Toimintopainikkeet

Kestävä metsätalous ja ilmasto

Suomen metsät kasvavat puuta noin 100 miljoonaa kuutiometriä joka vuosi. Tästä kasvusta käytetään nykyisellään noin 70 %. Tätä kutsutaan kestäväksi metsätaloudeksi. Jos puun käyttöä lisätään hieman, se ei tarkoita ”jättihakkuita” eikä sitä, että metsät loppuvat. Mihin ne loppuisivat tai edes vähenisivät, jos edes niiden joka vuosi tuottamaa kasvua ei käytetä?

Ministeri Kimmo Tiilikainen esitti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2045 mennessä. MTK:n mielestä tavoite on loistava ja kestävän metsätalouden avulla hyvinkin saavutettavissa.

Suomessa on metsiä noin 23 miljoonaa hehtaaria. Puuston kokonaistilavuus niissä on noin 2,4 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kokonaiskasvu 105 miljoonaa kuutiometriä.

Hiilinielulla tarkoitetaan hiilivaraston kasvua. Metsät toimivat hiilinieluna, eli puuston hiilivarasto kasvaa, kun puuston vuotuinen kasvu on suurempi kuin poistuma. Suomen metsät sitoivat vuosittain noin 30 milj. tonnia hiilidioksidia. Hiiltä on sitoutuneena myös valtameriin, maaperään, kasvillisuuteen ja mm. puutuotteisiin. Ne ovat hiilen varastoja. Suomen metsien hiilivarasto puustossa ja maaperässä on yhteensä noin 2 000 milj. tonnia.

Hyvä metsänhoito lisää metsien kasvua ja hiilensidontaa

Vuosittain hakkuita tehdään noin 700 000 hehtaarin alueella, eli noin 3%:ssa metsistä. Tästä määrästä noin kolmasosa on uudistus- eli avohakkuita. Metsien puuston tilavuus ja puuston määrä ovat kasvaneet 1970-luvulta lähes 60%, koska metsien kasvu on ollut suurempi kuin hakkuumäärä. Tämä ei ole sattumaa eikä vahinkoa, vaan ainoastaan hyvän metsänhoidon ja suurelta osin metsänomistajien oman työn tulosta. Samasta syystä metsien kasvuvauhti on kaksinkertaistunut.

Nuori metsä, jossa kasvu on suurimmillaan, sitoo eniten hiiltä. Vanhoissa metsissä, joissa kasvu jo taantuu ja puuston kuolleisuus lisääntyy, myös hiilen sidonta vähenee. Metsään lahoava puu alkaa pikkuhiljaa vapauttaa sitomaansa hiilidioksidia. Järkevää siis on käyttää metsiä aktiivisesti, jolloin hiili pysyy varastoituneena puutuotteisiin ja istuttaa tilalle nopeasti uusi, kasvava metsä, jolloin sama metsäalue alkaa jälleen sitoa lisää hiiltä.

Tiirola harvennus.jpg

Kuva: Mikko Tiirola

Kyseinen 2 ha kohde avohakattiin 1991 ja istutettiin kuuselle samana vuonna. Siitä on siis 26 vuotta. Nyt on menossa ensiharvennus. Puusto on sitonut tässä ajassa hiilidioksidia 150 tonnia hehtaarille eli 300 tonnia. Nyt harvennuksessa poistuu 40 tonnia hehtaarilta, mutta sekin korvaa fossiilisia raaka-aineita jalosteena muodossa tai toisessa. Nyt kasvu vaan kiihtyy ja 10-15 vuoden päästä on toinen harvennus ja 30 vuoden päästä siinä on valtava tukkimetsä puurakentamista eli hiilivarastoa varten. 


Metsien kasvu tulee ilmastonmuutoksen myötä kiihtymään, joten ne sitovat entistä enemmän hiilidioksidia.

Hiili varastoituu puutuotteisiin

Puurakentaminen on paras ilmastoteko, koska hiili sitoutuu puurakennuksiin sadoiksi vuosiksi. Koko metsäsektori on siis isossa roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Vanhoista talousmetsistä saadaan rakentamiseen käytettävää tukkipuuta. Helposti unohdetaan, että itse asiassa metsäenergia ja myös selluteollisuus käyttävät raaka-aineenaan tukin kasvatuksen sivutuotteita. Isoja tukkeja ei saada, ellei nuoria metsiä harvenneta. Selluteollisuuden käyttämä kuitupuu on juuri tätä metsänharvennuksen tuotetta.

Miksi kukaan haluaa jatkaa fossiilitalouden voittokulkua, kun meillä on käytettävissämme upea uusiutuvan raaka-aineen aarreaitta, kestävästi ja hyvin hoidettu metsä?


Lue lisää:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/34335d0b-495f-44c6-8d3f-5e528df49713/ilmastonmuutos-kiihdyttaa-puiden-kasvua-suomessa.html

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 10.3.2017