Toimintopainikkeet

Metsäyhtiöiden puukauppakartelli

31.8.2017

Helsingin käräjäoikeus on antanut ensimmäiset ratkaisunsa raakapuukauppoihin liittyvistä yksityisten metsäomistajien nostamissa vahingonkorvauskanteissa
 
Helsingin käräjäoikeus on tänään antanut kahdeksan tuomiota yksityisten metsänomistajien Metsäliitto Osuuskuntaa, Stora Enso Oyj:tä ja UPM-Kymmene Oyj:tä vastaan ajamissa kilpailunrajoituslain rikkomiseen perustuvissa vahingonkorvausasioissa. Yksityiset metsänomistajat olivat kanteissaan väittäneet, että metsäteollisuusyritykset olivat maksaneen raakapuusta alihintaa ja vaatineet sen johdosta kanteissaan yrityksiltä  vahingonkorvauksia.

Käräjäoikeus on hylännyt kanteet ja velvoittanut kantajat korvaamaan yritysten oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. Käräjäoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että markkinaoikeuden päätöksessä 3.12.2009 todettu 1997 alkanut ja huhtikuussa 2004 päättynyt kilpailunrajoitus olisi aiheuttanut taloudellista vahinkoa kantajille. Tuomiot perustuvat käräjäoikeudessa vastaanotettuun laajaan todisteluun ja esitettyihin taloustieteellisiin selvityksiin.

Käräjäoikeus on ollut yksimielinen ratkaisujen lopputuloksesta. Äänestys koskee ratkaisun perusteluja.

Käräjäoikeudessa on ollut käsiteltävänä yksityisten metsänomistajien nostamista kanteista koostuva asiakokonaisuus, johon on viime vaiheessa kuulunut 486 erillistä riita-asiaa. Niissä on toimitettu yhteinen pääkäsittely, joka on päättynyt 13.6.2017. Asioiden suuren lukumäärän vuoksi käräjäoikeus on asianosaisia kuultuaan poikkeuksellisesti päättänyt, että kaikkia tuomioita ei anneta samana päivänä, vaan tuomioiden antaminen jaksotetaan niin, että loput tuomiot tullaan antamaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Tänään annettavat kahdeksan tuomiota on valittu siten, että ratkaisut koskevat asioita, joissa asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että kantajat ovat elinkeinonharjoittajia. Näissä asioissa ei myöskään ole ollut erimielisyyttä kanteiden perusteina olleiden puukauppojen puujakaumasta. Asioihin ei sisälly puukauppoja, jotka olisi tehty ennen 1.10.1998 tai 1.5.2004 jälkeen.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen pitää päätöstä metsänomistajien kannalta äärimmäisen kovana. Yllätys se ei kuitenkaan ollut, sillä aiemmin myös Metsähallituksen korvausvaatimus kaatui samoilla perusteilla.




14.11.2016 9.16 KKO muutti ja kumosi hovioikeuden puukartellipäätöksiä – osa asioista palautettiin käräjäoikeuteen

Korkein oikeus on antanut ratkaisunsa kahteentoista eri puukartelliasiaan, joissa kysymys oli kilpailunrajoituksella aiheutettua vahinkoa koskevan vahingonkorvaussaatavan vanhentumisesta. Ratkaisut ovat osa laajempaa juttukokonaisuutta, johon liittyen KKO on antanut ennakkopäätöksen (KKO 2016:11) aiemmin tämän vuoden helmikuussa. Nyt annetuista ratkaisuista yhdeksässä KKO katsoi helmikuussa antamansa ennakkopäätöksen tavoin, että vaatimukset eivät olleet vanhentuneita niiden puukauppojen osalta, jotka oli tehty kilpailunrajoituslain vahingonkorvausta koskevan säännöksen voimaantulon (1.10.1998) jälkeen.

