Toimintopainikkeet

Metsät EU:n agendalla

EU:ssa tehtävä politiikka sekä Suomen ja EU:n kansainväliset sitoumukset vaikuttavat suuresti kansallisen metsäpolitiikkamme liikkumavaraan.

Vaikka Euroopan unionilla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, ovat metsät ja metsäsektori entistä useammin EU-politiikan ytimessä. Energia- ja ilmastoasioiden merkityksen korostuminen, EU:n ympäristöpolitiikka sekä EU:n 2020-strategia kestävän kasvun tavoitteineen vaikuttavat Suomen metsäsektorin ja suomalaisen metsänomistajan toimintaedellytyksiin.

Samaan aikaan Suomen ja EU:n sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin sitoo metsänomistajan globaaleihin prosesseihin ja niissä tehtäviin päätöksiin. Entistä useammin EU:ssa tehtävät päätökset ovat ainoastaan näissä prosesseissa tehtyjen sitoumusten toimeenpanoa. Metsiin liittyviä päätöksiä tehdään mm. YK:n metsäfoorumin, YK:n ilmastosopimuksen, YK:n biodiversiteettisopimuksen sekä eurooppalaisen metsäministerikonferenssin (Forest Europe) puitteissa.

Suomalaisten metsänomistajien etujen puolustaminen vaatii aktiivista vaikuttamista kotimaan päätöksenteon lisäksi myös EU-tasolla ja kansainvälisellä tasolla. MTK:lla on keskeinen rooli pohjoismaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä metsänomistajajärjestössä sekä aktiivinen rooli useissa EU:n metsätyöryhmissä sekä kv-tason prosesseissa. Aktiivisella vaikuttamisella edistämme suomalaisen metsänomistajan mahdollisuutta kannattavaan ja omien tavoitteiden mukaiseen kestävään metsänhoitoon.

Biomassan kestävyyskriteerit


EU:n valtiontuen suuntaviivat maa- ja metsätaloudelle

EU:n valtiontukisäännöt antavat puitteet kansallisille tukijärjestelmille ja määrittävät siten Suomessa kansallisen KEMERA-järjestelmän rahoitusmahdollisuuksia. Tämän vuoksi MTK:lla oli suuntaviivojen valmistelussa paljon pelissä.

Alkuperäiseen esitykseen verrattuna lopulliset suuntaviivat ovat hyvät ja niihin saatiin yhteistyössä Brysselin sekä kotimaisten tahojen kanssa useita parannuksia. Näihin kuuluvat muun muassa tukimahdollisuuksien laajentaminen myös muihin kuin metsien ympäristö-ja virkistystoimiin, metsätoimenpiteiden sisältämän työn korvausmahdollisuus, yksittäisten metsätukien julkisuusvaatimuksen rajoittaminen vain yli 200 000 euron tukiin, mahdollisuus maksaa energiapuun korjuulle tukea, hirvituhojen kansallisen korvausjärjestelmän jatko sekä , eläintuhojen ja yleisessä käytössä olevien metsäteiden tukitasojen nosto 100 %:iin.

Uudet valtiontuen suuntaviivat tarjoavat hyvän pohjan kansalliselle kestävän metsätalouden rahoituskehikolle.


Euroopan metsäsopimus

Forest Europe on 46 eurooppalaisen maan ja EU:n korkean tason metsäprosessi, jonka tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Euroopassa. Suomen ja Ranskan aloitteesta vuonna 1990 käynnistynyt metsäministeriprosessi on tuottanut mm. kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit, jotka ovat olleet monien maiden metsälainsäädännön ja PEFC-sertifioinnin pohjana. Prosessiin kuuluvat mm. kaikki EU:n jäsenmaat, Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä, Turkki, Sveitsi ja Norja.

Kuudes metsäministerikonferenssi järjestettiin Oslossa kesäkuussa 2011. Kokouksessa metsäministerit päättivät käynnistää neuvottelut Euroopan metsäsopimuksesta. Neuvottelujen tavoitteena oli laatia Euroopalle laillisesti sitova metsäsopimus, jonka tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Euroopassa. Toteutuessaan sopimus olisi ensimmäinen useat maat käsittävä laillisesti sitova metsäsopimus maailmassa.

