RuoKasvu-hanke

RuoKasvu-hanke

Suomalaiset vientiyritykset ovat globaalilla markkinalla pieniä ja yhteistyö on usein todettu välttämättömäksi kannattavan kansainvälisen toiminnan mahdollistamiseksi. Tavoitteena on fasilitoida yritysten yhteistyötä ja kehittää erilaisia yhteistyömalleja. 

Yhteistyö on tarpeellinen, sillä yritysten vientiresurssit (henkilöresurssit, vientiosaaminen ja aika) ovat rajalliset. Etenkin keskisuurilla ja pienillä elintarvikeyrityksillä vähäiset henkilöresurssit hoitavat usein muitakin tehtäviä vientitehtävien lisäksi, joten kattavaa vientiosaamista ja kokemusta ei välttämättä aina ole käytettävissä.

Kaupanteko on yritystoiminnan keskiössä ja kansainvälinen kauppa voi tapauskohtaisesti parantaa tuotannon kannattavuutta. Vientitoiminnan on siten oltava osana yritysstrategiaa. Yrityskohtainen vientistrategia asettaakin tavoitteet lyhyelle ja pidemmälle ajalle, jolloin resurssit on mahdollista keskittää strategisten tavoitteiden mukaan. Nykyisin, harva suomalainen elintarvikeyritys tekee strategista vientiä.  

Viennin saattaminen osaksi yritysten toimintasuunnitelmaa onkin yksi tämän hankkeen tavoitteista. Toinen tavoite on puhua yhteisen kansallisen vientistrategian puolesta. Kansallinen vientistrategia voidaan tuottaa, esimerkiksi vuorineuvos Karhisen ehdottamassa vientipöydässä. Yhteisellä strategialla voidaan asettaa pidemmän ajan päämäärät, joihin yritysten, viranomaisten ja vienninedistäjien on helpompi sitoutua yhdessä.

Toimenpiteistä vastaa MTK ja lisätietoja antaa Thimjos Ninios, thimjos.ninios(at)mtk.fi, puh. 045 264 7131 ja Anni-Mari Syväniemi, anni-mari.syvaniemi(at)mtk.fi, puh. 050 511 8909.


 RuoKasvu-hankkeen toimenpiteitä 

  • Suomalainen ruoka brändätään ruokamatkailun avulla, sillä jokainen myönteinen makuelämys, jonka matkustaja vie Suomesta kotimaahansa, lisää suomalaisen ruoan tunnettuutta maailmalla. Toimenpiteistä vastaa Lomalaidun ja lisätietoja antaa Anne Mikkola, anne.mikkola(at)lomalaidun.fi, puh. 040 576 8982.
  • Arktisuuteen liittyviä argumentteja on käytetty vaihtelevilla tuloksilla suomalaisen ruoan markkinoinnissa. Arktisuuden ja sitä kautta suomalaisuuden arvoa brändinä testataan muutamalla kohdemarkkinalla ja seurataan, kuinka kohdemaan kuluttajat suhtautuvat arktisiin ruoka-argumentteihin. Toimenpiteistä vastaa Luonnonvarakeskus Luke ja lisätietoja antaa Jaana Kotro, jaana.kotro(at)luke.fi, puh. 029 532 6703.
  • Kauran, broilerin ja pitkälle jalostettujen brändättyjen tuotteiden vientipotentiaali on markkinatrendien perusteella suuri, joten selvitetään, kuinka näiden vientiä voidaan lisätä. Toimenpiteistä vastaa Luonnonvarakeskus Luke ja lisätietoja antaa Csaba Jansik, csaba.jansik(at)luke.fi, puh. 029 532 6170.
  • Pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein antaneet palautetta siitä, että osaaminen ja resurssit eivät aina riitä kattavaan vientitoimintaan. Yrityksille tarjotaan Iskussa Maailmalle työpaketin puitteissa koulutusta ja työkaluja, joiden avulla on mahdollista kasvaa kansainväliseksi. Toimenpiteistä vastaa Aava&Bang (www.iskussamaailmalle.fi) ja lisätietoja antaa Oona Ikonen, oona.ikonen(at)bang.fi, puh. 555 5543. 

RuoKasvu-blogi

RuoKasvu-blogi

RuoKasvu täytti äskettäin 6 kuukautta ja kaikenlaista on ehtinyt tapahtua. Heti alkuun oli tammikuussa tarjolla Grune Woche -messut ja huikea mahdollisuus usealle kymmenelle suomalaiselle yritykselle testata tuotteitaan Saksassa. Oli hienoa nähdä, kuinka suomalaisten markkinointi- ja myyntitaidot kehittyivät muutaman päivän sisällä ja jokainen toi arvokkaita kokemuksia kotiin.

Ensimmäisten kuukausien aikana oli myös mahdollisuus haastatella ja jutella yritysten ja vientiä edistävien organisaatioiden ihmisten kanssa. Vienti on sekä sanana että tavoitteena nykyisin muodissa ja sen tuntee jokaisessa keskustelussa. Toteutus on sitten useammalle haasteellinen ja usein into lopahtaa siihen, että messuilla ei tullut kauppoja.

Suomalaiset yritykset elävät jonkinlaista murrosvaihetta, jota on hyvä ymmärtää ja jota kohtaan tulee osoittaa myös kärsivällisyyttä. Nyt vasta opetellaan kansainväliseen kauppaan, varsinkin sellaiseen, jossa tuotetta ei ole tarkoitettu raaka-aineeksi. Kyllä yritykset tietävät, että tulee rakentaa brändiä, investoida markkinointiin sekä myyntisuhteisiin kohdemaissa, ei sitä heille tarvitse jatkuvasti toistaa. Ongelma lienee siinä, että brändäys, markkinointi ja myynti ovat helpommin sanottu kuin tehty ja edellyttävät kärsivällisyyttä, mitä Suomessa ei välttämättä tarvita, ainakaan yhtä paljon.

Todellinen haaste on ja tulee olemaan se, ettei osaavia vientiresursseja riitä kaikille niille, joilla on käynyt mielessä toimia kansainvälisesti. Tähän on helppo kommentoida, että yhteistyöllä voidaan hyödyntää tehokkaammin ne olemassa olevat resurssit. On ollut ilo ja helpotus tapaamisissani todeta, että yksittäisiä yrityksiä lukuunottamatta valtaosa suhtautui yhteistyöehdotuksiin innolla ja osasi jopa intergroida ehdotuksen omaan liiketoimintaan. Ei kuulosta siltä, mitä kuvittelin suhtautumisen yhteistyöhön olevan, olin väärässä.

Tällä hetkellä RuoKasvussa kokeillaan yhteistyötä sektorin yhteisellä kattobrändillä ja yhteistyötä vientirenkaassa yli sektorirajojen. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä, ota yhteyttä, keinot ja mallit eivät lopu kesken.

RuoKasvuun liittyviä toimenpiteitä toteuttavat MTK:n lisäksi Lomalaidun, Luonnonvarakeskus Luke ja Aava&Bang.

vientijohtaja Thimjos Ninios