Jutuissa oli alun perin kysymys yksityisten metsänomistajien Metsäliitto Osuuskuntaa, Stora Enso Oyj:tä ja UPM-Kymmen Oyj:tä vastaan nostamista vahingonkorvauskanteista. Metsänomistajat vaativat metsäyhtiöiltä korvauksia, koska katsoivat puun myynnistä saamiensa hintojen jääneen metsäyhtiöiden välisen kartellin vuoksi alemmiksi kuin mitä ne kilpailluilla markkinoilla olisivat olleet.

Helsingin käräjäoikeus katsoi, että vaatimukset kaikissa jutuissa olivat vanhentuneita. Hovioikeus katsoi, että vaatimukset eivät olleet miltään osin vanhentuneita, ja palautti jutut käräjäoikeuteen korvausvaatimusten käsittelyn jatkamiseksi. KKO:ssa kysymys oli pääasiassa korvausvaatimuksia koskevan viiden vuoden kanneajan ja kolmen vuoden vanhentumisajan laskemisen ajankohdista.

Nyt annetuista ratkaisuista yhdeksässä KKO katsoi helmikuussa antamansa ennakkopäätöksen tavoin, että vaatimukset eivät olleet vanhentuneita niiden puukauppojen osalta, jotka oli tehty kilpailunrajoituslain vahingonkorvausta koskevan säännöksen voimaantulon (1.10.1998) jälkeen. KKO muutti hovioikeuden päätöstä ja palautti asiat käräjäoikeuteen käsittelyn jatkamiseksi.

Kahdessa jutussa, joissa kanne oli pantu vireille myöhemmin kuin muissa jutuissa, KKO kumosi hovioikeuden päätöksen ja jätti asian pääasian osalta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan, eli hylkäsi kanteet vanhentuneina. Lopputulos oli sama yhdessä jutussa, jossa oli ollut kysymys ainoastaan ennen kilpailunrajoituslain vahingonkorvaussäännöksen voimaantuloa tehtyihin kauppoihin perustuneista vaatimuksista. KKO vapautti metsänomistajat velvollisuudesta korvata metsäyritysten oikeudenkäyntikulut. Syynä tähän oli se, että asian katsottiin olleen oikeudellisesti niin epäselvä, että metsänomistajilla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin.


 22.6.2016

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt Metsähallituksen kanteen kilpailunrajoituksen raakapuun toimituskauppahintoja alentaneesta vaikutuksesta Stora Ensoa, Metsäliittoa ja UPM-Kymmeneä vastaan

Metsähallituksen Stora Enso Oyj:tä, Metsäliitto Osuuskuntaa ja UPM-Kymmene Oyj:tä vastaan vireillepanema kilpailurajoituslain vastaista toimintaa koskeva vahingonkorvausoikeudenkäynti on päättynyt Helsingin käräjäoikeudessa ja käräjäoikeus on antanut asiassa tuomion tänään.

Käräjäoikeus on hylännyt Metsähallituksen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoittanut sen korvaamaan yhtiöiden oikeudenkäyntikulut yhteensä 8 456 144,20 eurolla korkoineen. Käräjäoikeus on Metsähallituksen vaatimusten vanhentumista harkitessaan ottanut huomioon korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun KKO:2016:11, jonka perusteella osa vaatimuksista on hylätty vanhentuneina.

Käräjäoikeus katsoo tuomiossaan, että metsäyhtiöiden kilpailumenettelylain vastaisesta yhteydenpidosta ei ole näytetty aiheutuneen Metsähallitukselle kanteessa väitettyä vahinkoa raakapuun alihintana. Asiassa esitetyn taloustieteellisen todistelun perusteella käräjäoikeus on katsonut, että Metsähallituksen ja yhtiöiden välisten toimituskauppojen hinnat eivät myöskään ole osoittaneet yhtiöiden aiheuttaneen Metsähallitukselle vahinkoa maksamalla tämän niille myymästä raakapuusta alihintaa kilpailunrajoitusajanjaksolla vuodesta 1997 alkuvuoteen 2004. Kilpailunrajoituksen ei myöskään ole näytetty vaikuttaneen alentavasti Metsähallituksen myymän raakapuun hintaan kilpailunrajoitusajan päättymisen jälkeen.

