Toimintopainikkeet

MTK kommentoi Lapin Kansan uutisointia: Poronhoitolaki kieltää ”poronhoidon” pelloilla ja pihoilla

3.5.2018

Lapin Kansa käsitteli 29.4. julkaistussa jutussa porojen tarhaamisvaatimuksia otsikolla: ”Porojen vapaa laidunnus herättää ärtymystä – Tarhaus ei saa silti laajaa kannatusta edes asukkaiden keskuudessa.” Juttu julkaistiin myös laajasti muissa Lännen Median maakuntalehdissä. Jutussa väitetään, että Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK olisi vaatinut porojen aitaamista eli tarhaamista. Sitä keskusliitto tai poronhoitoalueella toimivat MTK:n jäsenliitot eivät ole esittäneet – ainakaan vielä. Vaatimuksen vapaan laidunnusoikeuden poistamisesta poronhoitoalueen eteläosien paliskunnissa, joissa poronhoito on siirtynyt pääosin sivuelinkeinoksi, ovat nostaneet esiin ko. alueen tuottajayhdistykset. Näiden viljelijäjäsenille porot aiheuttavat merkittävää haittaa ja taloudellisia tappioita. Ongelma-alueella on myös puhuttu poronhoitoalueen rajojen muuttamisesta ja poroluvun määräämisestä nykyistä pienemmäksi.

Varsinaisen pohjoisen poronhoitoalueen tai saamelaisalueen osalta myöskään paikalliset tuottajayhdistykset eivät ole porojen laidunnusoikeuden rajaamista esittäneet. Näillä alueilla poronhoitoa tehdään ammattimaisesti ja vastuullisesti, poronhoitolain vastuut ja velvoitteet yleensä hyvin huomioiden. Ongelmat pohjoisessa ovat poikkeustapauksia. Valitettavasti samaa ei voi sanoa useista Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueilla toimivista paliskunnista, jonka myös maa- ja metsätalousministeriö on nyt tutkimuksin todennut.

MTK on vaatinut porovahinkojen estämiseen ja korvaamiseen liittyvien sääntöjen uudistamista siten, että arvioimislautakunnista luovutaan ja vahinkojen estämiseen sekä arvioimiseen liittyvät tehtävät annetaan puolueettoman viranomaisen tehtäväksi. Asianosaisten itsensä valitsemista arvioimislautakunnan jäsenistä koostuva toverituomioistuin ei täytä riippumattomalle lainkäyttöelimelle perustuslaissa asetettuja vaatimuksia. Arvioimislautakuntaa ei parhaalla tahdollakaan voi pitää puolueettomana tuomioistuimena.

Poronhoitolain 6 luvun 31 §:n mukaan poroja on aina hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan tai haltijan lupaa tai muutoinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Saman lainkohdan mukaan poroja olisi hoidettava siten, että ne eivät pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Lapin kansan jutussa esittämää sietovelvoitetta tai jutussa kuvailtua maanomistajiin kohdistuvaa yleistä ”pororasitusta” Suomen laki ei tunne. Voimassa olevaa poronhoitolakia rikotaan aina, kun porot ovat pellolla tai puutarhassa.

Valitettavasti vastuu poronhoitolain rikkomisesta ei nykyisellään kohtaa laiminlyönteihin syyllistyviä paliskuntia tai poronomistajia. Sen vuoksi MTK:n valtuuskunta on edellyttänyt, että maa- ja metsätalousministeriön suunnittelemat toimet tulevat nopealla aikataululla korjaamaan esille nostetut viljelijöitten vakavat oikeusturva-ongelmat. Poronhoitolakia on uudistettava tavalla, joka varmistaa puolueettoman ja varman sekä nopean ja edullisen lainkäytön porovahinkojen estämisessä ja vahinkojen korvaamisessa. Viljelysten aitaamisen siirtämistä vahingonkärsijöinä olevien viljelijöitten tai muiden maanomistajien vastuulle MTK ei hyväksy.

Maa- ja metsätalousministeriö on maaliskuun lopussa julkaisemassaan tiedotteessa osin vastannut viljelijöiden toiveisiin ilmoittamalla käynnistävänsä poronhoitolain uudistamisen jo nykyisellä hallituskaudella ja uudistavansa porovahinkojen arvioimista ja niiden korvaamista koskevien riitojen ratkaisumallit nopealla aikataululla. Tiedotteen mukaan muutoksella on tarkoitus selkeyttää porojen aiheuttamien vahinkojen arvioimista ja korvausriitojen ratkaisun ongelmia. Ministeriön kuukausi sitten julkaisema tiedote asiasta on hyvin linjassa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän MTK:n valtuuskunnalle lausuman kanssa. Kysyttäessä pelloilla ja pihoilla laiduntavien porojen aiheuttamista ongelmista eteläisten paliskuntien alueilla ministeri Leppä totesi, että lakia on jokaisen noudatettava.

Ministerin sanaan luottaen MTK-Pohjois-Suomi ja MTK-Lappi ovat odottaneet ministeriön toimenpiteitä asiassa ja maanomistajille perustuslaissa taatun omaisuuden suojan sekä oikeusturvan toteuttamista myös käytännössä. Aikaisemmasta ministeriön linjauksesta poiketen Lapin Kansan 19.4. julkaistussa jutussa neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö lausuu, että nykyinen hallitus jättää poronhoitolain uudistamisen arvioinnin seuraavalle hallitukselle. Sirviön kannanotto on meille yllätys, emmekä halua uskoa sen edustavan ministeriön kantaa. Oletamme, että Sirviö on mielipiteensä ilmoittanut lehdelle Paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäsenenä, vaikka sitä ei ko. lehtijutussa mainita. Viljelijöitten edustajina luonnollisesti toivoisimme poronhoitolain muutosten valmisteluun ministeriössä osallistuvan vain sellaisten henkilöitten, joilla ei ole läheistä suhdetta paliskuntiin. Sirviön lausumista huolimatta luotamme edelleenkin ministeriön valmistelevan poronhoitolakiin tarvittavat muutokset vielä tämän hallituksen aikana eduskunnan päätettäväksi. Olemme samaa mieltä ministeri Lepän kanssa. Jokaisen on noudatettava lakia.

Kaija Kinnunen, toiminnanjohtaja, MTK-Lappi
Matti Tyhtilä, toiminnanjohtaja, MTK-Pohjois-Suomi
Vesa Malila, lakimies, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää