauppaneuvotteluissa, mutta Mercosur-maat haluavat kilpailukykyiselle, mutta ruokaturvallisuuden puutteista kärsivälle maataloudelle lisää markkinoita. EU:lle herkkiä tuotteita ovat naudanliha, siipikarja, etanoli, sokeri, sitrusmehut ja riisi. Toisaalta EU haluaisi Mercosur-markkinoille hallituksien julkisiin hankintoihin, palveluihin ja esimerkiksi auto- ja autonosien markkinoille. Maataloudessakin on kiinnostavia kohteita, kuten maantieteelliset alkuperämerkit, maitojalosteet ja viinit.

Neuvottelujen lähtökohta ei ole siis helppo. Mercosur-maille kelpaa vain laaja markkinoillepääsy EU:n hyvähintaisille kuluttajamarkkinoille. EU:lle taas ei olla mielellään tarjoamassa vastinetta maatalouskaupan vapauttamiseen. EU:n näkökulmasta komissio on perustellut neuvottelujen jatkoa EU:n saamilla hyödyillä, vaikka maatalous onkin maksajan roolissa. Moni jäsenmaa onkin jo ilmaissut haluttomuuden maatalouskompromissiin, joka kohtelisi oikeudenmukaisesti eurooppalaista maataloutta.

Erityisesti irlantilaiset ovat kytkeneet keskustelun Brexit-keskusteluihin. Heille suurin naudanlihan vientikohde on Iso-Britannia. Jos Brexitin seurauksena irlantilaiset eivät ole enää kilpailukykyisiä brittimarkkinalla ja se menetettäisiin Mercosur-maiden tuonnille, vaikutus moninkertaistuisi. Sen seurannaisvaikutukset EU:n sisämarkkinoille olisivat myös massiiviset, verrattavissa Suomen kokemaan tilanteeseen Venäjän vientikiellon yhteydessä.

Kauppasopimuksessa pyritään rakentamaan järjestelmä, joka takaisi elintarviketurvallisuuden. On kuitenkin selvää, että kauppasopimuksen myötä EU:hun tulisi lihaa, jolla on EU:n omaa tuotantoa alhaisemmat vaatimukset elintarvikkeiden turvallisuudelle, jäljitettävyydelle, ympäristövaatimuksille sekä eläinten hyvinvoinnille.

MTK on monessa yhteydessä tuonut esille ruokaturvallisuusjärjestelmien eroavaisuudet, joihin pitää löytää kuluttajien vaatimukset täyttävät ratkaisut. Merkittäviä eroja on mm. lääkeaineiden käytössä, kuten antibiootit ja kasvuhormonit. Unohtaa ei voi myöskään erilaista gm-politiikkaa, joka heikentää EU-maiden tuottajien kilpailukykyä.

Onkin perusteltua kysyä brasilialaisen lihaketjun toistuvien skandaalien takia, ollaanko poliittisesti murentamassa eurooppalainen ruokaturvallisuus, jotta saadaan muille tuotteille markkina-avaus maihin, joiden tuotantotapa ja tuotteiden jäljitettävyys ovat kaukana EU:n normeista?

Juha Ruippo, johtaja, Brysselin toimisto
+32 476 502 704


Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää