Toimintopainikkeet

Itämeri, järvet ja joet

 

Itämeri

Itämeri on maapallon toiseksi suurin murtovesiallas, vaikka merenä se on pieni. Sen pinta-ala on noin 393 000 km2, vesitilavuus noin 21 000 km3 ja keskisyvyys on vain 54 metriä. 14 valtion alueelle ulottuva valuma-alue on yli neljä kertaa suurempi kuin itse meren ala (yli 1 600 000 km2). Asukkaita alueella on noin 85 milj. Tämä yhdessä veden heikon vaihtuvuuden kanssa selittää sen, miksi Itämeri on herkkä likaantumiselle. 

Itämeren valuma-alueesta on metsää 48 %, viljelymaata 20 %, laitumia 6 %, muita avoimia alueita 17 %, taajama-alueita 1 %, sisävedet 6 % ja loppu 2 % on tuntematonta.

Itämeren kuormitus

Suurin osa ihmisen aiheuttamasta fosforikuormasta päätyy Itämereen jokiveden mukana. Suomen osuus on 10 % kaikista maista Itämereen tulevasta kuormasta. Suomesta tuleva P-kuorma on hieman vähentynyt 1990-luvulta lähtien, mutta vuosittainen vaihtelu on sääoloista johtuen suurta.

Myös typpi kulkeutuu Itämereen pääosin jokiveden mukana. Suomen osuus on 11 %. Suomesta Itämereen päätyvässä N-kuormassa ei näy vähenemisen merkkejä. Myös N:n kuormitusluvuissa on paljon vuosien välistä vaihtelua.

Suurin osa ihmistoiminnasta peräisin olevasta Itämeren P-kuormasta on peräisin maataloudesta. Suurimmat N-kuormituslähteet ovat maatalous ja yhdyskunnat. Luonnonhuuhtouman osuus Suomen kokonaiskuormasta on myös merkittävä: 28 % P:sta ja 38 % N:stä jokivesien mukana tulevasta kuormasta (v. 2008-2012). Merta kuormittaa lisäksi suoraan mereen tuleva ilmalaskeuma sekä sisäinen kuormitus.Itämereen päätyvästä typestä noin 25 % ja fosforista 1 - 5 % tulee ilmalaskeumana. Pelkästään Saaristomeren sedimenteistä vapautuvaksi sisäiseksi P-kuormitukseksi on arvioitu 1800 - 3200 t/v. Suomen ihmistoiminnan aiheuttama Itämeri-kuormitus oli v. 2008 - 2014 keskimäärin 3 900 t P/v.

Viime vuosina Itämeren kuormitus on ollut kaikkineen vähenemään päin. Uusimmat HELCOMin julkaisemat tulokset ovat rohkaisevia:

Itämeren kuormitusmuutokset

Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan Itämeren rehevöitymistä. Vaikka Itämeren kuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä, voi ilmaston muutos aiheuttaa sen, että tilan kohentumisessa "juostaan vain paikoillaan tai jopa taaksepäin".

Järvet ja joet

Suomessa on 187888 järveä (33350 km2), 32400 lähdettä ja 647 jokea. Sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 milj. ha (8 % Suomen kokonaispinta-alasta).

Maamme joista 65 %, järvistä 85 % ja rannikkovesistä 25% oli ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä vuonna 2013. Hyvää heikommassa tilassa oli 35 % jokipituudesta, 15 % järvipinta-alasta ja 75 % rannikkovesien kokonaispinta-alasta. Jokia tarkastelussa oli noin 35600 km ja järviä ja järviä 28800 km2.

Vesien ekologinen tila 2013

Sisävesien kuormitus

Typpi ja fosfori rehevöittävät myös sisävesiä. Monet pistekuormittajat ovat onnistuneet vähentämään kuormitusta, mutta hajakuormituksen hallinta on vaikeaa. Maatalous on edelleen tehdyistä lukuisista vesien tilan parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta monin paikoin merkittävä sisävesien kuormittaja.Yhdyskuntien jätevesistä P poistetaan tehokkaasti, mutta typen poistossa ei olla vielä kaikkialla tavoitetasolla.

Alla olevassa kuvassa on esitetty pintavesien kuormitus v. 2015 Syken tietoihin perustuen. Mukana on ihmistoiminnasta peräisin oleva kuormitus että luonnon huuhtouma.

Sisävedet ovat tärkeitä ravinteiden pidättäjiä. Tällöin kaikki valumavesien mukana kulkeutuvat ravinteet eivät päädy mereen asti. Erityisesti järvet, joissa veden viipymä on pitkä, ovat tehokkaita ravinteiden pidättäjiä. VEMALA-mallilla arvioituna valuma-alueiden järvet ja joet pidättävät keskimäärin 35 % vesistöihin päätyvästä kokonais-P:sta ja 30 % kokonais-N:stä. Alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Saaristomeren valuma-alue pidättää vain 1 % P:sta, mutta Suomenlahden valuma-alue 50 % ja Vuoksen valuma-alue 81 %. 

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailu

MTK on kumppanina WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailussa ja järjestää kansallisen kilpailun yhdessä WWF Suomen kanssa. Vuoden 2015 voittajiksi valitiin Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola Hyvinkäältä (Knehtilän tila). Kilpailua ei järjestetty vuosina 2016 ja 2017.

Vuonna 2009 kilpailun voitti suomalainen Vapolan tila Uudestakaupungista. Vuonna 2010 Suomen kansallisen kilpailun voittajaksi selviytyi Teppo Heikkilä Loimaalta ja 2011 Toni ja Mari Haapakosken tila Saarijärveltä. Vuonna 2013 voittajaksi valittiin Marko ja Peppi Laine Salon Halikosta ja 2014 Kosken kartano Salon Perniöstä.

 


Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 10.7.2017