Tämän me teimme

Maatalous

Maatalous- ja ruokapolitiikka

Asettamamme tavoitteet seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan uudistukselle
huomioitiin hyvin komission tiedonannossa.

Painotimme tarvetta varautua paremmin erityyppisiin kriiseihin, kuten poliittisiin, markkina- tai säästä johtuviin kriiseihin. Syksyllä 2016 lisäbudjetista varattiin 50 milj. euroa erilaisiin maatalouden kriisitoimenpiteisiin.

Merkittävin muutos hallinnollisen taakan keventämisessä saatiin aikaan, kun kotieläintuotannon täydentävien ehtojen valvonnoissa siirryttiin tarkastamaan vain EU-tason lainsäädännössä olevia vaatimuksia.

MMM:ssä nähtiin tarpeelliseksi selvittää koko hallinnonalan maataloustuotannon valvonnan prosesseja sekä niiden kehittämismahdollisuuksia. Toimme aktiivisesti esille nykyisen järjestelmän epäkohtia sekä kehittämisehdotuksia.

Edistimme Pro-Agria Etelä-Savon vetämässä byrokratian purkuhankkeessa
organisaatiorajat ylittävää vuoropuhelua sekä hallinnon ja viljelijöiden välistä vuoropuhelua.

Osallistuimme viljelijätukien toimeenpanoa sekä hyvän hallintotavan toteutumista käsittelevään työryhmään. Työryhmässä tuomme esille ajankohtaisia asioita, uusia menettelytapoja sekä viemme eteenpäin viestiä maatalousyrittäjien kokemuksista viljelijätukientoimeenpanosta.

Osallistuimme aktiivisesti hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti tehdyn ruokapoliittisen selonteon valmisteluprosessiin. Selonteon tehtävänä oli arvioida kotimaisen ruuantuotannon kilpailukykyä, vastuullisuutta, markkina- ja kuluttajalähtöisyyttä ja riittävyyttä huoltovarmuuden näkökulmasta.

Vaikutimme eläinten hyvinvointilain valmisteluun niin, että laista tulisi mahdollisimman hyvä tuottajan, eläimen ja kotieläintuotannon kannalta. Osallistuimme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun paneeleissa ja seminaareissa.

Toimimme välittäjänä ja avustamme eläinsuojeluvalvontojen ristiriitatilanteissa.

Seurasimme ja tiedotimme aktiivisesti sekä kansallista että Euroopan eläintautitilannetta erityisesti afrikkalaisen sikaruton leviämisen osalta.

Sosiaaliturva ja hyvinvointi

Kritisoimme erityisesti lomituspalvelujen uudistamista varten asetetun työryhmän loppuraportin ehdotusta henkilökohtaisen lomaoikeuden muuttamista tilakohtaiseksi. Lausuntokierroksen palautteen perusteella STM päätti luopua mm. kyseisestä esityksestä ja lain jatkovalmistelu siirtyi vuodenvaihteen yli.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektin ja MTK:n tuottajaliittojen maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kautta kohdattiin yli tuhat haastavassa tilanteessa olevaa maatalousyrittäjää. Projekti- ja hanketyöntekijät ovat yhdessä yrittäjien kanssa etsineet ratkaisuvaihtoehtoja yrittäjän ongelmiin.
 

Maatalouden tuotantopanokset ja tuotemarkkinat

Keväällä aloimme julkaista maatalouden markkinakatsausta, jotta luottamushenkilöillä ja jäsenillä olisi ajankohtainen markkinatieto helposti saatavilla. Vuonna 2017 julkaisimme yhteensä yhdeksän katsausta.

Nettisivuillamme julkaistavien tilastojen, kuten elintarvikkeiden hintamarginaalien, muokkaaminen niin visualisoinnin kuin päivittymisen puolesta nykyaikaisemmiksi on aloitettu.

Teimme töitä sen eteen, että tuottajaorganisaatioiden säännöt tulisivat paremmiksi ja selkeämmiksi. 1.1.2018 uudet säännöt tulivat EU:n laajuisesti voimaan.

​​​​​Olemme pitäneet sopimuskoulutuksia ja myös muita juridisia koulutuksia.
 

Ruokamarkkinat

Osallistuimme maa- ja metsätalousministeriön työryhmään, jossa mietittiin mahdollista elintarvikemarkkinalainsäädäntöä ja elintarvikemarkkinavaltuutetun perustamista. Työ tuotti tulosta ja lainsäädäntötyö jatkuu nyt virkamiestyönä.

Vaikutimme aktiivisesti EU-tasolla sen puolesta, että yhteisötasolla annettaisiin EU-lainsäädäntöä elintarvikeketjun ongelmien ratkaisemiseksi.

Vuoden 2017 aikana ilmestyi toimijoiden käyttöön kaksi elintarvikehankintoihin
liittyvää opasta, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa olimme aktiivisesti
mukana. Oppaita jalkautettiin maan kattavalla roadshowlla, jota markkinoimme jäsenillemme.

