Brexit

Brexit aiheuttaa viivästyksiä EU:n päätöksentekoon, sillä tulevasta EU:n seitsemänvuotisesta rahoituskehyksestä 2021-2027 ei voida päättää ennen kuin tiedetään lähtevätkö britit ja milloin. Mitä lähemmäs maaliskuun lopun aikarajaa mennään, sitä todennäköisemmältä näyttää Brexit ilman sopimusta sekä siitä aiheutuvat negatiiviset vaikutukset sisämarkkinoille.

CAP - Maatalouspolitiikan uudistus

Maatalouspolitiikan uudistusta viedään eteenpäin sekä parlamentin maatalousvaliokunnassa että neuvoston työryhmissä EU-puheenjohtaja Romanian johdolla. Valmistelussa ovat juuri nyt maatalouspolitiikan ympäristötoimenpiteet eli vihreä arkkitehtuuri. Komission ehdotuksen perusajatus siitä, että jäsenvaltio tekee itse suunnitelman toimenpiteistä, joilla yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin pyritään, sopii Suomelle hyvin. Meillä on vahva kokemus kansallisista politiikkatoimista ja myös hallinnon ja viljelijöiden yhteistyö sujuu hyvin.  

MTK:lle tärkeää on saada maatalouspolitiikalle riittävä rahoitus EU-budjetissa. Erityisesti maaseudun kehittämisen toimenpiteiden rahoituksen tulee parantua alkuperäisestä komission ehdotuksesta. Suorat tuet ovat tärkeitä maataloustuottajien toimeentulon ja perusturvan kannalta. Näitä on voitava täydentää osarahoitteisilla ja kansallisilla politiikkatoimilla. Politiikkaa täytyy yksinkertaistaa ja tehdä ymmärrettävämmäksi. Yksinkertaistamisessa keskiössä tulisi olla viljelijä, ei hallinto tai EU. Valvonnan uudistamiseen on nyt tilaisuus ja digitalisaation mahdollisuudet on käytettävä ennakkoluulottomasti. 

Maatalouspolitiikkaa uudistettaessa pitää kääntää katse myös maailmanmarkkinoille. Euroopan maatalouden kilpailukyvyn turvaaminen ja parantaminen on huomioitava nykyistä paremmin myös kauppapolitiikassa. 

Epäterveet kauppatavat ruokaketjussa

Brysselissä lainsäädäntömuutokset vievät aikaa, mutta joskus tulee valmistakin. Epäterveistä kauppatavoista ruokaketjussa ryhdyttiin keskustelemaan yli 10 vuotta sitten. Direktiivistä päästiin sopuun ennen joulua ja lopulliset päätökset neuvostossa ja parlamentissa saadaan tehtyä kevään aikana. Direktiivissä on listaus kielletyistä epäterveistä kauppatavoista ja se koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 350 miljoonaa euroa. Erityisesti direktiivistä toivotaan suojaa ruokaketjun pienille ja keskisuurille toimijoille. Kansallisesti voidaan lisäksi tehdä tiukempia säännöksiä epäterveiden kauppatapojen kitkemiseksi. Komissio haluaa jatkaa ruokaketjun toiminnan kehittämistä. Huhtikuussa odotetaan ehdotusta markkinatiedon saatavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa ja meidän odotetaan hoitavan kausi rutiinilla. Pj-kauden prioriteetit selviävät lopullisesti vasta hallitusneuvottelujen jälkeen, mutta biokiertotalouden edistäminen tulisi olla vahvasti ohjelmassa mukana. Onhan Suomi biotalouden suurvalta, jossa 20 % BKT:sta syntyy biotaloussektoreilla. Mikäli asiat etenevät suunnitelmien mukaan, Suomen kaudella päätetään rahoituskehyksestä sekä sen jälkeen mahdollisesti myös maatalouspolitiikan uudistuksesta.  

Tuotannon kestävyyden parantaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Maa- ja metsätaloudella on valmiudet tehdä enemmän tuotannon kestävyyden parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Siihen tarvitaan kuitenkin mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan, eikä lisää rajoitteita EU:n taholta. Tätä viestiä viemme eteenpäin MTK:n ilmasto-ohjelman avulla, joka on herättänyt mielenkiintoa myös täällä Brysselissä.

Katso myös:

• Kansainvälinen toiminta

Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja, Brysselin toimisto

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi

+358 40 094 7633

+32 47 650 2704

aiheet: bryssel, brysselin toimisto, kansainvälinen toiminta, kansainvälinen politiikka