Toimintopainikkeet

MTK-Pohjois-Karjalan blogit

Ilona Alhoniemi: Alkuvuoden ajatuksia

29.1.2012

 

 

MTK-Pohjois-Karjalan johtokunnassa päätimme lisätä sisältöä liiton nettisivuille. Ja kun aakkosjärjestyksessä mennään, niin minullehan se lankesi kunnia aloittaa. Pitäisi keksiä jotain mielenkiintoista, kirjoittaa se mukavasti luettavaan muotoon, ilman että laittaisin rimaa hankalaan korkeuteen muita kirjoittajia ajatellen. Valittelin jo kokouksessa, että mikäs siinä on kirjoittaessa vaan kun en koskaan meinaa keksiä sopivaa aihetta – muuten olisin varmaan kirjailija…

Mutta kannattaa lukea Maaseudun Tulevaisuutta! Deadlineen  on pari viikkoa ja tässä jo näpyttelen,sillä huomasin tekstiviestipalstalla seuraavan kirjoituksen:

Yhdessä

Voi kun tulee aina paha mieli,

kun saa vierestä kuunnella

kuinka kaikki asiat ovat ja

kuuluvat vain isännälle, vaikka

yhdessä tehdään.

               Surullinen puoliso

 

Järjestömme naistyöryhmän puheenjohtajana (ainakin seuraavaan kokoukseen asti) tuli itsellenikin paha mieli, samalla kuitenkin nousi sisu. Minulle kun on vakuutettu, että vaikka ehkä tasa-arvo ei kaikilta osin luottamuselimissä toteudukaan niin maatiloilla asia on toisin. Onneksi monessa paikassa varmaan onkin ja takavuosiin verrattuna lienemme menneet eteenpäin, mutta yllä oleva kirjoitus kuulostaa suorastaan hätähuudolta. Samalla en voinut välttyä ajatukselta, että kirjoittaja ei ehkä sittenkään ole yksin tuntoineen.

Juridisesti on tietenkin eri asia, onko tila jommankumman puolison omistuksessa,  vai omistetaanko yhdessä, mutta kun kerran yhdessä tehdään niin yhdessä pitäisi tilan asioita voida miettiä ja yhdessä tehdä päätökset. Sen luulisi olevan myös paras tapa sitouttaa suuriinkin ratkaisuihin ilman riskiä kuulla jälkikäteen, että ” mitäs minä sanoin…” Ja kun maatila on sekä yritys että koti ja yrittäjäkumppani puoliso niin on todella vaikea käsittää, mitä etua toiselle on sanelupolitiikasta ja kaikkien narujen yksin omissa käsissä pitämisestä. Ruotsissa on tutkittu pörssiyhtiöitä ja todettu, että mitä tasa-arvoisempi on hallituksen kokoonpano, sitä menestyvämpi yritys. Vähän eri tilanne tietysti kahden hengen yrityksessä, mutta itseäni kuitenkin kutkuttaa ajatus, että tutkimustulos on kyllä yleistettävissä kaikenlaiseen yritystoimintaan.

Oulun liittokokouksessa v. 2005 päätimme, että naisten osuus kaikilla luottamuselintasoilla tulisi olla 30 % vuoteen 2010 mennessä ja sukupuolten välisen tasa-arvon niin itsestään selvyys, että siitä ei tarvitse enää keskustella. Vaan miten on käynyt? Keskusliiton johtokunnassa mentiin aimo harppaus eteenpäin, kun siellä on nyt 2 naista, mutta jos tätä vauhtia edetään, niin prosenttitavoite ei ihan heti toteudu.  Valiokuntiin valitaan jäseniä entiseen malliin eli siellä naisten osuus koko ajan vähenee. Liitoista ja yhdistyksistä minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta taitaa MTK- Pohjois-Karjala olla niitä tasa-arvoisimpia, välillä on naisenemmistökin. Jatkuvasti saa naistyöryhmän pj. myös huomautella tilapäisistä elimistä, työryhmistä ja lähetystöistä, koska myös niitä oli tuon 30 % määrä koskea.

Taas olemme valmistautumassa liittokokoukseen, eräänä teemana järjestörakenteen kehittäminen. Sukupuolikiintiöitä ei haluta, mutta olisiko rakenteellisilla muutoksilla mahdollista pureutua tähänkin asiaan? Jäsenkunnan muuttuessa voi olla totta, että naisten osuus ei ole edes sitä reilua 40 %, mihin 2000-luvun alkupuolella tavoitteemme perustimme, mutta kuitenkin meitä on niin paljon, että on vaikea ymmärtää, miten järjestöllä on varaa jättää tällainen osaaminen ja asiantuntemus vajaakäyttöön.  Ja katsottiinpa sukupuolten välistä tasa-arvoa tilan tai järjestön näkökulmasta, aito, tasa-arvoinen toimintamalli tukee niin hyvinvointia kuin jaksamistakin. Näistä ei luulisi olevan varaa tinkiä!

Varapj.  Ilona Alhoniemi

Sivun alkuun
 
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 30.1.2012