Osallistuimme yhdessä SLC:n kanssa Pohjoismaisen ruokakilpailun EMBLA:n järjestämiseen. Tavoitteena oli nostaa esiin pohjoismaisen keittiön parhaita puolia: upeita raaka-aineita, ruokakulttuuria, kestäviä tuotantotapoja ja kaikkia ruoan tekijöitä, erityisesti maataloustuottajia.

Olimme yksi yhteistyökumppaneista ja sponsoreista ELO-säätiön organisoimassa Vuoden Kokki -kilpailuissa. Vuoden kokki on ruoanlaiton ammattilaisten suomenmestaruuskilpailu, joka on toiminut monelle kokille ponnahduslautana menestykseen.

Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä nykyistä selkeämpien ruoan alkuperämerkintöjen eteen. Haluamme tarkempia alkuperän ilmoittamisvelvoitteita toimijoille. Kesäkuussa 2017 astui voimaan kansallinen asetus, jonka mukaan kuluttajapakkauksien tuoteselosteessa on ilmoitettava suomessa valmistetuissa tuotteissa käytetyn lihan ja maidon alkuperämaa. Asetus koskee valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden ainesosana käytetyn lihan sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaan ilmoittamiseen. Jos pakkauksessa on Hyvää Suomesta -merkki, alkuperää ei tarvitse erikseen ilmoittaa

Toteutimme vuonna 2016 yhdessä ELO-säätiön kanssa kansallisruokaäänestyksen, jonka voittaja ruisleipä vahvisti asemaansa hyväksyttynä suomalaisuuden ikonina. Vuoden 2017 aikana ruisleivästä kirjoitettiin enemmän kuin koskaan ja rukiin kulutus kasvoi.

---

Metsätalous

Vuosi 2017 muistetaan erityisesti Brysselin metsäväännöistä. Yli 300 hengen voimin evästettiin ministeri Tiilikaista ja meppejä, että laskun kanssa ei Brysselistä saa tulla. Nyt näyttää siltä, että Suomi onnistui EU trilogissa vääntämään komission huonosta pohjaesityksestä sellaisen LULUCF-ratkaisun, joka täyttää tämän vaateen. Tärkein saavutus on se, että metsien käytön takavuosikymmeniin sidottu intensiteettivertailu saatiin pois.

Puumarkkinoilla puunkäytön kasvu alkaa näkyä. Metsänhoitoyhdistysten puumarkkinaedunvalvonta nojaa valtakirjakauppaan. Pelimerkit sen markkinointiin ja erityisesti katkonnan ja korjuun valvontaan ovat erinomaiset. Valtakirjakaupan korkeampaa puunhintaa tulee saada tiedotettua enemmän ja siksi yhdistyksiin on vedottu, että Reppuun tulisi tallentaa kaikki valtakirjakaupat.

Alkuvuodesta yhdistykset ja MTK päätyivät myymään oman tietotekniikkatalonsa, Silvadatan, amerikkalaiselle Trimblelle. Aika näyttää, kuinka osuva oli päätös. Siitä voi olla kuitenkin varma, että panostuksia digitalisaatioon ja sähköisiin palveluihin on vääjäämättä lisättävä tulevina vuosina.

Metsäalan yhteinen sähköinen kauppapaikka Kuutio starttasi, mutta kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Se on harmillista, koska eittämättä se on tulevaisuuden työkalu. Nyt tarvitaan sitkeyttä ja kaikkien osapuolten sitoutumista ja kaukokatseisuutta.

Kemera saatiin jälleen toimimaan alkuvuodesta. Kaikkia tälle vuodelle budjetoituja rahoja ei saatu käytettyä ja ensi vuodelle kannattaa laittaa erityinen kirivaihde päälle. Erityisesti tie- ja ojahankkeet ovat jääneet kauas tavoitteista. Nykyisellä Kemeralla mennään vuoden 2020 loppuun, mutta ensi vuoden aikana paalutetaan uuden tukijärjestelmän perusteet.

Hirvituhokorvausjärjestelmään saatiin parannuksia ja ensi vuonna yritämme saada lainsäädäntöön muutoksia hirven metsästyksen helpottamiseen metsästysaikojen suhteen ja tammikuulle jatkettavalla kohdennetulla jahdilla tihentymäalueille.

---

Verotus ja veropolitiikka

Vuoden 2017 aikana hallitus poisti MTK:n tavoitteen mukaisesti varainsiirtoveron osakeyhtiöittämistilanteista. Näin maataloudessa voi vuoden 2018 alusta siirtyä osakeyhtiömuotoon muiden perheyritysten kanssa tasavertaisesti, kun toimintamuodon muutoksessa ei enää tarvitse maksaa 4 prosentin varainsiirtoveroa kiinteän omaisuuden siirtämisestä osakeyhtiöön.

MTK:n pitkäaikainen tavoite toteutui, kun viiden prosentin yrittäjävähennys tuli voimaan vuonna 2017. Yrittäjävähennys koskee laajasti elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden harjoittajia. Myös metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaava vähennys. Yrittäjävähennys merkitsee maa- ja metsätalouden harjoittajille noin 38 miljoonan euron verosäästöä. Vastaavan edun saaminen esimerkiksi suoran tulotuen kautta edellyttäisi jopa yli 50 miljoonan euron tuloveronalaista lisätukea.

