Ympäristölupaukset
​​​​​​​

Pitkäjänteinen, ylisukupolvinen yhteistyö luonnon kanssa on toimintamme ydintä. Meille MTK:ssa on tärkeää siirtää maatila ja sen ympäristö entistä paremmassa kunnossa tuleville sukupolville arvojemme mukaisesti − asiantuntijuudella, avoimuudella ja yhteistyöllä yhdenvertaisuutta tavoitellen.

Ympäristöohjelmamme lähtökohtana ovat maapallon kantokyky ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030).

• MTK:n ympäristölupaukset (pdf)
• MTK’s environmental promises (pdf)​​​​​​​

Jäseniemme ja yhdistysten ympäristölupauksia ja -tarinoita

1. Arvostamme maatamme​

• ​”Huolehdin siitä, että omistamani pellon vuokrasopimus varmistaa maaperän hyvän kunnon. Hyvän kunnon mittari on esimerkiksi lierojen määrä maaperässä. Kirjaamme tämän vuokrasopimukseen ja käyn asian myös suullisesti läpi pellonvuokraajan kanssa.”​
   
• "Pidän maaseutua asuttuna."

​2. Huolehdimme maan tuottavuudesta ja puhtaudesta​

• ​”Huolehdin pellon peruskuivatuksesta.”​
   
• ”Varmistan, että paalimuovin palasia ei jää peltoon, vaan kaikki muovit kerätään pellolta pois.”​
   

• ”Olen luomuviljelijä.”
   

• ”Maaperän kasvukunnosta huolehtiminen on ykkösjuttu, syväjuuriset kasvit, kalkitus, kuivatus, kaikki sellainen on ympäristötekoni.”
   
• ​​​​​​​"Pyrin hyvän ja laadukkaan sadon tuottamiseen, IPM-viljelytekniikka."
   
• "Perusteet tulevaisuuden tuotannolle pitämällä huolta maan kasvutuotannosta."
  ​​​​​​​
• "Lannan kompostointi ja sen kierrättäminen."
   
• "Ei kasvinsuojeluaineita."
  ​​​​​​​
• "Käytän tilallani merkittävissä määrin orgaanisia ja kiertotalouden tuloksena syntyneitä lannoitevalmisteita tavoitteena säästää luonnonvaroja sekä parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa."
   
• "Kasvien tarpeen mukainen lannoitus ja IPM-viljely jatkossakin käytössä."
  ​​​​​​​

• "Orgaanisen lannan vastaanotto naapuritilalta ja vedetty myös maanalaisia linjastoja suoraan pellon pientareelle ulosotto, hyödyntäen itsekulkevaa letkulevitintä. Lannoitesäkit kierrätetään 4H:n kautta."

  ​​​​​​​​​​​​​​​​​​

3. Suojelemme vesiämme​

• ​”Viime vuosina on tullut hyviä asioita mukaan viljelyyn. Suojakaistat vesistön rannassa on toimenpide, jonka tulen pitämään maataloustukien jatkosta riippumatta.”​
   
• "Säätösalaojat ja niiden hoitaminen."
   
• "Peltojemme halki virtaa valtaoja, jonka valuma-alueella harjoitetaan paljon maataloutta. Oja laskee järveen maillamme ja joitain vuosia sitten riistakeskuksen neuvoja kävi ehdottamassa, että voisimme rakennuttaa metsäkaistaleelle hieman ennen ojan suistoaluetta kosteikon, joka pidättäisi pelloilta valuvia ravinteita ja mahdollistaisi myös luonnon monimuotoisuuden lisäämistä ja riistanhoitoa. Koska olemme sekä luonto- että metsästysihmisiä, kiinnostuimme heti ja saimmekin rahoitusta kosteikon rakentamista varten. Nyt kosteikko on ollut toiminnassa jo pari vuotta. Vedenlaatua seurataan aktiivisesti ja siinä on havaittu parantumista, eli kosteikko toimii. Myös sorsat ja monet muut riistalinnut ovat löytäneet kosteikolle pesimään. Sinne on myös rakennettu riistaruokintapiste, sekä kyttäyskoppi metsästystä varten."

