Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista | 09.07.2019

MTK:n rahanarvoiset jäsenedut

Lue lisää

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Sisältöjulkaisija

angle-left null EU:n kilpailukyky globaaleilla ruokamarkkinoilla puhutti MTK:n paneelissa Turun Eurooppa-foorumissa

Uutinen

EU:n kilpailukyky globaaleilla ruokamarkkinoilla puhutti MTK:n paneelissa Turun Eurooppa-foorumissa

30.8.2019

MTK järjesti paneelikeskustelun toista kertaa järjestetyssä Turun Eurooppa-foorumissa perjantaina 30.8. Keskustelussa puhuttivat erityisesti kauppapolitiikan muutokset ja EU:n kyky toimia uudessa tilanteessa. Suurvallat ajavat entistä enemmän omaa etuaan ja Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöperusteinen järjestelmä on heikentynyt. Keskusteluun osallistuivat avauspuheenvuoron pitänyt ulkoasianministeriön Terhi Hakala, mepit Petri Sarvamaa (kok.) ja Elsi Katainen (kesk.), MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sekä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Keskustelun juonsi johdon erityisasiantuntija Tiina Perho MTK:sta.

Panelistit vasemmalta oikealle: Terhi Hakala, Elsi Katainen, Petri Sarvamaa, Jaana Husu-Kallio ja Juha Marttila
Panelistit vasemmalta oikealle: Terhi Hakala, Elsi Katainen, Petri Sarvamaa, Jaana Husu-Kallio ja Juha Marttila

WTO-järjestelmä murenemassa – mitä tilalle?


Suomen suurlähettiläänä Geneven pysyvässä edustustossa toimiva Terhi Hakala toi esille huolensa monenkeskeisen kauppajärjestelmän tilasta.

- Maailman kauppajärjestö WTO:n riitojenratkaisumekanismi on halvaantunut ja sääntöperusteinen kauppajärjestelmä on kriisissä, hän sanoi.

Maatalous on ollut WTO:ssa vuosikymmenien kiistakapula. Keskusteluja ovat leimanneet ristiriidat kehitysmaiden, kehittyvien maiden ja länsimaiden intressien välillä. Eritoten suurimmat maatalousviejämaat ja kehitysmaat ovat olleet neuvotteluissa täysin eri linjoilla.

Edistystä on kuitenkin myös vuosien varrella tapahtunut. Sopimus maatalouskaupasta saatiin solmittua vuonna 1994 ja vuonna 2015 sovittiin maatalouden vientitukien poistosta.

EU ollut aktiivinen ja kompromissihakuinen neuvottelija ja pyrkinyt ratkaisuihin WTO-neuvotteluissa. Mutta kun globaaleja ratkaisuja ei viime vuosina ole syntynyt, on siirrytty neuvottelemaan kahdenvälisiä sopimuksia yksittäisten maiden tai alueellisten kauppaliittojen kesken.

- EU  on solminut kauppasopimuksia mm. Japanin ja Kanadan kanssa ja viimeisenä on neuvoteltu Mercosur-sopimus.

Juha Marttila korosti, että viljelijöiden etu olisi se, että toimittaisiin monenkeskeisen, sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän puitteissa.

Jaana Husu-Kallio jatkoi, että sääntöpohjainen kauppajärjestelmä on paitsi EU:n myös pienen maan etu, jahkailu taas ei.

- WTO on ikuisesti jatkuvaa neuvottelua, joka ei johda mitään. Hampaattomuus ja käytännön toimimattomuus ovat nousseet esille, hän sanoi.

Husu-Kallion mukaan EU on ollut omalla tasollaan etsimässä ja tuomassa ratkaisuja mm. afrikkalaisten tuotteiden markkinoille pääsyyn laadusta ja turvallisuudesta tinkimättä.

- Haluaisin antaa EU:lle pisteitä yrityksestä kehittää WTO-neuvotteluja, hän totesi.