Yhteismetsän jääminen vähennyksen ulkopuolelle pystyttiin valiokuntavaiheessa eduskunnassa korjaamaan laskemalla yhteismetsiin sovellettavaa verokantaa 26,5 prosenttiin. Metsätalouden tappiollisen pääomatulon 5 prosenttiyksikön vähennysrajoitus poistettiin myös eduskunnan verojaostossa.

MTK järjesti vuonna 2017 yhdessä MTK:n liittojen kanssa osakeyhtiöittämistilaisuuksia ja veroseminaareja eri puolella maata. Tilaisuuksissa oli reilusti yli tuhat maa- ja metsätaloudenharjoittajaa. 

---

Ympäristö ja maankäyttö

Julkistimme MTK:n ympäristölupaukset, joissa heijastuu elinkeinomme vahva yhteys YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Agenda 2030). Vaikutimme Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa ja viestimme eri yhteyksissä maa- ja metsätalouden keskeisestä roolista Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pitkäaikaisen vaikuttamistyömme ansiosta ympäristöministeriö alkoi valmistella yleistä ilmoitusmenettelyä, joka korvaisi mm. pääosan eläinsuojien ympäristöluvista.

Osallistuimme maakuntauudistukseen liittyvän Luovan toimintamallin perustamisprosessiin lausumalla esimerkiksi yleisen edun valvonnasta.

Edistimme ympäristöllisiä hallintomenettelyjä yhdistävää hallituksen kärkihanketta, jolla perustetaan ympäristöön liittyville lupaprosesseille yksi luukku.

Vaikutimme Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan valmisteluun siten, ettei Suomen metsien suuresta luonnontieteellisestä nielusta muodostunut laskennallista päästörasitetta Suomelle.

Korostimme yhteiskuntavastuullista rooliamme omaisuuden suojan puolustajana, koska yksityinen maanomistus on vahva perusta hyvinvointiyhteiskunnalle.

Puolustimme jokamiehenoikeuksia erilaisten ekosysteemipalvelujen ja luontomatkailumuotojen kehittyessä siten, että maanomistaja on osa tätä arvoketjua.

Energiapolitiikassa vaikutimme ns. uusiutuvan energian direktiivin valmisteluun ja erityisesti siinä määriteltävien kestävyyskriteerien valmisteluun. Onnistuimme estämään sellaisten näkemysten päätymisen osaksi direktiiviä, jotka olisivat tehneet osasta Suomessa kestävästi tuotetuista raaka-aineista markkinoille kelpaamattomia.

Korostimme eri tutkimushankkeissa ja hankehauissa kasvien hiilensidonnan merkitystä ja luonnontieteellistä laskentaa, jossa biomassan tuotanto nähdään kokonaisuutena luonnon aikajänteellä. Vaadimme monissa yhteyksissä eläinpäästöjen rinnalle rehun tuotannon hiilensidonnan huomioimista.

Järjestimme tammikuussa ilmastoseminaarin Euroopan parlamentissa yhteistyössä ALDE:n kanssa.

Järjestimme biokaasun edistämiseen keskittyvän seminaarin, jossa biokaasun kasvavan energiakäytön edistämisen mahdollisuuksia hahmoteltiin. Vaikutimme energiatukien myöntövaltuuksien valmisteluun siten, että maatilatalouden yhteydessä toteutettavien biokaasuinvestointien tukikelpoisuus helpottui. Vaikutimme kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon siten, että siinä huomioidaan biokaasun mahdollisuudet.

Nostimme esiin kierrätysravinteita koskevassa keskustelussa valmisteiden orgaaniset haitta-aineet.

Vaadimme välttämättömyyspalveluna toimivaa jätehuoltoa kaikkialle Suomeen kohtuulliseen hintaan.

Osallistuimme vesienhoitokauden 2022-2027 keskeisten kysymysten lausuntoasiakirjojen valmisteluun.  

Muistutimme luonnonsuojeludirektiiviin liittyneissä keskusteluissa siitä, että maanomistajat on nähtävä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja edistämisen osalta aktiivisina kumppaneina, ei vain ohjauksen kohteina.

Osallistuimme aktiivisesti erilaisiin työryhmiin, joissa käsiteltiin luonnonsuojeluun liittyviä asiakokonaisuuksia. Toimme useissa yhteyksissä esiin sitä hyvää työtä, jota maa- ja metsätaloudessa jatkuvasti tehdään luonnon hyväksi. Painotimme vapaaehtoisten lähestymistapojen ensisijaisuutta luonnonsuojelun ja luonnonhoidon edistämisessä.

Toimme aktiivisesti esiin rauhoitettujen lajien aiheuttamiin vahinkoihin liittyvän tilanteen kestämättömyyttä maanomistajien näkökulmasta. Vaadimme, että monin tavoin ongelmallinen nykyjärjestelmä on saatava pikaisesti uudistettua Suomen perustuslain mukaiseksi, korvaustasoiltaan riittäväksi ja menettelyiltään sujuvaksi.

Olimme mukana työryhmässä valmistelemassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta.

