Taloudenpitoon kaivataan vanhoja talonpoikaisia arvoja. Kestävä kehitys keksittiin aikanaan maalla, kun taloudesta ja ympäristöstä huolehdittiin, jotta lapsilla olisi paremmat elämisen edellytykset. Varautuminen pahan päivän varalle oli kunniassa. Tuleva kesä saattoi tuoda kadon ja nälän. Ja työtä ja työn tekijää on aina arvostettu. Ei ollut hyviä ja huonoja töitä, vaan kaikki piti tehdä – kukin kykyjensä ja voimiensa mukaan.

Koronakriisi kärjistää talouden ongelmia. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman työryhmän raportti on kovaa luettavaa. Siinä on paalutettu talouspolitiikan perusta tulevalle vuosikymmenelle.

Poikkeustilanteen politiikka voidaan jakaa kolmeen osaan: Pelasta, elvytä, vakauta. Aluksi on pelastettava yrityksiä. Sen jälkeen talous ja ennen kaikkea kotimainen kysyntä tarvitsevat piristysruiskeen. Kriisin kukistamisen jälkeen palataan arkeen, joka koittaa entistä karumpana. Talouden rakenneongelmat vaativat epämiellyttäviä poliittisia päätöksiä.

Korona tyhjensi tilauskirjat maaseudun palveluyrityksiltä ja ravintoloiden toimittajilta. MTK:n tehtävä oli herättää valtio, jotta maatiloilla harjoitettava elinkeinotoiminta saadaan pelastuspakettien piiriin. Ensimmäisistä tukimuodoista on saatu aikaan poliittiset päätökset. Pää on auki, mutta tyytyväisiä emme ole. Maatilat eivät ole vielä samalla viivalla muiden yritysmuotojen kanssa.

MTK on esittänyt Suomen hallitukselle varautumissuunnitelman, jolla ruokahuolto varmistetaan tautitilanteen mahdollisesti pahentuessa. Tukineuvotteluissa on käsitelty kattava esitys, jolla pelastetaan ongelmiin ajautuvia yrityksiä ja vahvistetaan maa- ja metsätalouden roolia talouden elvytyksessä. Samaan suuntaan on vaikutettu metsäneuvostossa ja EU:n päätöksenteossa. Valmius on rakennettu. Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä.

MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä kerää jatkuvasti tietoa koronakriisin aiheuttamista talousongelmista maatiloilla. Yrityskohtaista tietoa tarvitaan jatkossakin, jotta valtion tukea kyetään suuntaamaan oikeaan osoitteeseen. Akuutin kriisin kestoa on vaikea arvioida. Onkin tärkeää, että valtion pelastustoimia ei ajeta alas. Ensi talven ruokamarkkinoihin liittyy monia uhkakuvia.

Talouden elvytykseen ja vakauttamiseen MTK tarjoaa lääkettä, joka on pelastanut Suomen niin monet kerrat historian saatossa. Lääke on biotalous. Maamme on uusiutuvien luonnonvarojen suurvalta, kun katsotaan osaamistamme ja resurssit suhteutetaan väkilukuun.

Valtio voi omilla päätöksillään vauhdittaa biotalouden kasvua. Investoinneilla, tutkimuksella ja koulutuksella sekä alaa edistävällä lainsäädännöllä saadaan biotalouden pyörät pyörimään entistä vauhdikkaammin. Viisailla julkisilla hankinnoilla pistetään veroeurot kiertämään kotimaassa. Lähiruoka- ja lähipalvelut sekä puurakentaminen ovat kokonaisuuksia, joissa julkinen valta on toiminut pitkään puolivaloilla. Nyt on aika pistää pitkät päälle ja kaasujalka suoraksi.

Biotaloudella on vastavoima. Se on fossiilitalous, joka yrittää kaikin keinoin jarruttaa kestävää kasvua. Valitettavasti ympäristöliike on yhä vahvemmin lähtenyt fossiilitalouden asialle. Biotaloudesta maalataan uhkakuvia, joissa globaaleja ongelmia tuodaan suomalaiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Suomalainen ruoka ja suomalainen metsänhoito eivät kanna taakkaa sademetsien hävittämisestä tai eläinten kaltoinkohtelusta. Päinvastoin.

MTK on jälleen kerran eturintaman vastuussa puolustamassa maaseudun peruselinkeinojen tulevaisuutta kotimaassa ja EU:ssa. Pahin vihollinen on tietämättömyys, jota on helppo ruokkia suuren rahan voimalla. MTK:n ase on tieto. Varsinkin EU:n päätöksiin vaikutamme parhaiten, kun kerromme, miten suomalaiset maatalousyrittäjät ja metsänomistajat toimivat. Siinä on tekemisen malli koko Euroopalle, kun suurta EU:n vihreän sopimuksen pakettia sorvataan.

Tietoa ja viestinviejiä tarvitaan. Tänä päivänä jokaisella MTK:n jäsenellä on ylpeänä mahdollisuus kertoa, miten kansalaisten ruokahuolto on turvattu myös kriisin keskellä. Kylvöt tehdään, jotta ruokaa riittää myös yli ensi talven. Metsiä hoidetaan ja uudet taimet istutetaan, jotta lapsilla ja lastenlapsilla olisi entistä tuottavampi maa ja mahdollisuus nauttia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista.

Juha Marttila

I puheenjohtaja

(yhteydenotto- ja tapaamispyynnöt ks. johdon assistentti Mirja Perttu)

+35820 413 2340

+35850 341 3167

aiheet: talous, metsätalous, maatalous, korona, elvytys