• "Monipuolinen viljelykierto ja typensitojakasvien käyttäminen."
  ​​​​​​​
• "Jätevesien käsittelyyn suodattamot."
   
• "Jokirannan pellot olleet jo pitkään suojavyöhykkeellä."
   

• "Minulla on vuokramaiden kanssa yli kaksi kilometriä Paimionjoen rantaa ja näillä alueilla pidän noin 3 metrin suojakaistaa, voi se joskus olla leveämpikin. Jyrkillä rannoilla on aina ollut suojavyöhyke."
  ​​​​​​​

• "Kotieläinten laidunnus järven rannoilla -> järvikortteen väheneminen."

  ​​​​​​​
• "Nurmisiementuotanto parantaa maiden kasvukuntoa ja vesitaloutta viljan ja muiden kasvien vaihtoehtona."

​​​​​​​4. Ratkaisemme energiakysymyksiä​

• ​”Olen investoinut maatilakohtaiseen biokaasulaitokseen. Tuotan sähkön ja lämmön itse. Lisäksi mädätteen levitys on helppoa eikä haise mökkiläisiä häiritsevästi. Olen keskivertoviljelijä. Jos minä olen tähän pystynyt, muutkin pystyvät.”​
   
• ​”Joitakin vuosia sitten asensin tuotantolaitoksiin led-valaistuksen ja optimoin tietoisesti energian käyttöä. Vaikka kulutus on ollut helteillä kovaa, olen säästänyt kustannuksissa. Harkitsen vakavasti aurinkosähköön siirtymistä ja teen siihen liittyviä kannattavuuslaskelmia.”​
   
• ”Asensin aurinkopaneelit navetan katolle, viidennes tilan sähköstä tuotetaan aurinkoenergialla.”
   
• "Lämmitän uusiutuvalla energialla."
   
• "Viljan kuivaus aurinko- ja puulämmityksen avulla."
   
• "Valot sammutetaan, kun huoneissa ei olla eikä pidetä turhia ulkovaloja päällä."
   
• "Maatalous- ja yksityisajot ajetaan biokaasuautolla."
   
• "Asuinrakennuksen ja osaa tuotantorakennusta, vaihdettu öljy maalämpöön."
  ​​​​​​​

​5. Teemme ilmastotekoja​

• ​”Lähdin mukaan CarbonAction-hankkeeseen. Haluan oppia, miten viljelemällä voi sitoa hiiltä maaperään nykyistä enemmän.”​
   
• "Metsikkökuviolla kasvoi männikön alla tiheä kuusialikasvos. Kun viereisellä kuviolla tehtiin hakkuuta, päätettiin tämä vajaan hehtaarin notkelma harventaa samalla niin, että kuusialikasvos säilytetään ja annetaan metsän kasvaa eri-ikäisrakenteisena. Kuvion reunaan tehtiin pienaukko, joka jätetään uusiutumaan luontaisesti koivulle ja kuuselle. Maisema pysyy metsäisenä ja hiilensidonta tehostuu kun kuuset saavat enemmän valoa ja innostuvat kasvamaan."

• "Olen päättänyt hoitaa metsiäni siten että en avohakkaa vaan myyn poimintahakkuilla  isoa puuta jättäen parhaassa kasvussa olevat puut nielemään hiiltä."
  ​​​​​​​
• "Teemme Järvi-Suomeen oman ympäristö- ja ilmasto-ohjelman ja sitoudumme edistämään sen toteuttamista."
  ​​​​​​​

• "Pidän metsäni nuorina ja yhteyttävinä, jotta käytetään hiiltä hapen tuottoon.​​​​​​​"
   

• ”Olen osallisena Garbon Action-ryhmässä.”
  ​​​​​​​

• ”Peltomme on kasvipeitteisenä talven yli.”
  ​​​​​​​

• "Meillähuolehditaan päivittäin ympäristön sosiaalisesta pääomasta tuottamalla tilamyymälässä palveluita. Myymme lähellä tai kauempanakin Suomessa tuotettuja elintarvikkeita, tuotamme oman pellon antimista jauhotuotteita myllyllämme, myymme ja leivomme niistä myös tuotteita.
  
