Sikatilojen määrä on vähentynyt nopeasti EU-jäsenyyden aikana. Vuonna 1995 niitä oli vielä 6 200 kpl. Vaikka tiloja on vähemmän, sianlihaa tuotetaan silti yhtä paljon kuin EU:hun liityttäessä.   

Viime vuosina sianlihan tuotanto on laskenut ja vuonna 2022 sitä tuotettiin 170 miljoonaa kiloa, sikaa kulutettiin noin 160 miljoonaa kiloa.  Valtaosa siasta syödään makkaroina, leikkeleinä ja jauhelihana, mutta suomalaisen joulupöydän ehdoton ykkönen on edelleen harmaasuolattu joulukinkku.   

Miksi suomalainen sianlihantuotanto on maailman parasta?  
   

Suomalaisella sialla on saparo  

Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa sianlihan tuotannossa ei typistetä saparoja. Saparon typistäminen on kivulias toimenpide, joka aiheuttaa sialle kärsimystä myös myöhemmin elämässä. Saparo mittaa sikojen hyvinvointia: stressaantunut sika syö kaverinsa häntää, siksi se typistetään muualla, mutta Suomessa panostetaan hyvinvointiin ja virikkeisiin, eikä häntää siten tarvitse typistää.   

Suomalainen sika on terve, ja sen liha salmonellavapaata 

Suomessa puuttuu monta muissa maissa yleistä sikatautia, kuten porsasyskä ja PRRS. Kansallisen vastustusohjelman ansioista salmonella on erittäin harvinainen, ja se pystytään myös heti rajaamaan ja hävittämään. Hyvän terveystilanteen vuoksi lääkkeiden käyttö on vähäistä.   

Antibioottien käyttö yksilöllistä ja vastuullista   

Suomessa sikataloudessa käytetään vain vähän tai ei ollenkaan antibiootteja ja se on aina yksilölääkintää sekä perustuu eläinlääkärin määräykseen. Suomalainen sikatalous ei ole heikentämässä antibioottien tehoa luomalla resistenssejä bakteereita eikä tuotteissa ole jäämiä lääkinnästä. Muualla maailmassa nämä ovat vakavia ongelmia.   

Suomalaiset siat voivat hyvin   

Suomalaiset siat ovat hyvinvoivia. Niillä on enemmän lattia-alaa kuin lajitovereillaan muissa maissa. Suomessa sioista pidetään hyvää huolta. Säännöllisillä eläinlääkäreiden terveydenhuoltokäynneillä ja eläintensuojeluvalvonnalla seurataan tuotanto-olosuhteita ja varmistetaan eläinten terveys sekä hyvä kunto.  

Virikkeitä ja tilaa   

Virikemateriaalit antavat sioille puuhasteltavaa ja parantavat niiden hyvinvointia. Suomalaisissa sikaloissa sioilla on myös riittävästi tilaa. Kaksi kolmasosaa karsinan lattia-alasta pitää olla umpinaista.   

Siat syövät lähiviljaa   

Kaikki suomalaiset siat syövät kotimaista viljaa. Monella tilalla siat syövät omalla tilalla viljeltyä ja lähiseudun tiloilta ostettua rehua. Sikojen rehustuksessa hyödynnetään myös laajalti elintarviketeollisuuden sivutuotteita kuten mäskiä. Sikojen rehussa käytetään vain vähän soijaa lisävalkuaisen lähteenä. Viime vuosina soijan käyttö on kuitenkin vähentynyt merkittävästi ja sitä käytetään 0-10 %. Osa sikatiloista ei käytä soijaa lainkaan. Soija korvataan yhä enenevässä määrin kotimaisella rehuherneellä ja härkäpavulla.  

Ravinteet kiertoon   

Sikatilat ovat ravinteiden kierrätyksen mestareita. Sian lannassa on arvokkaita ravinteita: typpeä, fosforia ja kaliumia. Ne ovat päärakennusaineita viljan kasvattamisessa. Sika siis tuottaa lannoitteen omalle rehulleen ja muullekin peltoviljelylle ollen osana todellista biokiertotaloutta.   

ASF uhkana  

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on helposti leviävä sikojen ja villisikojen verenvuotokuumetauti, joka ei tartu ihmiseen. Valitettavasti ihminen voi tietämättömyyttään sitä kuitenkin helposti levittää. Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta lähialueilla muun muassa Virossa ja Venäjällä tautia on todettu. Matkailijoiden on tärkeä tiedostaa, että taudin leviäminen Suomeen aiheuttaisi merkittäviä tappioita niin sianlihantuottajille kuin lihateollisuudellekin.   

Mari Lukkariniemi

asiantuntija, liha

lihavaliokunnan, sika-, siipikarjanliha- ja kananmunaverkoston sihteeri, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 40 171 9070

aiheet: sianliha, lihantuotanto, tuotantosuunnat, sianlihantuotanto