Petri Sarvamaa näki nykytilanteen arvaamattomana. Hän korosti, että kauppajärjestelyt ovat syntyneet vahvojen ehdoilla ja että järjestelmää on aikanaan rakennettu Yhdysvaltojen johdolla.

- Kukaan ei pysty sanomaan, mihin olemme menossa. Kyse ei ole siitä, että Trump haluaa hajottaa järjestelmän, vaan on tultu aikakauteen, jossa USA, Kiina ja mahdollisesti EU ajavat enemmän omaa etuaan. EU ja USA ovat lähestymässä toisiaan Kiinan suhteen. Onko tästä tulossa kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, hän kysyi?

Elsi Kataisen mukaan Trump on toiminut unilukkarina ja tuonut esiin WTO:n jälkeenjääneisyyden.

- WTO:lle on tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia.  Suurvaltapolitiikka kärjistyy ja kauppapolitiikka on suuressa murroksessa. Olemme keskellä suuria historiallisia muutoksia. EU voi olla välittäjä, mutta sen pitää olla myös eurooppalaisten viljelijöiden ja kuluttajien edunvalvoja, Katainen sanoi.

-Mikä sitten on EU:n kriisinkestävyys ja ruokaturvan tilanne? Mikä on sen oma tulevaisuus ruokaturvan suhteen, miten ilmastopolitiikka ja kauppapolitiikka ovat keskenään yhteydessä ja miten näiden yhteyttä voisi vahvistaa?, hän kysyi.

 

EU:n kohennettava kilpailukykyään


​​​Huoli EU:n kilpailukyvystä ruokamarkkinoilla jakoi panelistien huolen.

- Tähän liittyviä asioita tullaan käsittelemään EU-parlamentissa ja näistä tukitasojen määräytyminen on keskeisin. Eläin- ja kasvitaudit sekä osaavan, sitoutuneen työvoiman saatavuus ovat uusia haasteita. EU:n pitää myös käyttää lisää rahaa maatalouden tutkimukseen, EU-parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävässä aloittava Katainen sanoi.

- Saattaakin käydä niin, että 10 vuoden päästä EU löytää itsensä tilanteesta, jossa on mietittävä, millä keinoin voimme ylläpitää tuotantomme. Saatamme alkaa tajuta, että EU on ollut puhdas pulmunen, jonka pitää alkaa puolustaa tiukemmin etuaan, Sarvamaa korosti.

- WTO toimisi, jos kaikki noudattaisivat sääntöjä, jotka määritellään yhteisin standardein. Haluan uskoa, että myös maataloudessa standardit rakentuvat tutkittuun tietoon ja myös tällä sektorilla tutkimusrahaa tarvitaan, Husu-Kallio sanoi.

Marttila toi esille huolen maatalouden tuottavuuskehityksestä EU:ssa, mutta näki ruokaviennin kasvu-uran positiivisena.

-Tuottavuudessa olemme liikaa takamatkalla. Eurooppa muumioi itsensä menneisyyteen kasvinjalostuksessa ja lahjakkaimmat tutkijat lähtevät täältä pois. EU on kuitenkin kohtuullisen hyvä tuotteistamisessa. Se näkyy siinä, että etenkin merkki- ja luksustuotteiden vienti kasvaa, Marttila sanoi.

- Pelisäännöt kuitenkin muuttuvat ja niissä pysyttävä mukana. EU on onnistunut varsin hyvin kahdenvälisissä neuvotteluissa, joskin Mercosur oma lukunsa, hän summasi.
 

EU:n oltava myös edunvalvoja


​​​​​​​Terhi Hakala toi esille, että kauppajärjestelmän muutosta ei pidä henkilöidä vain Trumpiin.

- USA on pitkään kokenut, että WTO ei toimi heidän edukseen, hän sanoi.

Sarvamaa peräänkuulutti myös EU:lta valppautta. Hän näki myös mahdollisuuksia rakentaa läheisempää liittolaisuutta EU:n ja Yhdysvaltain välillä suhteessa Kiinaan.