Yksityismetsänomistajien kanteiden osalta käsittely jatkuu syksyllä.


Päivitetty 22.5.2015

Korkein oikeus myönsi valitusluvan metsäyhtiöille

Korkein oikeus (KKO) on myöntänyt valitusluvan Metsäliitto Osuuskunnalle, Stora Enso Oyj:lle ja UPM-Kymmene Oyj:lle raakapuukartelliasian korvauskanteiden vanhentumiseen liittyvässä asiassa.

Helsingin käräjäoikeus oli maaliskuussa 2014 hylännyt metsänomistajan edellä mainittuja metsäyhtiöitä vastaan nostaman vahingonkorvauskanteen.  Hylkäämisen perusteena oli kanneoikeuden vanhentuminen.  Helsingin hovioikeuden saman vuoden marraskuussa antaman ratkaisun mukaan vahingonkorvausvaatimukset eivät olleet vanhentuneita, mihin perustuen hovioikeus kumosi käräjäoikeuden antaman tuomion ja palautti asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.  

Metsäyhtiöt hakivat KKO:lta valituslupaa hovioikeuden ratkaisuun.  Metsäyhtiöiden mielestä epäselvää oli ollut muun muassa se, mistä ajankohdasta kilpailunrajoituslain ja vanhentumislain mukaiset vanhentumisajat olivat alkaneet.

Metsäyhtiöt ovat hakeneet valituslupaa KKO:lta myös kahdessatoista muussa puukartellin liittyvässä vahingonkorvausasiassa. Kyseessä olevien muiden asioiden osalta valituslupa-asian käsittely on jätetty odottamaan nyt valitusluvan saaneen asian ratkaisemista.

Päivitetty 21.11.2014

Hovioikeus on päättänyt, että metsänomistajien kartellijutun käsittely on aloitettava käräjäoikeudessa. Hovioikeus päätti, että korvauskanteet eivät ole vanhentuneita. Aikaa kanteiden nostoon olisi hovioikeuden päätöksen mukaan 4.1.2015 saakka, jos kanteen perusteena käytetään  kilpailunrajoituslain 18 a §:ää.

MTK:n jäsenenä olevat metsänomistajat voivat olla yhteydessä MTK:n lakimies Tommi Siivoseen tai tutkimuspäällikkö Erno Järviseen  (yhteystiedot alempana). Autamme ja neuvomme jäseniämme korvauskanneasioissa.

"Hovioikeus katsoo, että 656 yksityisen metsänomistajan korvauskanteet Metsäliittoa, Stora Ensoa ja UPM:ää vastaan eivät ole vanhentuneet. Näin ollen Helsingin käräjäoikeuden on aloitettava korvauskanteiden käsittely täydessä laajuudessaan. Käräjäoikeus itse oli viime maaliskuussa sitä mieltä, että kanneoikeus oli vanhentunut.

Helsingin käräjäoikeus katsoi viime maaliskuussa, että määräaika kanteen nostamiselle on viisi vuotta ja että sen laskeminen on aloitettava vuodesta 2004. Ratkaisevana hetkenä käräjäoikeus piti sitä, jolloin UPM ilmiantoi kartellin ja Kilpailuvirasto aloitti kartellitutkinnan.

Hovioikeus on nyt kuitenkin toista mieltä käräjäoikeuden kanssa. Hovioikeuden mukaan vanhentumisaika tulee laskea Markkinaoikeuden ratkaisun saatua lainvoiman 4.1.2010, josta lähdetään laskemaan 5 vuoden vanhentumisaikaa.

Hovioikeus palautti juttuvyyhdin käsittelyn käräjäoikeuteen.

