Toimintopainikkeet

Ohje maakaapeliprojekteihin

Sähkömarkkinalain tiukentuneet vaatimukset säävarmoista linjoista on ajanut sähköyhtiöt siirtämään ilmajohtoja maakaapeliin. Myös ilmajohtojen reunavyöhykkeiden hakkuut ovat jatkuvasti ajankohtaisia.

Maakaapeleista täytyy sopia maanomistajien kanssa ennen toimenpiteiden suorittamista. Vuokrapelloille ei ole asiaa ilman maanomistajan ja vuokraviljelijän suostumusta. Iso osa maakaapeleista menee teiden varsiin. Yksityisteiden osalta sijoittamisesta on sovittava maanomistajan ja tiekunnan kanssa. Tien alueella kulkeva kaapeli ei kuulu tienpitoon, eikä se näin ollen kuulu tierasitteeseen. Tietoimituksessa on perustettu vain tierasite, eikä yksityistien tiepohjaa lunasteta tiekunnalle, joten kaapelin sijoittamisesta on sovittava maanomistajien kanssa kuten muuallakin kiinteistöllä. Sijoittamisesta on sovittava myös tiekunnan kanssa, jolloin tiekunta voi valvoa etuaan teknisten kysymysten osalta.

Liikkeellä on monenlaisia sopimusmalleja. Kuntaliiton ja MTK:n sopimusmalli ei sovellu verkkoyhtiöille ja tämä sopimus tullaan kesäkuun aikana avaamaan Kuntaliiton kanssa. Sopimus päivitetään tai se irtisanotaan. Carunan maakaapelisopimus on yhdessä MTK:n kanssa laadittu ja se on olemassa olevassa sopimuskäytännössä ihan hyvä sopimus, vaikkei se suositussopimus olekaan.

Yleinen malli on, että kaapelin pitämistä toisen maalla koskeva sopimus olisi kaikille sama. Mitä tulee varsinaiseen kaivuuseen, sijaintiin, syvyyteen, leveyteen, salaojien sijoittumiseen, puuston kaatoon, kaivuu ajankohtaan yms yksityiskohtiin, näistä sovitaan urakoitsijan kanssa erikseen. Pelloille ei ole syytä mennä, kuin äärimmäisessä pakossa ja silloin on yksityiskohdat käytävä todella tarkasti läpi. Yksityiskohdista voidaan sopia erillisellä sopimusliitteellä.

Sähköyhtiön tulee lähestyä maanomistajia kirjeitse ennen linjan suunnittelun alkua. Maastotutkimuksia voidaan tehdä alueella, mutta maaston merkkaaminen kepein tai nauhoin ilman maanomistajan suostumusta ei ole sallittua. Sopimus täytyy olla allekirjoitettuna ennen kaivuutöiden alkua. Maanomistajan on syytä erikseen vaatia ilmoitusta siitä, milloin kaivinkoneet saapuvat, mikäli haluaa seurata toimenpiteitä paikan päällä.

Sekä perussopimuksesta että kaivuutöihin liittyvistä yksityiskohdista voi aina neuvotella. Jos sopimusta ei allekirjoita, voi yhtiö hakea kunnalta pakkosijoittamispäätöksen. Yhtiöt eivät mielellään tähän prosessiin lähde, vaan pyrkivät neuvottelemaan tai löytämään vaihtoehtoisen reitin. Neuvottelut käydään pääsääntöisesti urakoitsijan kanssa. Mikäli neuvotteluissa tulee esille sellainen seikka, josta urakoitsijalla ei ole valtuutusta neuvotella, urakoitsijat kääntävät asian yhtiön toimihenkilöiden arvioitavaksi.

Korvaukset

Korvauksia maksetaan sijoittamisesta aiheutuvasta pysyvästä haitasta sekä kaivuutöiden yhteydessä aiheutuneista haitoista ja vahingoista. Kaivuutöistä aiheutuneet haitat ja niitä seuraavat sadonmenetykset yms arvioidaan luonnollisesti vasta kaivuutöiden jälkeen. Mikäli myöhemmin ilmenee sellaisia seikkoja, jotka selvästi johtuvat kaapeloinnista, saadaan näistäkin korvaus. Jos hinnoista ei päästä yksimielisyyteen, asian voi korvauksien osalta aina viedä maanmittauslaitoksen päätettäväksi. Tämä tapahtuu siten, että haetaan maanmittauslaitokselta korvauksenmääritysmenettelyä. Yhtiö maksaa tämän toimituksen kulut. Mahdolliset haitat ja vahingot on syytä dokumentoida valokuvaamalla. Yhtiön kanssa voidaan sopia, että pidetään yhteinen loppukatselmus.

