Toimintopainikkeet

Ajankohtaista LOHKO II

Hanke edennyt suunnitelmien mukaan

LOHKO II -hanketta on toteutettu lähes vuosi. Vedenlaatua ja virtaamaa seurataan kaikilla kohteilla joko läpi vuoden tai osa-aikaisesti. Voit itsekin käydä toteamassa, miten syksyn sateet näkyvät virtaamissa ja ravinteiden huuhtoutumisessa.

VEMALA/ICECREAM-mallia on pystytty jo nyt tarkentamaan, ja työ jatkuu hankkeen loppuun asti. On tärkeää, että malli on mahdollisimman tarkka, sillä sitä käytetään mm. vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden valinnassa.

Myös taloustarkastelu on päässyt käyntiin, mutta painopiste sen osalta on vuodessa 2018.

LOHKO II -sivuilta löytyvät myös hanke-esitteet ja raportit. Viimeisimpänä sivuille on lisätty video vedenlaadun seurannasta.

filmin_etusivu.JPG

 
 

LOHKO II jatkaa 2017 - 2018

LOHKO-hanke on saanut 2-vuotisen jatkorahoituksen ympäristöministeriöltä hallituksen vesien- ja merenhoidon kärkihankerahoista. LOHKO II jatkaa LOHKOssa tehtyä työtä, mutta uutena osana mukaan tulee taloustarkastelu. Lisätietoa LOHKO II -hankkeesta.

pohdintaa.jpg
Kuva: Koppelmäki

 
 

Hanketapaaminen Nurmijärvellä

Markus_Keuda08122016.jpg
Markus Huttunen kertoo mallien tuloksia. Kuva: Kulmala

LOHKO-hanke lähestyy loppuaan, ja nyt on aika tarkastella tuloksia. 8.12.2016 kokoontui pieni, mutta aktiivinen joukko viljelijöitä Keudan Nurmijärven yksikössä. Tapaamisessa Pasi Valkama kertoi  jankkuroinnin, rakennekalkin ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaikutuksista ravinteiden huuhtoutumiseen pellolta. Mallien antamista eroosio- ja ravinnekuormitustuloksista kertoi Markus Huttunen. Lisäksi paikalla olleet viljelijät saivat omaa tilaa koskevat lohkokohtaiset kuormitusarviot karttoineen. 

Esitykset

 
 

Lohkokohtaisen tiedon käyttö - uusi raportti ilmestynyt

lohkoja.JPG
Lähde: Paikkatietoikkuna

Lohkokohtaisen tiedon käyttö - Selvitys peltolohkokohtaisen tiedon käytön edellytyksistä tutkimuksessa ja hallinnossa -raportti on ilmestynyt.

Lohkokohtaisen tiedon vaikeaa saatavuutta pidetään yhtenä pullonkaulana mm. tarkempien ravinnekuormitusarvioiden laskennassa, mutta lohkokohtaista tietoa voitaisiin hyödyntää lisäksi muissa ympäristöön, tuotantoon sekä talouteen liittyvissä tutkimushankkeissa. Tutkimuksen lisäksi myös eri hallinnonaloilla on kiinnostusta lohkokohtaisen tiedon parempaan saatavuuteen esimerkiksi erilaisten yleissuunnitelmien (mm. ravinteiden kierrätys) pohjaksi tai valvontojen helpottamiseksi. Tarkka peltolohkokohtainen tieto on kuitenkin viljelijän hallinnassa ja hänen immateriaalista omaisuuttaan.

Pitäisikö lohkokohtainen tieto olla helpommin ja kattavammin tutkimuksen ja hallinnon käytössä? Asiasta on puhuttu vuosia, mutta siitä ei ole yhteisymmärrystä. LOHKO-hankkeessa selvitettiin edellytyksiä peltolohkokohtaisen tiedon nykyistä laajempaan käyttöön. Selvityksessä otettiin huomioon eri osapuolten näkemykset ja siinä kuvataan lohkokohtaisen tiedon käytön hyötyjä ja haittoja tiedon omistajien, käyttäjien ja tuottajien (mm. ympäristö- ja maataloushallinto, tutkimus, viljelijät, edunvalvonta, neuvonta, viljavuuslaboratoriot) näkökulmasta.

 
 

Kolmas väliraportti luettavissa

mittaus_netti.jpg
Mittauslaitteistoa veden laadun mittaamiseen. Kuva: Kulmala
LOHKO-hanke on edennyt viimeiselle neljännekselle. Olemme jättäneet kolmannen väliraportin, josta voit lukea, miten hanke on edennyt. Raportissa on runsaasti tuloksia veden laadun seurannasta ja tulosten analysointia. Lisäksi on tarjolla mallinuksen tuottamaa aineistoa.

Muistathan, että vedenlaatutuloksia voi edelleen seurata lähes reaaliajassa.                          



 
 

Sateet näkyvät veden laadussa

Uudellamaalla on ollut kesäkuussa muutamia hyvin sateisia päiviä. Runsaat sademäärät heijastuvat myös veden laatuun. Virtaaman lähtiessä nousuun, nousee ensin veden sameus ja sen jälkeen nitraattipitoisuus. Veden nitraattipitoisuus laskee myös sameutta hitaammin. Sameus kertoo veteen tulevasta kokonaisfosforikuormituksesta.

Voit itse seurata muutoksia lähes reaaliajassa linkin kautta, joka löytyy osasta Vedenlaadun seuranta.