  ​​​​​​​Huolehdimme maaseudun palvelutarjonnan värikkyydestä ja tuotamme arkihyvää kylien ja asuintaajamien väelle. Olemme myös osana kylien elävöittämisen hankkeissa, avoimet maatilat-päivässä ja monissa muissa toimintaa maaseutuympäristöön tuovissa tapahtumissa. Tarjoamme lähimatkailukohteen ja huolehdimme myös kansainvälisistä vieraista sekä opetamme kaikille kansallisuutta katsomatta ruispiparkakkujen leivontaa, ruisleivän leivontaa sekä jauhojen jauhantaa.
  
  Kaikki tämä lisää sosiaalista hyvinvointia joka on ympäristöteko. Tämä tuo paikallista hyvää joka vähentää tarvetta lähteä matkailemaan tai hakemaan palvelu kauempaa. Kaikissa tekemisissämme huomioimme ympäristön, lyhyet kuljetukset, vähemmän työvaiheita ja yksinkertaisempaa nautintoa. Hyvää arkea!

  Toki 352 vuotias maatila tekee hyvää ympäristölle hoitamalla metsiä hyvin, taloudellisesti kannattavasti, jatkuvan hakkuun periaatteilla ja hiilinieluja lisäämällä paremman metsän kasvatustuloksen muodossa."

• "Hukkakaura- ja peltokasvivalvonta kävellen tai pyörällä, ei mopolla tai vastaavalla."
   

• ”Meillä on huolehdittu aina jätteiden kierrätyksestä tarkasti, ongelmajätteet, sekajäte, kotitalouden jätteet, muovit jne., kaikki kierrätetään.”
   

• ”Talviaikainen kasvipeitteisyys maksimiprosentilla.”
   

• "Lähipeltojen tarkkailu kasvukaudella pyöräillen."
  ​​​​​​​

• "Uusin huonosti toimivan salaojituksen ja yhdistän samalla useampia peltolohkoja toisiinsa. näin teen työt tehokkaammin, kulutan vähemmän energiaa ja pienennän hiilijalanjälkeä merkittävästi."
   

• "Ei lähdetä yhden asian takia kauppaan, vaan hoidetaan useita asioita kerralla."
   

• "Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys mahdollisimman kattavana."
  ​​​​​​​

• "Suosin suomalaista, ostan kotimaista! Vanhan sloganin kehotus sopii erinomaisesti tähän päivään. Olemme perheenä ottaneet sloganin kehotuksen jokapäiväiseen käyttöön, missä se vaan on mahdollista. Ilmasto ja ympäristö kiittää vastuullisesta toiminnasta."
   

• "Lupaan hoitaa metsiä niin, että maksimoidaan hiilensidonta."
   

• "Pyöräilen sikalaan ja pihatolle aina. kun aika sallii."
   

• "Voimakas kasvivuorotus pelloilla, nurmi mukana kierrossa -> maan muokkaus vähenty-nyt -> polttoainesäästöä ajokertojen vähentyessä."
  ​​​​​​​

• "Saimme perintönä Pohjois-Suomesta metsäpalstan, joka sijaintinsa puolesta rajoitti koneiden viennin kesäaikana palstalle kokonaan aina 1980-luvun lopulle saakka.
  Isäni sodasta päästyään, sai palstan perintönä itselleen, joutui tekemään kaikki hakkuut talviaikana kulkuyhteyksien puuttumisen takia. Metsät oli silloin koko palstassa vanhoja uudistuskypsiä metsiä. Isäni joutui turvautumaan metsien uudistamisessa luontaiseen uudistamiseen, pienaukko- ja eri-ikäisrakenteishakkuisiin, koska muokkauskoneita ei paikalle saatu. Taimikoista syntyi aukkoisia ja vajaatuottoisia heti alkukehityksessä. Pääosin maapohjat ovat tuoretta ja kuivahkoa kangasta. Valitettavasti isälleni ei suotu elonpäiviä kovinkaan pitkään, joten metsät siirtyivät perillisten omistukseen.
  