Yhtiöt pitävät tiukkaan kiinni omista hintataulukoistaan. Metrimääräisistä sijoittamiskorvauksista ei juuri ole pystynyt neuvottelemaan. Kirjo on laaja: Caruna maksaa pelloilla 1€/m ja metsässä ilmeisesti 50s/m. Useat yhtiöt esittävät, että teiden vieressä sijaitsevista kaapeleista ei maksettaisi mitään, mihin ei tietysti pitäisi suostua. Kuntaliiton ja MTK:n välinen suositus maahan kaivettavista johdoista esittää metsämaalle 20-35s/m, pelloille 90s/m ja tonttialueelle 2,50€/m. Nämä hinnat eivät vastaa tätä päivää!


Mikäli korvauksia haetaan maanmittauslaitoksesta, arvioidaan haitta hieman eri tavalla. Korvaus ei perustu metrimäärään, vaan kaivuun alle jäävään pinta-alaan. Kaivannon leveys on 2-5m. Neliöhinta muodostuu alueen kauppahintatilastojen mukaan. Suomen peltojen keskiarvohinnalla (8300€/ha) ja kaivannon minimileveydellä (2m) hinta olisi 1,66€/m. Metsäkauppojen keskiarvo koko Suomessa on 3100€/ha. Minimileveydellä hinta olisi 0,62€/metri. Täytyy tosin muistaa, että nämä ovat keskiarvoja, toimituksessa peilataan aina alueen hintatasoon, eli huonompihintaisilla alueilla tarjotut korvaukset voivat olla ihan ok. Kovahintaisilla alueilla taas ei alkuunkaan. Pinta-alakorvauksen lisäksi toimituksessa korvataan aina pihakasvillisuus, sadonvara ja puuston ennenaikaisen hakkuun aiheuttama vahinko sekä erikseen rakentamisen yhteydessä aiheutuneet vahingot.

Sopimuksen määräaikaisuus

Toistaiseksi voimassaolevat sopimukset ovat ainoa malli, mihin yhtiöt tänä päivänä suostuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimus on voimassa niin kauan kuin kaapeli on käytössä. Myös korvaukset maksetaan vain yhden kerran. Mikäli ura joudutaan aukaisemaan myöhemmin, korvataan taas kaivuusta aiheutuvat haitat ja vahingot, mutta sijoittamiskorvausta ei makseta uudelleen. Keskustelu sopimusten määräaikaisuudesta on nyt käynnissä ja katsotaan tuleeko tähän jotain lainsäädännöllisiä muutoksia jossain välissä.

MTK:n verkkoyhtiöstrategia

MTK:n maankäyttötiimi on laatinut MTK:lle verkkoyhtiöstrategian, jonka mukaisesti pyrimme viemään tavoitteita eteenpäin nopealla aikataululla. Neuvottelut Energiateollisuuden kanssa käynnistyvät 1.6. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa paikallinen verkkoyhtiö, MTK-liiton tai MTK:n kenttäpäällikkö ja mahdollisesti MHY kävisivät vuosittain suunnitellut projektit ja hankkeet läpi, niin pystyisimme varautumaan niihin paremmin. Joissain alueilla tämän tyyppinen malli onkin jo käytössä ja kannustan lisäämään tällaista yhteistyötä. Suomessa on noin 80 verkkoyhtiötä ja ne ovat hyvin erikokoisia. Keskustelutilaisuudet on syytä luoda alueen tarpeen mukaisiksi. Ne henkilöt, jotka näiden asioiden kanssa toimivat muutoinkin, olisi hyvä saada kuulolle mukaan.

Lisäksi pyrimme luomaan yhtenäiset toimintamallit kaikille verkkoyhtiöille prosessien eri vaiheisiin. Myös yhteiset sopimusmallit ja hinnat tai ainakin maksuperusteet ovat MTK:n tavoitteena. Prosessien sujuvuus asianmukaisella tavalla on kaikille yhteinen ja tärkeä tavoite.

Lisää tietoa prosessin eri vaiheista saa MTK:n sähkölinjaoppaasta. Opas koskee ilmajohtoja, mutta maakaapeliin sovelletaan samoja lainpykäliä kuin jakelulinjoihin ilmassa. https://www.mtk.fi/ymparisto/maankaytto/fi_FI/sahkolinjat/_files/93424519978635963_1463643839416/default/MTK-Sahkol-opas-A4_2502.pdf

MAVI on julkaissut ohjeen kaivuutöihin liittyvistä asioista viljelijätukiin: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/huomioi-viljelijatuet-kaivuutoissa.aspx

Lisätietoja,

Leena Penttinen
Lakimies
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
PL 510 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki
Puhelin 020 413 2390


Sivun alkuun
 
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 19.5.2016