Toimintopainikkeet

Pohjavesi

Suomalaisten käyttämästä vedestä yli 60 % on pohjavettä. Pohjavesi on usein laadukkaampaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Likaantumaan päässyttä pohjavettä on erittäin vaikea puhdistaa.

Pohjavesien suojelu

Suomen pohjavedet ovat toistaiseksi pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Veden hankinnan turvaamiseksi ja arvokkaiden pohjavesivarojen suojelemiseksi on kuitenkin tärkeä tunnistaa ja arvioida pohjavettä uhkaavat riskit ja suunnitella, miten riskit poistetaan tai minimoidaan. Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät ympäristönsuojelu- ja vesilakiin sekä lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä.

Pohjavesialueiden suojelun keskeinen työväline on alueellinen suojelusuunnitelma, jota käytetään tausta-aineistona maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä on usein määräyksiä pohjavesiin liittyen.

Pohjavesien luokittelu

Suomen pohjavedet on luokiteltu vedenhankinnan käyttökelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella eri luokkiin (I-III). Luokittelua on kuitenkin muutettu vuonna 2016. Jatkossa 1-luokkaan kuuluvat vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet ja 2-luokkaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet. Kolmas uusi on E-luokka. Ne ovat pohjavesialueita, joiden vedestä luonnontilainen tai sen kaltainen muun lainsäädännön nojalla suojeltu pintavesi- ja maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

ELY-keskukset ovat aloittaneet uudelleenluokittelun (v. 2017), ja samalla voidaan tehdä rajausmuutoksia uusien tutkimustietojen perusteella. Ohjeistusta luokitukseen löytyy Syken sivuilta.

Luokka- ja rajausmuutoksista on tiedotettava. Valmisteluasiakirjat on pidettävä asianomaisessa kunnassa nähtävillä ja niistä tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä vähintään 30 päivän ajan niiden nähtäville panosta lukien. Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus tai niitä koskeva muutos voidaan toteuttaa myös vesienhoitosuunnittelun osana, mutta näyttää siltä, että pääosa muutoksista tehdään vesienhoitosuunnittelusta erillisenä menettelynä.

Maa- ja metsätalous ja pohjavesialueet

Eläinsuojat, jaloittelu- ja ulkotarhat, laiduntaminen ja lannoitus voivat heikentää pohjaveden laatua, joten niihin liittyen on annettu säädöksiä. Esimerkiksi nitraattiasetus kieltää lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilan, tuotantoeläinten jaloittelualueiden ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkojen sijoittamisen pohjavesialueelle, ellei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Lannan  ja orgaanisten lannoitevalmisteiden aumavarastointi pohjavesialueella on aina kielletty.

Kotieläinsuojan ympäristöluvassa voi olla ehtoja mm. pohjavesialueella tai kaivojen läheisyydessä tapahtuvaan lannan levitykseen tai laidunnukseen liittyen. Lisäksi kuntien ympäristösuojelumääräyksissä (esim. Salo) voi olla rajoitteita lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttöön pohjavesialueella.

Kaikkien kasvinsuojeluaineiden käyttö ei ole sallittua pohjavesialueella, koska ne voivat kulkeutua maan pintakerroksesta pohjaveteen. Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä löytyy ajantasainen tieto pohjavesialueille hyväksytyistä valmisteista, aineiden käyttöohjeet sekä muuta hyödyllistä tietoa. Myös kasvinsuojeluaineiden ja muiden kemikaalien varastointi sekä tarpeettomien tai vanhentuneiden aineiden hävittäminen on tehtävä niin, että niistä ei aiheudu ympäristölle vaaraa.

Pohjavesialueilla suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti maanpäällisiä rakennuksen sisälle sijoitettavia öljysäiliöitä. Ulkona sijaitsevat polttoainesäiliöt on tarpeen varustaa kaksoisvaipparakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla, johon sadevesien pääsy on estetty. Säiliön on oltava myös hyväksyttyjen standardien mukainen ja se on varustettava ylitäytönestimellä. Joissakin kunnissa maanalaiset säiliöt on pohjavesialueilla kokonaan kielletty. Lisäksi säiliöiden kuntotarkistuksista on huolehdittava. Maanalaisten säiliöiden tarkastusvelvoite perustuu lakiin. Maanpäällisten polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastusvelvoitteista annetaan usein määräyksiä kunnan ymp.suojelumääräyksissä. Muista, että käytöstä poistettu öljysäiliö on tyhjennettävä ja puhdistettava, ja maanalainen usein myös kaivettava ylös.

Ojitus tai muu kaivu voivat alentaa merkittävästi pohjavedenpinnan tasoa. Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukseen vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Mittavissa ojitushankkeissa ELY-keskus voi edellyttää hakemaan AVI:sta lupaa työlle.

Maa-ainesten kotitarveotolla tarkoitetaan maa-ainesten ottamista omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä esim. tilan omaan rakennushankkeeseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Kotitarveottoon ei tarvita MRL:n mukaista lupaa. Yli 500 m3:n kotitarveotosta on kuitenkin ilmoitettava kunnan ymp.suojeluviranomaiselle. Kotitarveotto ei saa kuitenkaan heikentää pohjaveden laatua, ja pohjaveden pinnan yläpuolelle on jätettävä paksu suojakerros. Myös alueen siistimisestä on huolehdittava, kun maa-ainesotto lopetetaan.

Pohjavesialueella sijaitsevalle pohjavedenottamolle voi olla vahvistettu suoja-alue, jolla tietyt toimet on kielletty. Lisätietoja saat mm. kuntasi vesihuoltolaitokselta.



Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 6.7.2017