  Nyt kun metsätieverkosto on parantunut ja tämäkin syrjäinen palsta on parempien kulkuyhteyksiä varressa, olemme vasta pystyneet hoitamaan metsiä kunnolla. Lähes kaikki isäni tekemät uudistamisyritykset on jouduttu uusimaan osin päätehakkaamalla, mutta ennenkaikkea muokkaamalla alueet kunnolla. Näin olemme saaneet vasta oikean taimikon aikaan.
  
  ​​​​​​​Parhaimpana ympäristötekona tässä ceississä on se, että kun käyttää tutkittua tietoa metsien uudistamisessa, voi jättää perillisille avoimin mielin elävän taimikot ja terveet kasvatusmetsät. Hyvin hoidetut metsät auttavat niin hiilen sitoutumista kuin myös uusien metsänomistajien sitoutumista omaan metsäomaisuuteen - usein taloudellisen näkökulman kautta. Lapsille jää positiivinen mieli metsäluonnosta."
   

• "Käytän kevennettyä muokkausta ja peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä mahdolli-suuksien mukaan.
   

• "Lupaan tuottaa jatkossakin kestävällä tavalla lihaa ruuaksi."
   

• "Väkilannoitteista ja kasvinsuojeluaineista luopuminen -> rahtiliikenne pienenee varsinkin tuonnin osalta."
  ​​​​​​​

• "Lupaan viljellä maita ympäristö ja ilmasto huomioiden."
  ​​​​​​​

• "Asun sivukylässä, matkaa lähimpään kauppaan 20-40km, kaupunkiin 120km. Autoa on pakko käyttää asiointiin, mutta olen myös ottanut selvää julkisesta liikenteensä. Linja-autovuoroja löytyikin yllättävän hyvin, 4 krt/vrk kaupunkiin ja takaisin.  Kun autoilija kuluttaa 100kg polttoainetta autonsa polttomoottorissa, on tuottanut 300kg hiilidioksidia ilmakehään. Julkista liikennettä hyödyntäen vähentää hiilidioksidipäästöjään ja linja-auto ajaa joka tapauksessa päivittäisen vuoronsa paikkakunnallani. Lisäksi huonolla kelillä on turvallista istua isossa bussissa sen sijaan että ajaisi itse autojonossa lumipöllyssä etsien henkensä kaupalla ohituspaikkaa ja pelkäisi tielle hyppiviä hirviä ja poroja.

  Asun 60 vuotta vanhassa puutalossa, jonka lämmitysmuoto on maalämpö, varalämmityslähde on varaava takka. Vanhat talot ovat rakennettu hitaasti ja huolellisesti, ne on moneen kertaan testattu ja niiden tavat tunnetaan, niissä ei piile ikäviä yllätyksiä.

  Kompostoin kesäaikaan ja käytän mullan kasvimaahani. Kasvimaassani kasvaa salaatit, perunoita ja porkkanoita. Juurekset säilyvät hyvin taloni kellarissa.

  Metsissäni on paljon nuorta kasvatusmetsää, mistä voin kiittää 70-80-luvun Lapin Lakia: vajaatuottoiset metsät uusittiin oikeaan aikaan ja nyt  ne n. 40-vuotiaina ovat mitä parhaimpia hiilinieluja. Jotkut jättivät metsänsä uusimatta, ja sen kyllä huomaa: siellä ei paljon tapahdu.

  Perheenjäsenet harrastavat metsästystä, joten pakastimessa on aina lihaa, joka on puhdasta luomua, hirveä ja lintuja. En edes muista, koska olen viimeksi ostanut kaupan jauhelihaa. Harvakseltaan ostan kanaa tai vaihtelun vuoksi sikaa. Olen myös tutustunut erilaisiin papuihin ja herneisiin, nyhtökauraan ja härkikseen,  vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin.

  Laitan säännöllisesti ruokaa, käytän omia tai sesongin raaka-aineita. En kaipaa uusia perunoita joulupöytään tai mansikoita pääsiäiseksi. Makuelämykset laimenevat, jos kaikkea on saatavilla koko ajan."