- Meidän pitäisi olla valppaampia siitä, mihin maailma on menossa. Unionin yhteisistä arvoista meidän ei tarvitse luopua. Arvojen ja oman edun ajamisen välille ei tarvitse tehdä vastakkainasettelua, hän sanoi.

- Odotan, että USA:n hallinto herää siihen, että yhteistyö EU:n kanssa kannattaa. Todellisuus voi kuitenkin olla tylympi kuin mitä monenkeskeinen kauppajärjestelmä on. Kehittyvät alueet eivät noudata meidän arvojamme, eivätkä usein edes ole demokratioita. EU:ssa on herättävä, että me emme ole maailman napa, Sarvamaa totesi.

Jaana Husu-Kallio korosti, että WTO-remontti tarvitaan. Suomen on huomattavasti helpompi käydä kauppaa kun voimme vedota kansainvälisiin standardeihin.

-On meidän etumme, että yhteiset standardit ovat olemassa. Jos niitä ei noudateta ja riitojenratkaisu ei toimi, niin on kehitettä nykyistä parempi menettely, hän sanoi.

Marttila peräänkuulutti EU:lta ensin oman kotipesän kuntoon laittamista. Suomi noudattaa tiukkoja EU-tuotantostandardeja ja menee monessa kohtaa paljon niiden ylikin. Monessa muussa EU-maassa asiat ovat toisin.

- Standardeja on sisällytettävä kansainvälisiin sopimuksin, mutta EU:n on laitettava oma pesä kuntoon mm. antibioottien käytössä, hän sanoi.

Elsi Katainen korosti muiden politiikan osa-alueiden kuten oikeusvaltioperiaatteiden ja ilmastopolitiikan tiiviimpää yhdistämistä kauppaneuvotteluihin.
 
- Kaupankäyntiin liittyy paljon eettistä pohdiskelua. Mercosuriin liittyen on esitetty brasialaisen lihan tuontikiellon asettamista oikein perustein, koska maailman keuhkot palavat, hän sanoi.

​​​​​​​Jaana Husu-Kallio muistutti, että eettisyyttä on yritetty saada läpi kauppasopimuksiin aiemminkin.

- EU yritti aikanaan saada WTO-sääntöihin mukaan eläinsuojelukriteereitä silloisen komissaari Fischer-Böhlin aikana, mutta epäonnistui.
 

Brexitiä ei toivo kukaan, mutta voidaanko se välttää?
 

​​​​​Panelistit keskustelivat Brexitistä ja sen vaikutuksista. Yhtä mieltä oltiin siitä, että brittien sopimuksettoman EU-eron taloudelliset vaikutukset tulisivat olemaan todella isot. Tulevan spekulointi on haastava laji, mutta panelistit halusivat uskoa järjen voittoon.  

- Brexit on näytelmä, jossa on monta näytelmää sisällä.  Sanoin aikanaan Aamu-tv:ssä, että en usko sen toteutuvan, enkä ole muuttanut kantaani, Juha Marttila sanoi.

Jaana Husu-Kallio korosti, että sopimukseton Brexit olisi katastrofi.

- Haluan kuitenkin uskoa, että pelastava enkeli tulee, hän sanoi.

Petri Sarvamaa uskoi, että asia ratkeaa tavalla tai toisella. Ei kuitenkaan enkeleiden vaan kylmän taloudellisen laskelmoinnin pohjalta. Boris Johnson tietää, että sopimukseton ero ei ole brittien edun mukaista.
 
- Vetoaisin rationalismiin. Kun aika loppuu, rationalismi marssii näyttämölle, hän sanoi.

Hakala vaikutti muita pessimistisemmältä ja kertoi, että UK:n virkakunta keskittää nyt kaikki voimavaransa siihen, mitä tapahtuu Brexitin jälkeisenä aikana. Hän ei kuitenkaan usko, että muita lähtijöitä EU:sta ilmaantuu, koska nyt lähtöä uhitteleville lähtö tulisi tosiasiassa todella kalliiksi. Katainen taas näki tärkeänä käydä läpi tekijät, jotka johtivat Brexit-tilanteeseen.