Metsäliitolla, Stora Ensola ja UPM:llä on nyt 60 päivää aikaa päättää, hakevatko ne korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden ratkaisuun. Käräjäoikeus ei aloita metsänomistajien juttumassan selvittelyä ennen kuin asiasta on saatu lopullinen lainvoimainen ratkaisu."


MTK neuvoo ja auttaa jäseniään asiassa kuten tähänkin asti. 

Lisätietoja antavat:   

tutkimuspäällikkö Erno Järvinen puh. 040 351 7978
metsäjohtaja Juha Hakkarainen puh. 0400 870 867

Jäsenten oikeudellinen neuvonta: Lakimies Tommi Siivonen puh. 040 525 3133


28.3.2011 

Markkinaoikeuden 3.12.2009 antaman päätöksen mukaan metsäyhtiöt UPM-Kymmene, Stora Enso ja Metsäliitto syyllistyivät valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön vuosina 1997 - 2004. Kilpailuvirasto ja Markkinaoikeus eivät kuitenkaan esittäneet selvitystä kilpailurajoituksesta metsäyhtiöille aiheutuneesta taloudellisesta hyödystä eivätkä myöskään metsänomistajille aiheutuneesta vahingosta.

Puumarkkinatutkimusten mukaan markkinat toimivat osittain epätäydellisesti vuosina 1997-2004

MTK on tuominnut kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusäännösten vastaisen toiminnan raakapuukaupassa ja katsonut menettelyn erittäin vakavaksi kilpailurikkomukseksi. Olemme selvittäneet perusteita vahingonkorvauskanteen nostamiselle ja käytössämme on laskentamalli mahdollisten taloudellisten vahinkojen arviointiin. Jokaisen metsänomistajan kannattaa harkita perusteellisesti omalla kohdallaan vahingonkorvauskanteen menestymisen mahdollisuudet käyttämällä apunaan juridiikan ja taloustieteiden ammattilaisia.

Käytettävissä olevan puumarkkinatutkimuksen ja MTK:n laskelmien mukaan puumarkkinoilla, ja erityisesti kuitupuumarkkinoilla, voidaan todeta olleen epätäydellistä kilpailua vuosina 1997–2004.

Vahingon määrän arviointi vaikeaa

Suomessa ei ole löydettävissä kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevia  ennakkotapauksia, joten oikeuden ratkaisujen ja juridisesti tulkinnallisten kysymysten ennakointi on hyvin vaikeaa.

Kilpailunrajoituslain mukaan metsänomistajalla on mahdollisuus hakea vahinkoa aiheuttaneelta yritykseltä vahingonkorvauksia käräjäoikeudessa. Oikeutta korvaukseen ei synny kuitenkaan automaattisesti, vaan vahingon aiheutuminen ja sen määrä on pystyttävä näyttämään toteen oikeudessa. Näyttövelvollisuus on vahingon kärsineellä osapuolella. Oikeudenkäyntikaaren mukaan oikeudella on kuitenkin valta arvioida vahingon kohtuullinen määrä, mikäli siitä ei ole saatavissa näyttöä tai se on vain vaikeasti esitettävissä. Tulevat mahdolliset vahingonkorvausoikeudenkäynnit tulevat osoittamaan, soveltavatko tuomioistuimet viimeksi mainittua lainkohtaa.

Suomessa ei ole elinkeinonharjoittajien välisiä riita-asioita koskevaa ryhmäkannemenettelyä. Useiden metsänomistajien kanteiden kumuloiminen (niputtaminen) voi onnistua joidenkin kanneperusteiden osalta samassa käräjäoikeudessa. Puukaupan ajankohta, ostajien puunostotarpeet, metsäteollisuustuotteiden markkinatilanne, kaupan kohteena olleiden puutavaralajien markkinatilanne, myytävien leimikoiden rakenne ja laatu sekä muut kaupan erityispiirteet vaihtelevat kuitenkin tapauskohtaisesti. Myös tietyt muut oikeudelliset kanteen edellytykset, kuten saatavien vanheneminen, tarkastellaan kauppakohtaisesti. Missä määrin käräjäoikeudet käsittelevät useiden metsänomistajien kanteiden perusteita yhteisesti jää nähtäväksi mahdollisissa myöhemmissä oikeusprosesseissa.