Sopimusneuvotteluissapäästiin sopuun sopimuksen varsinaisesta metsäsisällöstä eli metsiin liittyvistä määritelmistä, periaatteista ja tavoitteista. Sen sijaan maat eivät löytäneet yhteisymmärrystä sopimuksen menettelytapakysymyksiin kuten äänestyssääntöihin ja siihen mikä organisaatio vastaisi sopimuksen hallinnoinnista.

Viralliset sopimusneuvottelut ovat päättyneet ja prosessin tulevaisuudesta päättävät maiden metsäministerit vuoden 2015 aikana..


Kansainvälinen perhemetsänomistajien liitto IFFA

Kansainvälinen perhemetsänomistajien liitto IFFA (International Family Forestry Alliance) perustettiin 2002 kansallisten metsänomistajajärjestöjen epäviralliseksi yhteistyöverkostoksi. Toiminta virallistettiin 2006 ja järjestö rekisteröitiin. Nykyään IFFA edustaa yli 25 miljoonaa metsänomistajaa kattaen jäsenjärjestöjä Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Meksikosta, Afrikasta ja Australiasta.

IFFA:n tavoitteena on edistää perhemetsätaloutta ja metsien kestävää käyttöä sekä niiden kehitystä tukevia politiikkoja kansainvälisissä prosesseissa. IFFA korostaa toiminnassaan selkeiden ja turvattujen maanomistus- ja käyttöoikeuksien merkitystä, metsätalouden kannattavuutta, metsänomistajien omien järjestöjen roolia sekä kannustavien ja ohjaavien poliitikkojen tarvetta.

Vuodesta 2009 lähtien IFFA on tehnyt läheistä yhteistyötä kansainvälisen kylämetsätalouden ja kansainvälisen alkuperäiskansojen järjestöjen kanssa. Tämä nk. G3-yhteistyö on lisännyt merkittävästi IFFA:n roolia ja näkyvyyttä kansainvälisen metsäpolitiikan areenoilla.

MTK on ollut aktiivisesti mukana IFFA:n toiminnassa alusta alkaen järjestön hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana.


MTK:n kehitysyhteistyöprojektit

Suomalaisen metsänomistajaorganisaation osaamiselle on tällä hetkellä kova kysyntä Suomen ulkopuolella. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat olleet mukana kehitysyhteistyössä vuodesta 2009 lähtien. Tuolloin käynnistetty Meksiko-projekti sai jatkoa 2010, kun yhteistyöprojektit Vietnamin ja Etiopia metsänomistajien kanssa käynnistyivät.

Projektien perimmäisenä tarkoituksena on köyhyyden vähentäminen metsistä saatavien tulojen avulla. Suomalaiset kummiyhdistykset tukevat Meksikon, Etiopian ja Vietnamin metsänomistajaorganisaatioiden rakentamista ja vahvistamista. Metsänomistajien järjestäytymisellä tavoitellaan parempaa neuvontaa ja palveluita paikallisille metsänomistajille ja tätä kautta metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä metsien monipuolista hyödyntämistä. 

Suomalaisten metsänhoitoyhdistysten osaamisen ja kokemusten hyödyntäminen on nähty kaikissa maissa erittäin tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. MTK:lle ja metsänhoitoyhdistyksille projektit tarjoavat kansainvälistä osaamista sekä verkostoitumista. Projektit auttavat samalla maita ymmärtämään metsien kestävän hoidon ja käytön merkityksen yhteiskunnan kehityksessä ja erityisesti perhemetsätalouden keskeisen merkityksen. Tämä on ensiarvoisen tärkeä seikka perhemetsätalouden edistämisen kannalta.

Projektit ovat herättäneet suurta kiinnostusta kansainvälisissä järjestöissä sekä monissa muissa kehitysmaissa. Tavoitteena on laajentaa toimintaa uusiin maihin.


Lisää aiheesta

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 3.2.2017