Toimintopainikkeet

Maataloustuotanto ja ilmastopolitiikka

Maatalouden osuus ilmastonmuutoksessa on monisyinen. Eloperäinen viljelty maa ja eläintuotanto ovat kasvihuonekaasujen lähteitä, toisaalta taas hyvin hoidetut kivennäismaat voivat myös sitoa hiilidioksidia ja toimia hiilivarastona. Tuotantokasvit sitovat aina hiilidioksidia yhteyttämisessä, jossa kasvi ottaa hiilidioksidia ilmakehästä ja vettä maaperästä tuottaen biomassaa ja happea.

Maatalouden osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä laskettiin vuonna 2016 olevan 11 %. Päästöt ovat vähentyneet 14 % vuodesta 1990. Maatalouspäästöiksi lasketaan dityppioksidi- ja metaanipäästöt. Lisäksi maatalouden ilmastovaikutuksia lasketaan maankäyttösektorissa, joka huomioi maaperän hiilidioksidin päästöt ja hiilidioksidin sidonnan. Maankäyttösektorin päästöt mukaan luettuna maatalouden osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 20 %. Luku ei kuitenkaan sisällä satoon sitoutunutta hiiltä, sillä nykyisissä laskelmissa sadonkorjuu nollaa sidotun hiilidioksidin.  

Maatalouden päästöjen vähentäminen haastavaa

Maatalouden päästöille on ensikertaa asetettu päästövähennystavoitteita vuosille 2021-2030 kansallisessa ilmastolaissa ja Euroopan päästövähennystavoitteessa. Päästövähennykset ovat kuitenkin hyvin haastavia toteuttaa, sillä päästöt syntyvät biologisista, hajanaisista lähteistä. Harkiten asetetut päästövähennystoimenpiteet voidaan kuitenkin nähdä myös taloudellisesti kannattaviksi. Viljelyn kohdistaminen kasvukuntoisille lohkoille, hyvän sadon tuottaminen ja nurmiviljely osana maan rakenteen ja hiilivarannon hoitoa, ovat oikean suuntaisia päästövähennyskeinoja, joilla voidaan saavuttaa myös muita ympäristöhyötyjä.

Ruokaturva osa ilmastonmuutokseen sopeutumista

Kotimainen ruuantuotanto tulee ilmastonmuutoksen myötä olemaan tärkeämmässä asemassa kuin koskaan sitten globaalien markkinoiden avautumisen jälkeen. Ilmastonmuutos tulee koettelemaan ruuantuotantoa yhä rajummin tärkeillä ruuantuotannon alueilla ympäri maailmaa, mutta Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat todennäköisesti monia muita maita lievemmät. Suomella on siis kansallinen ja kansainvälinen vastuu ruuantuotannon ylläpidosta ja sen sopeuttamisesta ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Ilmastonmuutos mahdollistaa tulevaisuudessa Suomessa todennäköisesti aikaisemmat kylvöt, suuremmat sadot sekä uusien kasvilajien ja –lajikkeiden viljelymahdollisuudet. Toisaalta odotettavissa on, että kasvitaudit ja tuholaisongelmat yleistyvät ja äärimmäisten sääilmiöiden ja satotuhojen riskit ja vaikutukset kasvavat. Positiivisten vaikutusten hyödyntäminen ja haitallisten vaikutusten hillitseminen vaativat maataloudelta toimia, johon maanviljelijä tarvitsevat myös yhteiskunnan tukea.

On oleellista, että maataloudelle asetettavat päästövähennystavoitteet ovat realistisia ja sopeutumiseen varaudutaan ajoissa. Maataloustuotannon alasajo ilmastopäästötavoitteiden saavuttamisessa ei ole järkevää. Päinvastoin, ilmastopolitiikan tulee turvata ruuantuotanto ja globaali ruokaturva. Ehto on kirjattu niin ikään kansallisen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteisiin.


Lähteet

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 24.8.2017