Toimintopainikkeet

Ilmastoälykäs maatalous

Ihmisen toiminta – erityisesti fossiilisten raaka-aineiden käyttö, metsien raivaus ja kaatopaikat – vapauttaa ilmaan hiilidioksidia, typen oksideja ja metaania. Nämä ns. kasvihuonekaasut pidättävät osan ilmakehän läpi tulevasta lämpösäteilystä maan pinnalle, jolloin maapallon pintalämpötila kohoaa. Ilmaston lämpeneminen lisää myös sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuutta ja tulvia. Vaikka lämpötilan nousu pohjoisessa lisää teoriassa sadontuottomahdollisuuksia, sadot voivat kuitenkin heikentyä sään ääri-ilmiöiden vuoksi. LIsäksi päivänpituus rajoittaa kasvukauden pituutta.

Tavoitteena on estää maapallon lämpeneminen yli 2 asteella. Monet mallit ennustavat, että lämpötila nousee enemmän ja etenkin pohjoisessa.

Suomen päästöt 0,05 %

Tilastokeskuksen huhtikuussa 2015 julkaisemien tilastojen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2013 ovat 63 Mt CO2-ekv, jota vähentää LULUCF-sektorin (Land Use, Land use Change and Forestry) kautta tapahtuva hiilidioksidin poistuma, joka oli runsas 20 milj. t CO2-ekv. Suomen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöstä on 0,05 %. Kaikkiaan maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 50 000 Mt ja EU:n vajaat 5000 Mt CO2-ekv. 

Maailman kasvihuonekaasupäästöistä maatalouden osuudeksi lasketaan vajaa neljännes (Suomessa 20 %). Yhdessä maatalous, metsät ja muun maankäyttö (Agriculture, Foresty and Other Land Use AFOLU) on ainoa sektori, joka on pystynyt vähentämään päästöjä viimeisen vuosikymmenen aikana. Vähennys johtuu lähinnä tehokkaammasta metsien käytöstä ja metsittämisestä sekä metsien hävityksen vähentymisestä.

Metsämme ovat hiilinielu, mutta maataloutta pidetään kasvihuonekaasupäästölähteenä. Peltokasvien sitomaa hiilidioksidia ei huomioida laskelmissa. Suomen päästöistä valtaosa tulee energiasektorilta (77 %). Maataloudesta ja teollisuusprosesseista ja tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt ovat samaa suuruusluokkaa (noin 10 %).

Kioton toisen velvoitekauden (2013-2020) laskentatavan mukaan Suomessa maatalouden päästöt (kotieläinten ruuansulatus CH4, lannankäsittely CH4+N2O, maaperän N2O, kasvitähteiden poltto pellolla N2O, kalkitus CO2, urealannoitus CO2) olivat 6.5 milj. t CO2-ekv vuonna 2013. Ei-CO2-kaasuista lähes 30 % on peräisin kotieläinten ruuansulatuksesta, reilu 10 % lannan käsittelystä ja 60 % maaperän dityppioksidipäästöistä, jotka raportoidaan typpilannoituksen perusteella.

Maankäyttösektori mukaan ilmastotavoitteisiin?

Parhaillaan komissio pohtii, pitäisikö LULUCF ottaa osaksi ilmastotavoitteita ja taakanjakoa. Vaihtoehtona on perustaa oma AFOLU-sektori, jossa metsät ja maatalous olisivat yhdessä ja kaikki kolme kasvihuonekaasua laskennassa mukana (metaani, dityppioksidi ja hiilidioksidi). Komissio kysyi LULUCF:n sisällyttämisestä kasvihuonekaasupäästöjen hillinnän taakanjakoon kesällä 2015 julkisessa kuulemisessa. Taustaksi EU:n komissio julkaisi tammikuussa 2014 energia-ilmastopaketin, jossa komissio ehdottaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteeksi 40 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä tavoite on annettu myös uuden kansainvälisen, ns. Pariisin ilmastosopimuksen neuvottelujen pohjaksi.

On oleellista, että maataloudelle asetettavat tavoitteet ovat realistisia. Mikäli maatalouden tavoitteet säilyvät päästökaupan ulkopuolisessa sektorissa ei-CO2-kaasujen ollessa indikaattoreita, maatalous ei voi vähentää kaasupäästöjä merkittävästi ilman tuotannon alasajoa. Ilmastopolitiikan tulee päinvastoin turvata ruuantuotanto, mikä on kirjattu niin ikään EU:n ilmastotavoitteisiin. Aihe nousee esille myös Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015.


Lähteet

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 24.7.2015