Olemme pitäneet yllä tiivistä yhteistyötä oikeusministeriöön, jotta lunastuslainsäädäntö saadaan vastaamaan perustuslaillista omaisuuden suojaa.

Maanomistajien aseman parantamiseksi verkkoyhtiöiden suuntaan sekä menettelyjen että sopimusten osalta, MTK ja Energiateollisuus sopivat yhteisistä, yksityistä omistusoikeutta kunnioittavista toimintatavoista verkonrakentamishankkeissa uuden suositussopimuksen muodossa. Koulutimme erityisesti Carunan suunnittelijoita ja urakoitsijoita maanomistajien oikeuksista ja tarpeista.

Vaikutimme valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamiseen, jossa valtion ohjausvaltaa alueidenkäytön suunnittelussa selkeytettiin merkittäväksi kuntien maankäyttövallan lisäämiseksi.

Toteutimme LOHKO II -hanketta sekä osallistuimme useiden ympäristökysymyksiin liittyvien hankkeiden ohjausryhmiin, jotta myös käytännön maa- ja metsätalouden näkökulmat tulisivat hankkeissa huomioon otetuiksi.

Toimimme BFFE:n eli Baltic Farmers’ Forum on Environment sihteeristönä ja edustimme Itämeren rantavaltioiden viljelijöitä useissa HELCOMin kokouksissa.

---

Elinkeinopolitiikka

Valtakunnan tasolla maakuntauudistusvalmistelussa vaikutimme satojen lakien valmisteluun ja jokaisessa maakunnassa tulevan maakuntamallin rakentumiseen. Uudistus eteni pääsääntöisesti tavoitteidemme mukaisesti.

Vaikutimme aktiivisesti lukuisiin liikenteen uudistuksiin sekä tuotimme materiaalia päätöksenteon tueksi. Teetimme yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa kaksi selvitystä liikenneverkon merkityksestä elinkeinoelämän kuljetuksille.

Rautateihin liittyen nostimme esille puutavaran lastauspaikkojen kunnostamistarpeet ja esimerkiksi lataus- ja tankkausasemaverkoston kattavuuden tärkeyttä ja biokaasun edistämiskeinoja.

Olimme mukana yksityistielain uudistamista pohtineessa työryhmässä ja varmistimme, että tieliikenne- ja maantielakien uudistus edistää yrittäjyyttä.

Traktoreita koskevat säädökset nopeuksista, pätevyyksistä, katsastuksista sekä mitoista etenivät esityksiemme mukaisesti.

Valtioneuvoston periaatepäätökseen maaseudun digitalisaatiosta saatiin kirjaus verkkoyhteyksien peruspalveluvelvoitteen nostosta kahdesta MB/s kymmeneen ja myöhemmin sataan.

Tilasimme WSP:ltä selvityksen siitä, mitä 5G tulee merkitsemään maaseudulle ja maaseudun elinkeinoille.

Vaikutimme toimintansa aloittaneessa parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä maaseudun elinkeinoja edistävästi. Olemme mukana myös mukana eurooppalaisissa (ENRD ja EIPAgri), yrittäjyyttä ja innovaatioita edistävissä ryhmissä.

Toimimme aktiivisesti työvoiman saannin parantamiseksi maaseudun yrityksiin.

Valmistelimme yhdessä Suomen yrittäjien sekä AEL:n kanssa pk-yrityksille soveltuvan perustutkinnon yritystoiminnan kehittämiseksi painotuksena markkinointi ja median käyttö.

Olimme aktiivisesti maaseutupolitiikan neuvoston sekä sihteeristön työssä mukana.

Maaseutupolitiikkaa on tehty maaseutuelinkeinolähtöisesti.

Olimme yhtenä pääjärjestäjänä maaseutupolitiikan suurimmassa valtakunnallisessa satsauksessa, maaseutuparlamentissa.

Aluekehittämisjärjestelmän lainsäädännön muuttuessa maakuntauudistuksen yhteydessä, olimme mukana lakeja uudistavassa ohjausryhmässä. Lakiluonnokset ovat esitystemme mukaisia.

Olimme mukana tulevan EU rahoituskauden koheesiopolitiikan valmistelussa valmistelua tekevissä TEM:ön jaostoissa sekä toi aktiivisesti esille tavoitteita seuraavalle kaudelle. Taustapaperit ovat esitystemme mukaisia.

Teimme tiivistä yhteistyötä muiden maaseutua kehittävien järjestöjen, kuten Suomen kylien ja julkisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoasioissa teimme päivittäistä yhteistyötä järjestön maakuntien asiantuntijoiden kanssa.

Maaseutumatkailu

Olimme vahvasti mukana maaseudun matkailuyritysten näkemysten esiintuonnissa ja edunvalvonnassa erityisesti matkailua koskevan lainsäädännön uudistuksissa, erityisesti alkoholilainsäädännön ja matkapakettiyhdistelmiä koskevan lainsäädännön uudistusten yhteydessä. Matkailun kasvuluvut Suomessa ovat erityisesti maahamme saapuvien kansainvälisten matkailijoiden osalta Euroopan kärkikastia.

