Toimintopainikkeet

Tuottajat pääsevät vaikuttamaan maakuntavaaleissa

Netti Timo Korhonen.jpg

22.3.2018

Maakunnille tulee maakuntauudistuksen myötä uskomattoman paljon valtaa maakunnan kehittämiseen, ja tuottajajärjestöllä on tuhannen taalan paikka olla mukana siinä, vakuuttaa kainuulainen kansanedustaja Timo Korhonen. Kansanedustaja kävi valottamassa maakuntauudistuksen saloja helmikuussa Pyhällä Lapin tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten talvipäivillä.

Maakuntauudistuksen valmistelu on täydessä vauhdissa ja tuottajajärjestön on pystyttävä vaikuttamaan siihen, toteaa kansanedustaja ja pitkän linjan MTK-lainen Timo Korhonen.

”Vaikuttaminen maakuntauudistukseen on tärkeää, koska se mylly tulee pyörimään joko siihen osallistumalla tai ilman. Kyseessä on tietenkin moniportainen haaste jo tässä vaiheessa. Tuottajajärjestön pitää pystyä vaikuttamaan epäviralliseen uudistuksen valmisteluun, ja sitten viralliseen uudistuksen valmisteluun. Vielä sen jälkeen on panostettava maakuntavaltuuston kokoonpanoon vaalien kautta, jotta kun maakuntahallinto käynnistyy, tuottajat ovat siinä mukana”.

Timo Korhonen kävi puhumassa maakuntauudistuksesta ja maakuntahallinnosta Lapin tuottajayhdistysten talvipäivillä Pyhällä. Korhosen taustat ovat MTK-Kainuussa, jonka toiminnanjohtajan tehtävistä hän hyppäsi kansanedustajaksi vuonna 2007.

Maakuntahallinnosta Korhosella on käytännön kokemuksen tuomaa tietoa. Hän oli mukana vuosina 2005–2012 vedetyssä Kainuun hallintokokeilussa ensin sen valmistelun vetovastuussa ja kokeilun käynnistyessä kansanvaalilla valitun maakuntavaltuuston puheenjohtajana.

”Nyt koko valtakuntaan tehtävässä maakunta- ja sote -uudistuksessa on paljon samaa kuin Kainuun hallintokokeilussa”, Korhonen mainitsee.

Hän on järkkymättömän varma siitä, että maakunta- ja sote -uudistus toteutuu, sillä poliittinen tahtotila on selkeä.

”Valmistelu maakunnissa on myös niin pitkällä, että olisi edesvastuutonta edes ajatella muuta kuin eteenpäin menemistä”, Korhonen täräyttää.

Paljon huomiota saanut maakuntauudistus tehdään, jotta palvelut voidaan järjestää entistä paremmin ja tehokkaammin. Myös Lapin osalta kyse on Timo Korhosen mukaan siitä, että sote-palvelut voidaan turvata koko maakunnassa sen eri puolilla. Sote-kustannusten nousukäyrää on loivennettava. Arvion mukaan kainuulainen malli järjestää sote -palvelut koko maassa, olisi tuonut nyt tavoitellut miljardisäästöt vuositasolla.

Kolmas keskeinen uudistuksen tavoite on siirtää alueen kehittämisvalta maakunnille itselleen. Tulevat maakuntavaltuustot siis päättävät, mihin Lapin elinkeinopolitiikassa panostetaan ja millä tavoin.

”Maa- ja metsätaloutta epäilemättä kiinnostaa, miten tälle sektorille maakunnassa panostetaan. Siis millainen lappilainen ajattelu on maaseudun kehittämisessä tulevassa maakuntahallinnossa”, Korhonen sanoo.

”Kehittämisvallan siirto maakuntiin on historiallinen muutos ja oikea. Kyllä maakunnissa tiedetään vähintään yhtä hyvin kuin ministeriöissä, mitä maakunnissa pitää tehdä”.

Kun maakuntauudistuksesta lähdettiin laajemmin puhumaan, kunnissa nousi huoli kunnille jäävistä tehtävistä.

”Enää tästä ei onneksi puhuta. Kainuun hallintokokeilu osoitti, että kunnille jää ihan riittävästi tehtäviä. Ei Kainuun kunnat ole haikailleet takaisin sote -järjestämistä. Kuntien roolihan sotessa on muutenkin välikätenä olemista valtion talutusnuorassa”, Korhonen kertoo.

Korhonen havainnollisti tuottajajärjestön edunvalvontatoimintaa Kainuun esimerkein. Kainuun tuottajaliitolla oli hallintokokeilunkin aikaan voimakas halu vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntapolitiikkaan pyrittiin vaikuttamaan tuottajayhdistyksiä preppaamalla, jotta saatiin maaseutuhenkisiä ehdokkaita listoille ja läpi.

”Pyrimme siihen, että kunnanvaltuustoissa oli erittäin vahva edustus maataloustuottajia ja metsänomistajia. Toisin sanoen, päästäksemme vaikuttamaan päätöksentekoon vahvistimme maanomistajien poliittista päätösvaltaa”, Timo Korhonen kertoo.

Kainuun tuottajaliiton johtokunnassa oli tuolloin edustaja jokaisesta yhdistyksestä, ja jokaisesta kunnasta. Tavoitteena oli, että tuottajaliiton johtokunnassa jokaisella johtokunnan jäsenellä oli luottamushenkilösuhde muualla, kuten tuottajien ja metsänomistajien osuuskunnissa.

”Kainuussa ei liikahtanut lehtikään, niin ettei tuottajaliiton johtokunta olisi siitä tiennyt”.

Tulevissa maakuntavaaleissa, jotka muuten ovat 28. lokakuuta 2018, voi Korhosen mielestä käyttää samaa periaatetta kuin juuri kuvatussa kuntapolitiikkaan vaikuttamisessa. Eri puolueiden vaalilistoille on saatava maaseutuhenkisiä tuottajia ja metsänomistajia, jotta maaseudun ihmisten ääni saadaan kuulumaan maakuntavaltuustoissa. Kyseessä on suora kansanvaali ja maakuntavaltuustoon valitaan Lapissa 59 edustajaa.

Korhosen mukaan Kainuun maakuntavaaleissa äänestysprosentti ei ikävä kyllä ollut kovin korkea. Tämä selittyi ehkä sillä, että ihmisillä oli aivan liian vähän tietoa maakuntahallinnosta ja vaaleista. Ihmiset pitivät yhä kuntavaaleja merkittävämpänä, vaikka tehtäviä oli jo siirretty maakuntahallinnolle. Äänestyspäätökseen vaikutti eniten henkilö ja toiseksi eniten se, että ehdokas on oman kunnan asukas.

”Maakuntahallinnon valtaa ja merkitystä ei ymmärretty. Tämä miina on nyt vältettävä. Niin tuottajaliiton johtokunta kuin tuottajayhdistysten johtokunnat ovat avainasemassa, kun mietitään, miten viesti maakuntavaalien merkityksestä saadaan jäsenistölle. Maakuntavaltuusto tulee päättämään, mihin lähtee Lapin kehittäminen kulkemaan”, Timo Korhonen päätti.

Auni Vääräniemi

 
Sivun alkuun
 
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää