Toimintopainikkeet

Maatalous ja ruoka

maatalous_net_2.jpg

Maatalous ja ruokapolitiikka

Asettamamme tavoitteet seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan uudistukselle
huomioitiin hyvin komission tiedonannossa.

Painotimme tarvetta varautua paremmin erityyppisiin kriiseihin, kuten poliittisiin, markkina- tai säästä johtuviin kriiseihin. Syksyllä 2016 lisäbudjetista varattiin 50 milj. euroa erilaisiin maatalouden kriisitoimenpiteisiin.

Merkittävin muutos hallinnollisen taakan keventämisessä saatiin aikaan, kun kotieläintuotannon täydentävien ehtojen valvonnoissa siirryttiin tarkastamaan vain EU-tason lainsäädännössä olevia vaatimuksia.

MMM:ssä nähtiin tarpeelliseksi selvittää koko hallinnonalan maataloustuotannon valvonnan prosesseja sekä niiden kehittämismahdollisuuksia. Toimme aktiivisesti esille nykyisen järjestelmän epäkohtia sekä kehittämisehdotuksia.

Edistimme Pro-Agria Etelä-Savon vetämässä byrokratian purkuhankkeessa
organisaatiorajat ylittävää vuoropuhelua sekä hallinnon ja viljelijöiden välistä vuoropuhelua.

Osallistuimme viljelijätukien toimeenpanoa sekä hyvän hallintotavan toteutumista käsittelevään työryhmään. Työryhmässä tuomme esille ajankohtaisia asioita, uusia menettelytapoja sekä viemme eteenpäin viestiä maatalousyrittäjien kokemuksista viljelijätukientoimeenpanosta.

Osallistuimme aktiivisesti hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti tehdyn ruokapoliittisen selonteon valmisteluprosessiin. Selonteon tehtävänä oli arvioida kotimaisen ruuantuotannon kilpailukykyä, vastuullisuutta, markkina- ja kuluttajalähtöisyyttä ja riittävyyttä huoltovarmuuden näkökulmasta.

Vaikutimme eläinten hyvinvointilain valmisteluun niin, että laista tulisi mahdollisimman hyvä tuottajan, eläimen ja kotieläintuotannon kannalta. Osallistuimme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun paneeleissa ja seminaareissa.

Toimimme välittäjänä ja avustamme eläinsuojeluvalvontojen ristiriitatilanteissa.

Seurasimme ja tiedotimme aktiivisesti sekä kansallista että Euroopan eläintautitilannetta erityisesti afrikkalaisen sikaruton leviämisen osalta.

Sosiaaliturva ja hyvinvointi

Kritisoimme erityisesti lomituspalvelujen uudistamista varten asetetun työryhmän loppuraportin ehdotusta henkilökohtaisen lomaoikeuden muuttamista tilakohtaiseksi. Lausuntokierroksen palautteen perusteella STM päätti luopua mm. kyseisestä esityksestä ja lain jatkovalmistelu siirtyi vuodenvaihteen yli.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektin ja MTK:n tuottajaliittojen maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kautta kohdattiin yli tuhat haastavassa tilanteessa olevaa maatalousyrittäjää. Projekti- ja hanketyöntekijät ovat yhdessä yrittäjien kanssa etsineet ratkaisuvaihtoehtoja yrittäjän ongelmiin.

Maatalouden tuotantopanokset ja tuotemarkkinat

Keväällä aloimme julkaista maatalouden markkinakatsausta, jotta luottamushenkilöillä ja jäsenillä olisi ajankohtainen markkinatieto helposti saatavilla. Vuonna 2017 julkaisimme yhteensä yhdeksän katsausta.

Nettisivuillamme julkaistavien tilastojen, kuten elintarvikkeiden hintamarginaalien, muokkaaminen niin visualisoinnin kuin päivittymisen puolesta nykyaikaisemmiksi on aloitettu.

Teimme töitä sen eteen, että tuottajaorganisaatioiden säännöt tulisivat paremmiksi ja selkeämmiksi. 1.1.2018 uudet säännöt tulivat EU:n laajuisesti voimaan.

Olemme pitäneet sopimuskoulutuksia ja myös muita juridisia koulutuksia.

Ruokamarkkinat

Osallistuimme maa- ja metsätalousministeriön työryhmään, jossa mietittiin mahdollista elintarvikemarkkinalainsäädäntöä ja elintarvikemarkkinavaltuutetun perustamista. Työ tuotti tulosta ja lainsäädäntötyö jatkuu nyt virkamiestyönä.

Vaikutimme aktiivisesti EU-tasolla sen puolesta, että yhteisötasolla annettaisiin EU-lainsäädäntöä elintarvikeketjun ongelmien ratkaisemiseksi.

Vuoden 2017 aikana ilmestyi toimijoiden käyttöön kaksi elintarvikehankintoihin
liittyvää opasta, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa olimme aktiivisesti
mukana. Oppaita jalkautettiin maan kattavalla roadshowlla, jota markkinoimme jäsenillemme.

Osallistuimme yhdessä SLC:n kanssa Pohjoismaisen ruokakilpailun EMBLA:n järjestämiseen. Tavoitteena oli nostaa esiin pohjoismaisen keittiön parhaita puolia: upeita raaka-aineita, ruokakulttuuria, kestäviä tuotantotapoja ja kaikkia ruoan tekijöitä, erityisesti maataloustuottajia.

Olimme yksi yhteistyökumppaneista ja sponsoreista ELO-säätiön organisoimassa Vuoden Kokki -kilpailuissa. Vuoden kokki on ruoanlaiton ammattilaisten suomenmestaruuskilpailu, joka on toiminut monelle kokille ponnahduslautana menestykseen.

Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä nykyistä selkeämpien ruoan alkuperämerkintöjen eteen. Haluamme tarkempia alkuperän ilmoittamisvelvoitteita toimijoille. Kesäkuussa 2017 astui voimaan kansallinen asetus, jonka mukaan kuluttajapakkauksien tuoteselosteessa on ilmoitettava suomessa valmistetuissa tuotteissa käytetyn lihan ja maidon alkuperämaa. Asetus koskee valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden ainesosana käytetyn lihan sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaan ilmoittamiseen. Jos pakkauksessa on Hyvää Suomesta -merkki, alkuperää ei tarvitse erikseen ilmoittaa

Toteutimme vuonna 2016 yhdessä ELO-säätiön kanssa kansallisruokaäänestyksen, jonka voittaja ruisleipä vahvisti asemaansa hyväksyttynä suomalaisuuden ikonina. Vuoden 2017 aikana ruisleivästä kirjoitettiin enemmän kuin koskaan ja rukiin kulutus kasvoi.


Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 26.3.2018