Yhteistyö Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Lomalaidun ry:n kanssa jatkui tiiviinä mm. maaseutumatkailun markkinoinnissa ja sähköisen markkinointipaikan Matkamaalle.fi-palvelun kehitystyössä sekä alan edunvalvonnassa.

Verotus

Hallitus poisti tavoitteemme mukaisesti varainsiirtoveron osakeyhtiöittämistilanteista.

Pitkäaikainen tavoitteemme toteutui, kun viiden prosentin yrittäjävähennys tuli voimaan vuonna 2017.

Järjestimme yhdessä MTK:n liittojen kanssa osakeyhtiöittämistilaisuuksia ja veroseminaareja eri puolella maata. Tilaisuuksissa oli reilusti yli tuhat maa- ja metsätalouden harjoittajaa.

Sosiaaliturva ja hyvinvointi

Aloitimme kuntoutusyhteistyön Kuntoutus Peurungan kanssa ja haimme jäsenillemme Kelalta kaksi uutta KIILA-kuntoutuskurssia.

Jäsenten hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistimme Väestöliiton kanssa hankevalmistelun uudenlaisten jäsenpalveluiden, pari- ja ihmissuhdeasioiden palveluiden ja koulutusten tarjoamiseksi jäsenille.

Olimme mukana valmistelemassa sairausvakuutuslain uudistusta, jolla parannetaan.

kuntoutustuella ja määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä olevien pääsyä työterveyshuollon palvelujen ja korvausten piiriin, vaikka MYEL-vakuutus on työkyvyttömyyden johdosta päätetty.

Olimme mukana myös yrittäjien työterveyshuollon suorakorvausta koskevan uudistuksen valmistelussa.

Toimimme Maaseudun tukihenkilöverkon ohjausryhmässä kehittämässä toimintaa.

yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa.

jatkoimme yhteistyötä maatalousyrittäjille suunnattujen tuettujen lomien tarjoamiseksi.

---

Viestintä

Olimme järjestämässä Suomen osastoa maailman suurimmille ruokamessuille, Grune Wochelle Saksan Berliinissä.  

Tuotimme ETL:n, PTY:n SEL ry:n ja Agronomiliiton kanssa tutkimuksen ruoka-alan työllisyys- ja verovaikutuksista. Viestimme Mainio-lehden, uutiskirjeiden sekä some-kanaviemme kautta jäsenillemme aktiivisesti mm. koulutusmahdollisuuksista ja työhyvinvoinnista.

Markkinoimme suomalaista ruokaa ja viestimme aktiivisesti ruuan alkuperästä sekä kotimaisen ruuan tuotannon sekä metsätalouden vastuullisuudesta.

Tuotimme Omasta maasta -liitteen yhteistyössä Suomen Paikallismediat Oy:n kanssa. Maa- ja metsätaloutemme vastuullisuudesta kertonut liite ilmestyi sadan tilattavan paikallislehden välissä.

Laadimme yhteistyössä lihatalojen ja Valion kanssa kotieläintuotannon ympäristö- ja vastuullisuusviestit ja laadimme myös kattavan viestintäpaketin Reppuun jäsenistömme käyttöön.

Kerroimme vastuullisesta maa- ja metsätaloudesta koululaisille ja opettajille. Lisäsimme MTK:n Maatilan Antimet -esitteen opettajille suunnattuun Subject Aid -palveluun.

Olimme mukana Lähifarmilla Helsinki-Vantaan Yrityskylässä, jossa on kolmen
vuoden aikana vieraillut käytännössä kaikki kaupunkien kuudesluokkalaiset.

Viestimme aktiivisesti sekä metsänhoitoyhdistyksille että metsänomistajille puumarkkinatilanteesta sekä uusista metsäbiotalouden investoinneista ja uudesta puukauppapalvelu Kuutiosta.

Vaikutimme viestinnällä metsäalalle tärkeiden EU-lainsäädäntöhankkeiden LULUCF:n ja RED II:n kannaltamme positiiviseen etenemiseen EU:ssa. Järjestimme metsäalan seminaarin suomalaismepeille ja sidosryhmille ja tuotimme materiaalia EU-vaikuttamisen tueksi. Teimme myös kansainvälistä viestintäyhteistyötä mm. LRF:n, CEPF:n ja Copa-Cogecan kanssa.

Aloitimme MTK-Viesti -uutiskirjeen lähettäminen kaikille jäsenillemme. Otimme käyttöön uusia viestintäkanavia mm. Podcastit.

Olemme lisänneet videomateriaalin tuotantoja edunvalvonnan ja kuluttajatyön
teemoista. Suoria videolähetyksiä lähetettiin netin välityksellä juhlavuoden päätapahtumista sekä LULUCF-vaikuttamiseen liittyvästä metsäalan seminaarista.

Olimme mukana juhlavuoden suurissa MTK Start -koulutustapahtumissa.

---

Järjestöasiat

Järjestölliset toimenpiteet

Järjestimme Pörssisalissa ja Esplanadin puistossa tilaisuuden, jossa keskusteltiin EU-ilmastopolitiikasta sekä parlamentin ja neuvoston tulevista päätöksistä. Tilaisuudella vaikutettiin siihen, että parlamentin ja neuvoston käsittelyssä asia muuttui suomalaisen metsänomistajan kannalta suotuisampaan suuntaan.

