Toimintopainikkeet

NEC-direktiivi

Uusi NEC-direktiivi (National Emissions Ceilings Directive) astui voimaan 31.12.2016. Tavoite on, että sen avulla ilman epäpuhtauksien aiheuttamia kielteisiä terveysvaikutuksia (esim. hengitystiesairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet) voidaan vähentää lähes puolella vuoteen 2030 mennessä. Direktiivin toimeenpanolla on vaikutuksia myös mm. makean veden, maaperän sekä ekosysteemien laatuun.

NEC-direktiivissä asetetaan viidelle keskeiselle epäpuhtaudelle (pienhiukkaset/ PM2,5, rikkidioksidi, typen oksidit, muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani, ammoniakki) päästörajat. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 30.6.2018 mennessä ja laadittava kansalliset ilman pilaantumisen valvontaohjelmat 31.3.2019 mennessä. Ohjelmissa vahvistetaan toimenpiteet, joilla päästöt vähennetään sovitulle tasolle vuosiin 2020 ja 2030 mennessä. Toimet on sovitettava yhteen mm. liikenteeseen, maatalouteen, energiaan ja ilmastoon liittyvien muiden toimien kanssa. Direktiivillä edistetään myös tarkistetun Göteborgin pöytäkirjan ratifiointia.

Vuoteen 2020 mennessä saavutettavat päästörajat (kansallinen
päästövähennysvelvoite) ovat samat kuin ne, joista jäsenvaltiot ovat sopineet kansainvälisesti vuonna 2012 Göteborgin pöytäkirjan tarkistuksen yhteydessä. Vuotta 2030 koskevat sitoumukset edellyttävät merkittävästi suurempia vähennyksiä. Suomen osalta NH3-päästöjen vähennysvelvoite vuoteen 2020 mennessä on huomattavan korkea EU:n keskiarvoon verrattuna (ks. taulukko alla).

Keskeiset epäpuhtaudet ja niiden lähteet

Ilmansaasteita tulee pääasiassa teollisuudesta, energiantuotannosta ja maataloudesta sekä esimerkiksi kotitalouksien toimista (mm. lämmitys). Maatalouden osalta ammoniakkipäästöt ovat näistä merkittävin.

Primäärihiukkasten lähteitä ovat mm. polttoprosessit, merisuola sekä tuulen kuljettama maaaines. Terveyshaittoja aiheuttavat läpimitaltaan alle 10 μm
hiukkaset (PM10) ja etenkin alle 2,5 μm (PM2,5) hiukkaset.

Rikkidioksidin (SO2) lähteitä ovat sähköntuotanto, teollisuus, laivaliikenne ja kotitaloudet. Rikkidioksidista muodostuvat sekundäärihiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja ja lisäävät maaperän ja sisävesien happamoitumista.

Typen oksideja vapautuu (NOx) maantieajoneuvoista, laivaliikenteestä, sähköntuotannosta, teollisuudesta ja kotitalouksista. Niistä muodostuu myös  sekundäärihiukkasia, jotka vahingoittavat ihmisten terveyttä ja aiheuttavat happosateita ja rehevöitymistä. Typen oksidit nostavat myös alailmakehän otsonipitoisuutta.

Ammoniakkia (NH3) vapautuu maataloudessa lannan ja lannoitteiden käsittelystä ja käytöstä. Myös siitä myös muodostuu terveyshaittoja aiheuttavia sekundäärihiukkasia. NH3 pahentaa lisäksi happamoitumista ja rehevöitymistä.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteiden) päästölähteitä ovat tuotteiden sisältämät liuottimet sekä teollisuus, maantieajoneuvot, kotitalouksien lämmitys ja sähköntuotanto. VOC-yhdisteet vaikuttavat alailmakehän otsonin muodostumiseen.

nh3-paasto.jpg
Ammoniakkipäästöjen vähennysvelvoite, jonka perusvuosi on 2005. Lähde: NEC-direktiivi

Lisätiedot: Liisa Pietola

Lähde: EU:n tiedostot

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 18.7.2017