Toimintopainikkeet

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesistövaikutukset

Metsät ja metsätalous vaikuttavat hyvin monella tavalla vesitalouteen ja vesistöihin. Tärkeimpiä metsien vaikutuksia vesitalouden säätelyssä ovat tulvien tasaaminen, vesien suodattaminen ja pohjavesien ylläpito ja suojelu. Positiivisten vaikutusten lisäksi metsillä ja metsätaloudella on haitallisia vesistövaikutuksia ravinnehuuhtoutumien muodossa. (Ollikainen 2011.) Haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemeihin aiheutuu kiintoaines-, ravinne-, humus-, happamuus- ja metallikuormituksesta. Metsätalouden osuus ihmisen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta on suhteellisen pieni. Kuormitus voi kuitenkin kohdistua vesistöihin joihin muut hajakuormituslähteet eivät välttämättä vaikuta. Näitä ovat mm. latvavedet. (Joensuu et al. 2012)

Metsätalouden vesistökuormitus on hajakuormitusta. Päästöt syntyvät pienistä lähteistä, joiden täsmällinen määrittäminen on vaikeaa. Myös luonnontilaisista metsistä valuu vesistöihin ravinteita, kiintoainetta ja humusta, lisäten kuormituksen yhteisvaikutusta. Kiintoaineksen valumalla on metsien vesistökuormituksesta suurin osuus. Ravinnekuormituksesta metsätalouden osuus on typen osalta vain noin 5 % ja typpikuormituksen osalta noin 7 %. Alueelliset ja ajalliset erot voivat olla kuormituksen suhteen suuria. (Rääpysjärvi et al. 2016.)

Metsätalouden suurimmat kuormitusvaikutukset liittyvät usein toimenpiteisiin, jotka voimistavat veden virtaamia tai paljastavat maanpinnan, jolloin riski maan pinnan eroosiolle ja syöpymiselle nousee. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kunnostusojitukset, ojitusmätästykset ja muut toimenpiteet joiden tarkoitus on johtaa vettä pois metsäalalta. Valumavesien mukana kulkeutuva kiintoaines kuljettaa usein mukanaan myös fosforia ja typpeä. Myös metsälannoitus, uudistushakkuut ja tienrakennus kuormittavat jonkin verran vesistöjä. Harvennushakkuut ja kevyemmät metsänhoitotyöt eivät aiheuta merkittävää riskiä ravinne- tai kiintoaineskuormituksesta. (Joensuu et al. 2012.)

Onnistuneita suojelutoimenpiteitä

Metsätalouteen liittyvään ravinnekuormitukseen on kiinnitetty viime vuosikymmenten aikana paljon huomiota ja kuormitusmääriin on pystytty vaikuttamaan toimenpiteiden suunnittelulla ja ajoituksella paljon.

Metsänhoidon toimenpiteiden valinta vesiensuojelun suhteen alkaa kartoituksella siitä, millaisella etäisyydellä vesistöistä toimitaan, millainen metsä on kyseessä maaperän ja alueen pinnanmuotojen suhteen ja kuinka vesi siellä kulkee. Myös pohjavesialueet vaikuttavat valittaviin muokkaustoimenpiteisiin. (Joensuu et al. 2012.)

Vesistöjen reunoille jätettävät suojakaistat, virtaamaa vähentävät ja ohjaavat kaivuutoimenpiteet sekä patorakennelmat voivat vähentää kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumaa merkittävästi. Lisäksi toimenpiteiden ajankohdan valinnalla, lannoitemäärillä ja niiden levitystavalla voidaan vähentää kuormitusta. Herkillä ja arvokkailla metsäluontoalueilla jotkin toimenpiteet voidaan suositella jättää tekemättä kokonaan, jos niiden vaikutukset arvioidaan suuriksi. (Joensuu et al. 2012.)

Osana kansallista metsäohjelmaa luonnontilaisten ja metsätalouden käytössä olevien metsien vesistökuormitusta seurataan seurantaverkolla, joka tuottaa tietoa valuma-alueilta purkautuvan veden määrästä, laadusta ja ainekuormista. Tulokset raportoidaan vuosittain ja metsätalouden harjoittajat voivat hyödyntää niitä vesiensuojelun kehittämisessä. (Luke.fi.) Metsätalouden vesien suojelua ohjataan myös erilaisten lakien ja ohjeistusten avulla, kuten EU:n vesipuitedirektiivillä, vesilailla, Kemera-lailla, metsänhoitosuosituksilla ja kansallisella metsäohjelmalla.

Lähteet

Luke.fi. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko. http://www.metla.fi/hanke/7467/.

Joensuus, S., Kauppila, M., Lindén, M. ja Tenhola, T. 2012. Hyvän metsänhoidon suositukset – Vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

Rääpysjärvi, J., Karjalainen, S M, Karttunen, K., Kuoppala, M. ja Aroviita, J. 2016. Metsätalouden vaikutukset purojen ja jokien biologiseen tilaan – MEBI-hankkeen tulokset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2016.

Ollikainen, M. 2011. Metsät, vesi ja kestävä metsätalous. Metsätieteen aikakauskirja 4/2011. s.269-272.

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 11.7.2017