Sarvamaa näki, että Brexitin vesittämisessä on UK:ssa isot sisäpoliittiset riskit. On ylivoimainen tehtävä selittää UK:ssa, että Brexit ei olekaan kansakunnan etu. Hän uskoi, että Itä-Euroopan maiden viimeaikaisen poliittisen kehityksen takia asiasta euroeroista keskustellaan varmasti muuallakin.

- Kun suuri oikeusvaltiokeskustelu vesitetään Itä-Euroopan maissa, pidämme kyllä unionin kasassa, mutta samalla heikennämme EU:ta, hän sanoi.

Juha Marttilan mukaan integraation suunnasta ja nopeudesta keskustellaan lähivuosina paljon.

- EU:lla paljon katettuja lautasia neuvottelupöydissä, mutta sen ääni ei kuulu. Aivan eri tahot kuin EU näkyvät ja kuuluvat. Integraation nopeus riippuu siitä, miten EU näyttäytyy kansalaisille, hän muistutti.

 

Mercosur-sopimus huolestuttaa
 

Jaana Husu-Kallio korosti, että viestinnässä tulisi antaa oikea kuva sitä, mistä Mercosur-sopimuksessa oikein on sovittu. Juha Marttila taas korosti, etteivät tuottajat voi varauksetta seistä nyt tehdyn Mercosur-diilin takana.

- Viljelijät tulevat varmasti pitämään sopimukseen liittyviä asioita esillä, hän sanoi.

Elsi Katainen yhtyi huoleen sopimuksen vaikutuksista, mutta korosti myös, että EU-maiden kannattaa satsata vientiin ja ottaa osansa kehittyvien maiden markkinoista.

Kataista ihmetytti komissaari Hoganin lausunto, että 100 miljardia euroa uutta maataloustukirahaa on tulossa, jos Mercosur-sopimus tuo vaikeuksia maataloudelle. Lausunto on käytännössä tulkittavissa niin, että vaikeuksia on tulossa.

- Nyt pitäisi olla ehdottoman tiukka siinä, että Mercosur-maiden kanssa sovitut kaupankäynnin standardit ovat pitävät, hän sanoi.

Husu-Kallio taas vakuutti, että EU tulee turvaamaan omien kansalaistensa terveyden, jos se on tuonnin osalta uhattuna.

Marttila puolestaan ehdotti tarkastustoimintaa Mercosur-tuontiin.

- Pannaan samanlainen arsenaali valvomaan Mercosur-maita kuin mitä meillä valvoo täydentävien EU-tukiehtojen toteutumista, hän esitti.

Panelistit toivoivat kauppapolitiikassa parasta, mutta näkivät, että EU:n on kyettävä sopeutumaan  muuttuneeseen tilanteeseen nykyistä paremmin.

- EU on nykyisellään liian heikko toimija. Nyt on herättävä kylmään maailmaan. "Baby it`s cold out there", Petri Sarvamaa kiteytti.

Turun ​​​​​​​Eurooppa foorumi kokosi suomalaisia EU-vaikuttajia yhteen keskustelemaan kolmen päivän ajan unionin tulevaisuudesta. Foorumi järjestettiin kolmipäiväisenä 29.-31.8.2019.

​​​​​​​Paneelikeskustelu on katsottavissa kokonaisuudessaan täältä.



Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja -politiikka, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, Brexit, tuleva puheenjohtajuuskausi (syksy 2019), kv-järjestöyhteistyö: World Farmers' Organisation (WFO), FAO, OECD, AgriCord

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: juha marttila, wto, brexit, eurooppa-foorumi, petri sarvamaa, elsi katainen, terhi hakala, jaana husu-kallio

Ajankohtaista - lue lisää

> Lue lisää ajankohtaisia     ​​​​​​​

etusivuPersonointi

Metsänomistajaviikko-BANNERI-vaaka

Sisältöjulkaisija

Seuraa MTK:ta