  ​​​​​​

   

​​​​​​​​​​​​​​​​6. Turvaamme luonnon monimuotoisuutta​

• ​”Jo 15 vuotta sitten ilmoitin metsänhoidon yhteydessä, mitkä tekopökkelöt jäävät metsään. Motokuski ei meinannut millään uskoa. Sanoin, että ne jäävät. Piste.”​
   
• ”Teetän kulotuksia. Näistä pitäisi puhua enemmän metsänomistajille.”​
   
• ”Laidunnan lehmiä ja hoidan perinnebiotooppia. Se on taloudellisesti ​kannattavaa ja hyödyllistä luonnon kannalta.”​
  ​​​​​​​

• "Minun ympäristötekoni on päätehakkuun siirtäminen. Lähes 60-vuotiaassa kuusikossa tehtiin harvennus pari viikkoa sitten. MHY:n metsäasiantuntijan kanssa oli puhuttu, että periaatteessa sen olisi voinut uudistaa jo kokonaan. Mutta enhän minä hennonut tehdä vielä niin. Hakkuussa poistettiin järeimmät puut, noin kolmannes - ja loput jätettiin kasvamaan ja sitomaan hiiltä.

  Pyynnöstäni karsittiin samalla latvukset ja heitettiin kasoihin, josta ne saadaan kerättyä helposti polttopuuksi. (Ja taas säästyy puita, kun ei tarvitse kaataa erikseen polttopuiksi!)
  Hakkuutähteet eli oksat ja neulaset jäävät metsään.

  Kuusimetsä näyttää vielä ihan oikealta metsältä!

  Tämä kuusikko on kasvanut mukanani. Olin pieni tyttö, kun isä uudisti laidunmaana olleeen, pääasiassa leppää kasvavan metsän kuuselle. Muistan taimisäkit ja istutuskuokat metsän reunassa 60- luvun alussa. Olen saanut tehdä siinä harvennushakkuita kolmesti ennen tätä hakkuuta.Ihmisikä ja kuusen ikä kulkevat yhtä matkaa. Minun talousmetsä, kaunis ja voimaannuttava kuusikko!"

• "Olemme aina metsänhoidossa ottaneet luonnon monimuotoisuuden vapaaehtoisesti huomioon. Meillä on pieni metsäalue, jossa on mäyränpesiä. Se on kokonaan rauhoitettu hakkuilta. Tiheä metsä antaa suojan monille pieneläimille ja myös pesäpaikkoja linnuille. Toinen alue on rämettä, jossa on runsaasti lahopuuta, myös koskemattomana. Rantametsiin on jätetty aina koskemattomat kaistaleet. Meillä on myös vanhat laidunalueet erityisympäristötukialueina hoidettu luonnon monimuotoisuutta lisäten. Näille alueille on laitettu joka vuosi linnunpönttöjä.
  
  ​​​​​​​Lahopuut jätetään hakkuissa aina pystyyn. Muokkausalueilta ei ole nostettu kantoja. Raivatessa jätämme riistatiheikköja aina kun mahdollista ja hyvä kohde löytyy. Mehiläishoitajalle on annettu mahdollisuus sijoittaa pesiä metsänlaitaan. Pajut ja raidat jätetään pysyyn, jotta pölyttäjillä on evästä jo aikaisin kevällä. Maillamme on pieni suoalue ja se on luonnontilassa, ei ojitusten piirissä."
  ​​​​​​​
• ”Meillä eläimet laiduntaa, edistää luonnon monimuotoisuutta ja nurmi sitoo hiiltä, hyvä homma!”
   
• "Meillä kasvaa metsänreunassa useita isohkoja haapoja. Viereiselle kuviolle tehtiin harvennushakkuu viime talvena ja samalla juteltiin mhy:n neuvojan kanssa haapojen kohtalosta.
  
  ​​​​​​Hän ehdotti, että niistä voisi tehdä monimuotoisuuden kannalta arvokasta järeää lahohaapaa kaulaamalla ne keväällä ja antamalla sitten kuolla rauhassa pystyyn. Lahohaavassa elää kuulemma paljon erilaisia uhanalaisia pieneliöitä. Osa haavoista voisi ehkä myös kaatua kuoltuaan maalahopuiksi. Kaulaaminen kuulemma myös estäisi haapoja kasvattamasta hurjaa määrää juurivesoja, joten niitä ei tarvitsisi käydä raivaamassa koko ajan.
  