Huomattava on, että Kilpailuvirasto tai Markkinaoikeus eivät ottaneet kantaa aiheutuneen vahingon määrään. Asfalttikartellin yhteydessä sen sijaan vahingon määrään kiinnitettiin huomiota.

Jokaisella metsänomistajalla on oikeus ja mahdollisuus harkita korvauskanteen nostamista asiassa. MTK ja metsänomistajien liitot samoin kuin metsänhoitoyhdistykset tarjoavat neuvontaa ja apuaan jäsenistölleen.

Puun käyttöarvon laskentaperuste on esitetty ao. kaaviossa:

 

hinnanlaskenta.jpg
Puun käyttöarvon laskentaperusteet

Saatavan vanhentuminen on katkaistava

Kilpailunrajoituslain mukaan vahingonkorvauskanne on nostettava käräjäoikeudessa viiden vuoden kuluessa siitä, kun metsänomistaja on saanut tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingon ilmenemisestä.

On hyvä huomioida, että kannemääräajan alkamishetkestä ei ole olemassa ennakkopäätöstä. Osa oikeusoppineista on sitä mieltä, että kanneaika loppui joulukuussa 2011 ja sen jälkeiset kanteet ovat ”vanhentuneita”.  Osa puolestaan katsoo, että kannemääräaika jatkuu vuoden 2015 alkupuolelle.

MTK:n näkemyksen mukaan aikaisin ajankohta, jolloin metsänomistaja on voinut saada tiedon vahingosta, on se hetki, jolloin kilpailuvirasto antoi päätöksensä yksityiskohdat ja perustelut julkisuuteen 21.12.2006. Kilpailunrajoituslaissa ei ole säännöstä, jonka mukaan viiden vuoden kannemääräajan kuluminen voitaisiin katkaista yhtiölle esitettävällä korvausvaatimuksella.

Toisaalta kilpailusääntöjen rikkomiseen perustuvan vahingonkorvaussaatavan yleinen takaraja on 10 vuotta. Tämä vahingonkorvauksen vanhentuminen on katkaistava ennen kuin 10 vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tapahtumasta (Ennen 1.10.1998 syntyneitä saatavia ei koske viiden vuoden kannemääräaika ja vahingonkorvaussaatava vanhenee 10 vuoden kuluessa saatavan syntymisestä). Saatavan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että vahingonkorvaus yksilöidään yhtiölle tehtävän vahingonkorvaus vaatimuksen yhteydessä.

Perusteettoman vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen ostajataholle voi aiheuttaa metsänomistajalle oikeudenkäyntikuluvaatimuksen puuta ostaneen yhtiön taholta. Siksi saatavan perusteita kannattaa analysoida ja harkita perusteellisesti. Jäsenten edunvalvonnan kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää tuoda esille se tosiasia, että kartelli-asioiden kaltaiset oikeudenkäynnit ovat erittäin kalliita prosesseja.

Oikeuskirjallisuus ja vireillä oleva asfalttikartellioikeudenkäynti osoittavat, että kartellin arviointiin liittyy monia erittäin vaikeita juridiikkaan sekä vahingon määräytymiseen liittyviä yksityiskohtia, joista oikeus- ja talousoppineilla on usein täysin vastakkaisia tulkintoja. MTK antaa tarvittaessa asiaa koskevaa taloudellista ja juridista neuvontaa jäsenilleen, mutta ei ole riita-asiassa juridinen osapuoli eikä voi ottaa taloudellista vastuuta jäsenistönsä puolesta.


Juha Hakkarainen, Metsäjohtaja

Tommi Siivonen, lakimies

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 31.8.2017