Järjestökoulutus

Toteutimme viisi MTK 1 Juhlaseminaaria MTK:n jäsenille.

Dokumentoimme tulevaisuuden ennakointikeskustelun Futures Platforme
-alustalle.

Teimme MTK:n 100-vuotisjuhlasta ja liittokokouksesta video-oppimateriaalia.

Mediavalmennuksessa valmensimme maa- ja metsätalousyrittäjiä tv-esiintyjiksi.

Maa- ja metsätalouspolitiikan AMK-konferensseihimme osallistui ennätysmäärä osallistujia.

Käsikirjoitimme MTK:n kokous- ja neuvottelutaidon oppimateriaalin ja tuotimme sen peliksi.

Koululähettiläsvalmennuksessa valmensimme sika- ja maitotalousyrittäjiä.

Toimitimme koulujen ympäristöopin kirjoihin valokuva-aineistoa.

Perehdytyskoulutimme Metsänhoitoyhdistysten uusien valtuutettujen verkko-opistossa.

Järjestimme luonnonvara-alan opettajille kaksipäiväisen ajankohtaisseminaarin
MTK:n toiminnasta sekä ajankohtaisista maatalous-, metsä- ja ympäristöpoliittisista kysymyksistä.

Tuotimme MTK:n 100-vuotisjuhlaan ja Farmari-näyttelyyn oppimispelin järjestön asioista.

Tuotimme verkko-opistoon oppiaineistoa EU:n tietosuoja-asetuksesta.

Järjestöremontti

Käynnistimme MTK uudella vuosisadalla -hankkeen järjestön toiminnan vahvistamiseksi paikallisella ja alueellisella tasolla. MTK:n syysvaltuuskunta linjasi järjestöremontin ison linjan juhlaliittokokouksen hyväksymän Tulevaisuusasiakirjan hengessä. Järjestöremontin taustaksi olemme tehneet selvitystyötä niin taloustyöryhmässä kuin muissakin luottamushenkilö- ja toimihenkilöelimissä.

Laadimme kuntavaaliohjelman ja kannustimme jäseniämme osallistumaan ehdokkaina ja äänestäjinä kuntavaaleihin ja tuleviin maakuntavaaleihin. Järjestimme myös vaalipaneelin yhdessä Maaseudun Tulevaisuuden kanssa ja julkaisimme valituille kuntapäättäjille osoitetun oppaan.

Päivitimme kuntapäättäjäoppaan vastaamaan nykyhetken lainsäädäntöä.

Maaseutunuoret

Maaseutunuoret näkyivät juhlavuoden tapahtumissa mm. Farmari-maatalousnäyttelyssä, Rautatientorin yleisötilaisuudessa sekä SuomiAreenassa. Simonkadun seikkailu ja 100lasissa- risteily, Farmarin iltabileet ja Turun Syysparlamentti tavoittivat yhteensä yli 500 nuorta MTK:n jäsentä, ja perinteiset maaseutunuorten joulutulet toivottivat turvallista matkaa liki 130 paikkakunnalla halki Suomen.

Kettula-akatemiat poliittisille nuorisojärjestöille ja opiskelijoille, NBC-kokouksen
oma työpaja, kansanedustajien ja maa-ja metsätalousministerin tapaamiset sekä CEJA-edustus pitivät nuorten maa- ja metsätalousyrittäjien asiaa esillä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Maaseutunuoret perustivat oman Instagram-tilin, Facebook-ryhmä toimi aktiivisesti ja uutiskirjeitä lähetettiin neljä. Yleisöä aktivoitiin #munmetsä- kilpailulla, joka sai hyvän vastaanoton.

Huoltovarmuus

Hoidimme Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa sovitut alkutuotannon varautumisen tehtävät.

Selvitimme sähkönjakeluhäiriöiden vaikutuksia elintarviketuotannon jatkuvuuteen Luonnonvarakeskus Luken hankkeessa, jonka ohjausryhmään osallistuimme.

Lokakuussa pidettiin myös elintarvikehuoltosektorin yhteinen valmiusseminaari logistiikka-pääteemalla.

Alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä toteutettiin yhdeksän Maatilojen varautumiskurssia, minkä lisäksi järjestettiin neljä alueellista työpajaa, joissa kehitimme varautumiskurssien sisältöjä.

HVK:n Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -projektissa pohjustettiin seuraavaa Valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

---

Brysselin toimisto ja kansainvälinen toiminta

Seurasimme aktiivisesti Euroopan unionin ja erityisesti sen yhteisen maatalouspolitiikan sekä muiden jäsenille tärkeiden asioiden ja lainsäädäntöhankkeiden kehitystä ja välitimme säännöllisesti näihin liittyvää tietoa kotimaahan. Päähuomiomme oli kauppapolitiikassa, EU:n rahoituksessa ja ympäristö- sekä ilmastopolitiikassa. Asioihin vaikutettiin järjestämällä lukuisia tapaamisia, tilaisuuksia, kokouksia ja parlamentin seminaareja.