  En ollut kaulaamismenetelmään aiemmin törmännyt, joten tutustuin aiheeseen. Kaulaaminen tarkoittaa siis sitä, että puusta poistetaan kuori ja sen alla oleva kerros, jotta puun nestevirtaus katkeaa, eli puu ei enää saa vettä, jolla kasvattaa lehtiä. Sitten se muutaman vuoden kuluttua kuivuu pystyyn ja kuolee. Kaulaaminen kannattaa tehdä keväällä, kun kuori irtoaa helpoiten.
  
  ​​​​​​​Tänä keväänä sitten päätin kokeilla ja tuossa noita nyt on. Katsotaan, miten onnistuu."

• "Jätän (olen jättänyt) säästöpuutiheikön vanhan tervahaudan ympärille"
  ​​​​​​​
• "Lisään harvennusmetsieni lahopuun määrää tekemällä tekopökkelöitä sekä kaulaamalla lehtipuita. Jätän korjaamatta yksittäiset tuulenkaadot."
   
• "Mehiläispöntöt peltojen reunoilla."
  ​​​​​​​
• "Monimuotoisuuspellot."
  ​​​​​​​
• "Meillä on aina ollut pelloilla vahva kahlaajalintujen populaatio. Tämä on tuloksena siitä, että joka kevät tarkkailemme huolellisesti, että minne lohkoille töyhtöhyypät ja isokuovit pesiään tekevät. Ennen kylvötöitä kaikki pesät etsitään ja useasti voi kestää kauankin ennen kuin pesän tarkka paikka löytyy. Pesät sitten merkitään ja siten ne säästyvät kylvöjä tehdessä.  Pesän tultua kylvökoneella kierretyksi, merkki poistetaan heti, ettei se jää siihen kettuja kiinnostamaan. Tänä vuonna löydettyjä pesiä on tähän mennessä kahdeksan,  joista seitsemän töyhtöhyypän pesää ja yksi isokuovin. Myöhemmin kesällä on mukava nähdä, että joillakin lohkoilla voi olla jopa kymmeniä töyhtöhyypän poikasia piipertämässä oraiden seassa."

• "Karjan ruokintaa varten perustettu vanha heinäkenttämme Lapissa oli jo pajukoitumassa, kunnes päätimme raivata sen ennen kuin oli myöhäistä. Niityllä kasvaa jälleen monia ketokasveja, kuten upeita keltakukkaisia kulleroita. Aluetta hoidetaan nyt perinnebiotooppina Ely-keskuksen asiantuntijalta saatujen neuvojen mukaisesti."
  ​​​​​​​
• "Jättipalsami oli levinnyt kesäpaikkamme ympäristössä pahoin. Vieraslajina se valtasi tilaa kotoperäisiltä lajeilta. Alue on tyypiltään lehtoa, jonka lajistoa haluamme varjella. Niinpä ainoa keino oli niittää ja kitkeä jättipalsamit käsityönä, se vaati neljän kesän työn."
  ​​​​​​​
• "Rantalaidunnus, lampaat siistivät ja hoitavat rantoja."
   
• "Osa pelloista on monimuotoisuuspeltona, eläimien ja ötököiden kotina. Siirryin luomuviljelijäksi ja viljelykierrossa on entistä enemmän heinää, typensitojakasveja, syväjuurisia ja kerääjäkasveja sitomassa hiiltä ja ravinteita peltoon. Luomuviljelyn myötä maaperän ja pellon maanpäällinen eliöstö lisääntyy."
   
• "Linnunpöntöt ja hyönteishotellit."
   
• "Pikkulintujen ruokinta ja lintujen pesien säästäminen pelloilla mahdollisuuksien mukaan."
  ​​​​​​​
• "Jo kymmenen vuotta sitten perustimme vaimoni kanssa metsäämme yksityisen luonnosuojelualueen (2,2 ha) METSO-ohjelman avulla. Lisäksi tilallamme on myös  luonnonmuistomerkiksi rauhoitettu suurikokoinen kuusi."
  ​​​​​​