Toimintopainikkeet

Hyönteiset

Hyönteiset ovat nyt saaneet virallisesti elintarvikkeen statuksen Suomessa. Viranomaisemme muuttivat aikailematta EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa kokonaisten hyönteisten osalta. Evira julkaisi marraskuun alussa ohjeet elintarvikealalle koskien hyönteisten kasvattamista, myymistä ja tarjoilua. Ohjeistusta on tehty ja sitä päivitetään yhdessä hyönteisalan toimijoiden kanssa ja se on tarkoitettu sekä elintarvikevalvontaviranomaisille, hyönteisten kasvattajille että hyönteiselintarvikkeita valmistaville yrityksille.

Suomessa sallitaan nyt kasvatettujen kokonaisten hyönteisten käyttö elintarvikkeena. Kokonaisia hyönteisiä voidaan rouhia, jauhaa tai kuivata, mutta niistä ei saa poistaa osia (esim. siipiä, jalkoja tai päätä) eikä eristää tai uuttaa ainesosia (esim. rasva- tai proteiinijakeita). Hyönteistuottajat voivat nyt rekisteröityä elintarvikealan toimijoiksi, jolloin toiminta tulee elintarvikelainsäädännön ja -valvonnan piiriin. Näin tuotettuja hyönteistuotteita voidaan markkinoida elintarvikkeina. Aikaisemminkin hyönteisiä on kyllä myyty, mutta nimikkeellä keittiökoriste, ei elintarvike, koska niitä ei oltu tuotettu eikä valvottu elintarvikelainsäädännön mukaan eikä niiden turvallisuutta voitu varmistaa.

Hyönteisten kasvattaja, hyönteistuotteiden valmistaja ja myyjä vastaavat siitä, että heidän tuottamansa ja myymänsä elintarvikkeet ovat kuluttajille turvallisia. Tuotannossa on huolehdittava muun muassa hyvästä hygieniasta ja että esimerkiksi pakkausmerkinnöissä on oikeat ja riittävät tiedot. On hyvä ottaa huomioon, että hyönteisproteiinit voivat aiheuttaa allergisen reaktion.

Eviran ohjeistus on hyvä käytännön paketti lainsäädännöstä, ilmoituksista, hygieniasta ja turvallisuuden varmistamisesta. Hyönteiset ovat samanlaisia tuotantoeläimiä kuin muutkin - elintarviketurvallisuus varmistetaan rehuhygienialla, kasvatusolosuhteilla ja jalostusprosessien hallinnalla.

https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet2/elintarvikkeet/eviran_ohje_10588_fi.pdf

Alla muutamia kysymyksiä ja vastauksia hyönteisten elintarviketuotannosta:

Kuinka paljon syötävissä hyönteisissä on / voi olla allergisoivia aineita? Mitä?

Varmasti niissä on joitakin allergeenejä: ainakin kitiini on sellainen, joka tiedetään. Jos on äyriäisallergikko, en suosittele hyönteisiäkään - saattaa aiheuttaa voimakkaan reaktion.

Voiko hyönteisissä olla niin suuria määriä jotain tiettyä valkuaista, kivennäis- tai hivenainetta, että se aiheuttaa ongelmia tietyistä sairauksista kärsiville, pienille lapsille, odottaville äideille tai tiettyä lääkitystä saaville. Aikoinaanhan esimerkiksi maksan todettiin sisältävän niin paljon A-vitamiinia, että sen suositeltua käyttöä piti alkaa rajoittamaan ja taisi eläinten ruokintaankin tulla muutoksia.

Sian maksan 80-luvulla todetut korkeat A-vitamiinipitoisuudet johtuivat silloisista A-vitamiinilisistä, joita annosteltiin eläimille ”varmuuden vuoksi”. Kun tietoa maksanpitoisuuksista saatiin, tästä annostelusta luovuttiin ja nykyisin tätä riskiä ei enää ole olemassa.

Jos henkilö kokee/tietää olevansa joltakin osin riskiryhmässä esim. omaa useita allergioita tai kärsii ruuansulatusongelmista, omaa suolistosairauksia, on raskaana tms. kannattaa ehkä kokeilla pienemmillä annoksilla, miten kroppa reagoi. Maalaisjärjen käyttö on sallittua.

Voivatko syötäviksi tarkoitetut hyönteiset jossain elämänkiertonsa vaiheessa tai sen päätyttyä erittää toksisia aineita? Kun lehmä talutetaan teuraaksi, aika moni silmäpari näkee, missä kunnossa se on. Kun noita hyönteisiä aletaan joukkotuhoamaan, siellä voi olla joukossa useampikin, joka on ollut kuolleena jo pitkään. Voiko näistä aiheutua terveysriskejä?

Tältä osin tarvitaan varmasti lisää tutkimusta ja tieteellistä evidenssiä. Kun kyseessä on uusi elintarvikeryhmä, niin uskoisin, että myös uutta tutkimusta ominaisuuksista, riskeistä ja turvallisuudesta tulee aika nopeasti.

Onko mahdollista, että maahan tuotavien elävien hyönteisten mukana tulee ihmiselle haitallisia vääriä lajeja; luonnolle haitallisia tuhohyönteisiä tai niiden munia tai esimerkiksi syötäviä hyönteisiä vaivaavia loisia, jotka leviävät sitten tätä kautta Suomen luontoon?

Tämä on mahdollista. Evira on ohjeistanut hyönteisohjeessaan tämän riskin vähentämiseksi.

Kuka valvoo, ettei valmiisiin hyönteistuotteisiin ole tahallaan tai vahingossa sekoitettu jotain muuta kuin mitä siellä pitäisi olla? Jos Kiinassa maitoa on jatkettu vedellä ja väriaineilla, niin kuka tietää, mitä näihin hyönteistuotteisiin on survottu? Tiedetäänkö edes, mitä niistä pitäisi etsiä?

Onko tuoteturvallisuuden varmistaminen yksin kaupallisen toimijan vastuulla vai kohdistuuko näihin mitään virallista valvontaa. Perinteisempien elintarvikkeiden tuottamista meillä valvotaan hysteerisesti mm. eläinlääkäreiden, ETT:n, tullilaboratorion, ja Ely-keskuksen toimesta ja maahantuontiakin jonkinlaisin pistokokein, mutta onko tästä kehittymässä nyt jonkinlainen elintarvikesektorin villi länsi?

Kun tuo elintarvikestatus nyt virallisesti on annettu hyönteisille, ne siirtyvät saman elintarvikkeidenturvallisuutta säätävien säädösten piiriin. Valvonta on ihan vastaavaa kuin muillakin tuoteryhmillä. Tilanne selkiytyy nyt ja hype vähenee vähitellen.

Lisätietoja: Asiantuntija Leena Suojala leena.suojala@mtk.fi p. 040 7792945

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 15.11.2017