Nykyaikainen maatila on hyvin pitkälle automatisoitu. Lähes kaikki laitteet aina ruokintajärjestelmästä ja lypsyrobotista traktoriin ja leikkuupuimuriin ovat kiinni tietoverkoissa. Tämä altistaa maatilat kybermaailman uhkille.

–Mahdollisesti laitteita voi jopa ohjata suoraan erilaisilla kännykkäsovelluksilla. Vähintään ne vaativat joka tapauksessa varmaa sähkövoimaa myös laajamittaisten sähkökatkojen aikana, Jyväskylän yliopiston lehtori Panu Moilanen kertoo.

Maatalousyrittäjän on entistä tärkeämpää osata toimia kybermaailmassa. Maatilan turvallisen ja tarkoituksenmukaisen tietoverkon perusteet on ymmärrettävä. Tilan eri järjestelmissä on osattava käyttää turvallisia salasanoja ja järjestelmät on osattava varmentaa muun muassa varmuuskopioiden avulla. Maatalouden toimijoita koskettaa myös sosiaalinen media, eli niin tilallisen kuin lomittajankin on ymmärrettävä perusteet informaatioturvallisuudesta.

Kybertietoa taskukoossa

Nyt julkaistava Kyberin taskutieto maatiloille -opas sisältää maatalouden kannalta keskeisimpiä kyberaiheita tilan tietoverkkojen suunnittelusta ja kyberturvallisista hankinnoista palomuureihin ja hyviin salasanoihin. Taskutiedon tarkoituksena on tarjota maatalouden toimijoille perustiedot tilan kyberturvallisuudesta sekä apua lisätiedon etsimiseen.

–Tarve käytännön vinkeille havaittiin toimintaympäristön muuttumisen ja maatiloille tehdyn kyselyn perusteella. Opas on tehty vastaamaan kybermaailman haasteisiin maatilojen arjessa. On hyvä huomata, että kaikki kyberuhkat eivät tule tilan ulkopuolelta. Oman osaamattomuuden vuoksi on menetetty paljon arvokasta tietoa, alkutuotannon poolisihteeri Markus Lassheikki Huoltovarmuusorganisaatiosta selventää.

Uutta opasta hyödynnetään muun muassa maatilojen varautumiskoulutuksessa. Vuosittain järjestetään kymmenkunta kurssia, joihin osallistuu yli 500 henkilöä. Kyberin taskutieto edistää maatilan tuotannon jatkuvuutta ja siten huoltovarmuutta sekä kansallisen kyberstrategian toimeenpanoa.

Yhteistyön tulos  

Kyberin taskutieto maatiloille -oppaan ovat tuottaneet Huoltovarmuusorganisaation Alkutuotantopooli, Luonnonvarakeskus LUKE, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, MTech Digital Solutions, ProAgria ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK. Oppaan ovat mahdollistaneet Huoltovarmuuskeskus, ICT-Suomi ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiö.

Opas on saatavilla MTK:n nettisivuilta .

Lisätietoja:

Markus Lassheikki 
Alkutuotannon poolisihteeri, Huoltovarmuusorganisaatio
puh. 040 779 9680

Juha Niemi 
Koulutuspäällikkö, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK
puh. 0400 419 670
******************************************
Huoltovarmuusorganisaation Alkutuotantopooli on osa elintarvikehuollon toimialaa. Alkutuotantopooli seuraa ja analysoi tekijöitä, jotka vaikuttavat maatalouden toimintaympäristöön, hyödyntää alan tutkimustoimintaa varautumisessa, varmentaa tilojen toimintaedellytyksiä erilaisissa tuotantopanoshuollon ja tuotekeräilyn logistisissa häiriötilanteissa sekä kehittää tilan omaa varautumista. Elintarvikehuolto on määritelty kaikissa oloissa turvattavaksi yhteiskunnan elintärkeäksi toiminnoksi ja yhdeksi huoltovarmuuden painopistealaksi.

Huoltovarmuusorganisaatio on verkosto, joka ylläpitää ja kehittää Suomessa huoltovarmuutta julkinen–yksityinen-kumppanuusperiaatteella. Sen päätavoitteena on huoltovarmuuden kannalta tärkeiden organisaatioiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen. Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii useita satoja yrityksiä, viranomaisia ja järjestöjä yhteiskunnan eri aloilta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Huoltovarmuusorganisaatio koostuu Huoltovarmuuskeskuksesta, Huoltovarmuusneuvostosta, sektoreista ja pooleista.
www.huoltovarmuus.fi 
www.varmuudenvuoksi.fi