Viestinnässä Brysselin suomalaisille ja Suomeen käytimme kerran kuukaudessa ilmestynyttä Bryssel-viesti uutiskirjettä. Laadimme työmme pohjaksi MTK:n Bryssel-agendan jäsenillemme tärkeiden käsittelyssä olevien asioiden edunvalvontaohjemaksi.

Olemme jäsenenä eurooppalaisten tuottajajärjestöjen muodostamassa COPA:ssa, joka on MTK:n päävaikuttamiskanava Brysselissä. MTK:lla on edustajia niin COPA:n johtokunnassa ja politiikan koordinaatiotyöryhmän kokouksissa, minkä lisäksi MTK:lla on kaksi työryhmäpuheenjohtajuutta COPA:ssa (kasvintuotanto ja ympäristö).

EU:n tulevan ohjelmakauden maatalousuudistuksen tiedonanto ottaa varsin hyvin huomioon Suomen keskeiset vaatimukset ja tavoitteet politiikkauudistuksessa. COPA ja COGECA tekivät myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista lähtevän oman kannanottonsa tulevan maatalouspolitiikan perusteiksi. COPA-COGECA:n uudistuslinjaukset sisältävät MTK:n päätavoitteet.

Komission LULUCF (Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) -esitystä haluttiin korjata moneen suuntaan. Järjestöjen (Copa-Cogeca, CEPF, EUSTAFOR ja CEPI) yhteistyöllä saatiin merkittäviä muutoksia neuvoston ja parlamentin kantaan ja vuoden lopussa kolmikantaneuvottelujen loppuvaiheessa tilanne on kestävän metsätalouden kannalta merkittävästi parempi.

LULUCF-käsittelyn rinnalla käsiteltiin biomassojen kestävyyskriteereitä (REDII). Käsittelyä ei saatu vielä valmiiksi, mutta linja on metsäbiomassojen kannalta käytön kasvattamista mahdollistava.

Viljamarkkinoiden seurantaa varten perustettiin uusi Market Observatory -ryhmä, jonka toimintaan olemme osallistuneet.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikatalouden osalta keskeisenä seurannan ja toimenpiteiden kohteena. Suomi on jatkuvasti varpaillaan ja pyrkii estämään ASF:n leviämisen Baltiasta tai Venäjältä. Olemme toimineet asiassa aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa.

Suomalaisen sianlihantuotannon onnistumiset ja eläinten hyvinvoinnin taso on ollut Brysselissä näkyvästi esillä kuluneena vuonna. Esittelimme sianlihantuotannon mahdollisuuksia tuottaa EU-lainsäädännön mukaista saparo-sikatuotantoa, jota monet jäsenmaat pitävät vieläkin siirtymäajan jälkeen mahdottomana.

Olemme aktiivisesti osallistuneet komission järjestämiin EU:n kauppapolitiikkaneuvotteluja koskeviin kuulemistilaisuuksiin ottaen esille mm. Venäjän embargon ongelmat, antibioottiresistenssin ja eläinten hyvinvoinnin.

Olemme välittäneet tietoa EU:n investointiohjelman mahdollisuuksista investoijille ja toisaalta edistäneet suomalaisen maataloushallinnon kiinnostusta uusista välineistä erityisesti maaseudun yrityksiin. Samalla olemme pyrkineet varmistamaan, ettei Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) jatko syö resursseja muusta maaseudun elinkeinotoiminnan rahoituksesta.

Olemme jäsenenä Brysselissä toimivassa FarmEuropessa, jonka tavoitteena on tuottaa vuoden 2020 jälkeiseen EU:n maatalouspolitiikkaan liittyviä ehdotuksia.

Olemme olleet jäsenenä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Osallistuimme komitean ja sen työryhmien työhön sekä muihin tapahtumiin, jotka liittyivät mm. maaseudun kehittämiseen, EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan, ulkopolitiikkaan, brexitiin sekä kestävään kehitykseen.

Olemme tukeneet EU:n neuvottelujen avausta, jossa EU ei muuta omaa kuluttajalähtöistä ruokapolitiikkaansa, ja muistuttaneet huomioimaan pohjoisen Euroopan elintarviketuotannon asema meneillään olevissa neuvotteluissa.

Olemme aktiivinen jäsen Euroopan metsäomistajajärjestössä CEPF:ssä, joka on edustavimpien kansallisten metsäomistajajärjestöjen kattojärjestö ja se valvoo noin 16 miljoonan metsäomistajan etuja Euroopan tasolla. Olemme myös jäsenenä globaalissa metsäomistajien yhteistyöverkostossa IFFA:ssa.

NBC:n laajennettu puheenjohtajisto piti pääkokouksensa Hämeenlinnassa 16.-18.8.2018. Kokouksen pääaihe oli digitalisaatio ja innovaatiot kehittämistekijöinä maa- ja metsätalouden tulevaisuudelle Pohjoismaissa. NBC päätti muodostaa työryhmän digitalisaatiotyön koordinoimiseksi ja kehittämiseksi osana NBC:n tulevaa työtä. Suomella oli NBC:n puheenjohtajuus 2015-2017, ja puheenjohtajana toimi MTK:n edustaja.

Maailman viljelijäjärjestö WFO:n yleiskokous pidettiin MTK:n, SLC:n ja Pellervon isännyydessä kesäkuussa Helsingissä. Yleiskokousohjelmaan kuului kokouksen poliittisten ja järjestöllisten asioiden lisäksi merkittäviä suomalaisen kulttuurin esityksiä. Läpi yleiskokouksen pidimme huolta siitä, että suomalaista laatu- ja lähiruokaa oli tarjolla.

Finnish Agri-agency for Food and Forest Development ry FFD

Vuoden aikana FFD:n kummitoiminta sekä metsähankkeet evaluoitiin, mikä osoitti, että valittu toimintamalli on tehokas ja vaikuttava. Suomalainen asiantuntemus on auttanut kehitysmaiden tuottajajärjestöjä tehostamaan toimintaansa ja saanut parannettua heidän jäsentensä tuloja. Tuetut järjestöt sijaitsevat Etiopiassa, Nepalissa, Mosambikissa, Tansaniassa, Vietnamissa, Sambiassa ja Nicaraguassa.

Varainhankinnan ohessa järjestön näkyvyyttä niin sosiaalisessa mediassa kuin muilla median aloilla vahvistettiin jäsenjärjestöjen kanavia hyödyntäen. Uudet nettisivut avattiin (www.ffd.fi), ja Metsävisaan tehtiin sivuille kehitysmaiden metsiä koskeva osio.

FFD järjesti Ulkoasianministeriön ja Kehys ry:n kanssa kaksi tutkimusaamukahvitilaisuutta, mitkä käsittelivät vettä ja ruokaturvaa sekä metsien ja ruokaturvan välisiä linkkejä. Yhdessä FAO:n ja SYKE:n kanssa FFD valmisteli

julkaisun metsäjärjestöistä, joka esiteltiin WFO:n kokouksessa kesäkuussa 2017.

---

MTK 100

MTK 100 -juhlavuoden ohjelmasta kasvoi monimuotoinen ja jäsentemme näköinen ohjelmakokonaisuus sisältäen niin asiaa kuin kulttuuria ja taidetta ympäri Suomen. MTK 100 -juhlavuoden ohjelma oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Juhlintaamme osallistui väkeä järjestömme kaikilta tasoilta sekä lisäksi sidosryhmiä ja suomalaisia kuluttajia tapahtumien kautta.

Juhlavuosi avattiin valtakunnallisesti LUX Helsinki -valofestivaaleille tuotetulla, taiteilija Teemu Lehmusruusun valotaideteoksella: ”Maa jalkojemme alla”. Lehmusruusulta tilaamamme toinen teos, maa- ja metsätalousyrittäjyyden nykypäivää kuvannut 5,5., projisoitiin näkyvästi julkisten rakennusten ulkopinnoille 11 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Kesäkuussa järjestimme MTK 100 -päätapahtumat: MTK 100 -työkonekavalkadi ja yleisöjuhla Helsingin Rautatientorilla, MTK:n 34. liittokokous iltatilaisuuksineen, MTK 100 -juhlajumalanpalvelus sekä satavuotisjuhla, jonka huipentumana MTK:n juhlanäytelmän sai ensiesityksensä Helsingin Messukeskuksessa. Juhlan yhteydessä julkaistiin myös kirja satavuotisen järjestön liittokokouksista.

Kesäkuussa järjestimme myös Maailman tuottajajärjestöjen WFO:n yleiskokous Finlandia-talolla, MTK 100 maa- ja metsätalouden suurosaston Farmari-näyttelyssä Seinäjoella, osallistuimme Luston Metsäkulttuuripäiville.

Heinäkuussa toteutimme Maaseudun keidas -alueen päättäjille suunnatussa SuomiAreenassa Porissa. Alkusyksystä ohjelmassa oli Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtuma Helsingissä sekä Pohjoismaisten tuottaja- ja osuustoimintajärjestöjen yleiskokous Hämeenlinnassa.

Ruoka- ja metsäpuolen Suomi 100 -yhteishankkeet Syödään yhdessä, Bioaika-tapahtumakiertue sekä Tulevaisuuden Kuusi nivoutuvat osaksi MTK 100 -juhlinnan valtakunnallista ohjelmaa.

Loppuvuonna juhlavuoden toiminnan painotus oli sadoissa alueellisissa ja paikallisissa MTK 100 -tapahtumissa ympäri Suomea.

Maaseudun elinkeinojen ammattiylpeyttä tuotiin esille tapahtumien lisäksi myös kasvutarinoita-videosarjassa, jossa esiteltiin MTK-laisia yrittäjiä ja heidän suhdettaan satavuotiaaseen järjestöön. Julkaisimme myös videon MTK:n satavuotisen historian käännekohdista.

Nostimme osallistavalla viestinnällä MTK:n ja maaseudun elinkeinojen myönteistä profiilia sekä avasimme ovia uusille yhteistöille. Tavoitimme juhlavuoden tapahtumilla ja viestinnällä sekä Suomi 100 -yhteishankkeilla n. 3 milj. suomalaista.

aiheet: toiminta, tämän me teimme