Lepsämänjoen vedenlaatu kesäkuussa 2016
Sateet vaikuttavat Lepsämänjoen veden laatuun.

 
 

Viljelijätapaaminen Lepsämäenjoella 15.4.2016

Pasi_V_esittelee.jpg
Pasi Valkama kertomassa vedenlaatutuloksista ja miten sääolot heijastuvat veden laatuun. Kuva: A. Kulmala
Joukko Lepsämäenjoen valuma-alueen viljelijöitä kokoontui aurinkoisena mutta tuulisena aamuna yhteiseen tapaamiseen Lepsämäjoen mittauspisteelle. Kokoontumisen aikana käytiin läpi, minkälaista vettä virtaa Lepsämänjoessa ja mitä vedenlaatutiedot ja viljelijöiden antamat viljelytiedot kertovat maatalouden kuormituksesta alueella.

Lepsämänjoen viljelijät ovat antaneet mallintajien käyttöön kiitettävästi viljelytietoja useamman vuoden ajalta. Tiedot on yhdistetty ravinnekuormitusmalliin yhdessä vedenlaatutietojen kanssa. Mallia tarkennetaan edelleen koko ajan, mutta jo nyt voitiin kertoa ensimmäisiä laskentatuloksia lohkokohtaisesti.

Alueelle on laskettu tarkennetun lannoituksen, suorakylvön, suojavyöhykkeiden, lietteen sijoituksen ja kerääjäkasvien vaikutusta kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormitukseen. P-kuormitusta alentaisi parhaiten suorakylvö ja kerääjäkasvit. Muiden toimenpiteiden vaikutus on hyvin pieni. Kerääjäkasvi oli tehokkain N-kuormituksen vähentäjä ja suorakylvö tuli seuravana. N:n huuhtoumiseen suojavyöhykkeillä ja ja lietteen sijoituksella ei ollut juuri mitään vaikutusta. Ilmaston muutoksen edetessä sekä typpi- että fosforikuormitukset kasvaisivat, mutta kokeilluilla menetelmillä ne voidaan pitää kurissa.

Lepsamanjoki_tapaaminen150416.jpg
Inese ja Markus Huttunen kertoivat mallinnuksen tuloksista. Kuva: A. Kulmala


 
 

LOHKOn väliraportointi

IMG_7672.JPG
Mittausanturi Kaukanaronojassa. Kuva: Kulmala
LOHKO-hankkeen ensimmäinen vuosi on takana. Hankkeesta on jätetty kaksi väliraporttia, jotka löydät löydät hankkeen kuvailusivun oikelta palstalta.

2. väliraportissa on mukana jo paljon mittaustuloksia, joita on kerätty esimerkiksi viereisen kuvan kaltaisella laitteella. Lisäksi kerrotaan mm. Uudellamaalla aloitetusta rakennekalkituskokeilusta ja mallinnustuloksia.

 
 

Vierailulla Pohjois-Savossa

Joukko LOHKO-hankkeen toimijoita kävi 23.-24.6. vierailulla Luken tutkimusyksikössä Maaningalla, jossa tutkitaan mm. nurmiviljelyn aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Mittauksia tehdään laboratoriossa pintavaluntasimulaattorilla, vajaan hehtaarin kokoisella lysimetri- ja pintavaluntakentällä sekä noin kolmen neliökilometrin kokoisella Kirmanjärven osavaluma-alueella Iisalmessa.

Jatkossa mm. nurmen sulamiseen ja jäätymiseen liittyvän ravinnekuormitusriskin (erityisesti liukoinen-P) selvittäminen tehostuu uuden ”kasvatuskammion” ansiosta. Kammiossa voidaan sulattaa ja jäädyttää pellolta irrotettuja nurmilaattoja koneellisesti, jolloin pystytään simuloimaan paljon erilaisia olosuhteita toisin kuin luonnossa. Tämä saattaa olla erityisen tarpeen, jos jatkossa talvet ovat entistä leudompia, talven vesisateet yleistyvät ja yhtenäiset pakkasjaksot vähenevät. Yhdistämällä eri mittausten tuloksia, saadaan hyvä kuva niin toteutuneesta huuhtoumasta kuin huuhtoumariskiin vaikuttavista tekijöistä.

lysimetrikentällä.jpg
Lysimetri- ja pintavaluntakentällä oli käynnissä lietelannan käyttöön liittyvä tutkimus. Kuva: A. Kulmala

Kirmanjärven osavaluma-alueella on vuonna 2010 FOKUS-hankkeessa (Sisävesien fosforikuormituksen vähentämiskeinot) perustettu ravinnekuormituksen seurantaverkosto. Se koostuu sääasemasta ja viidestä eri mittauspisteestä, joista jokainen sisältää näytteenotto- ja virtaamamittauslaitteiston. Mittauksia on jatkettu juuri nyt päättymässä olevassa FOKUS II -hankkeessa.

Pellon osuus Kirmanjärven osavaluma-alueella on 32 %, metsää on 50 % ja soita 18 %. Seuranta-alueiden mittauspisteet on valittu siten, että niiden maankäyttölaji vaihtelee peltovaltaisesta (100 %) metsävaltaiseen (lähes 100 %). Vallitseva maalaji on HkMr, mutta peltojen muokkauskerrokset ovat hiesuvaltaisia kivennäismaita, joissa helppoliukoinen P-pitoisuus on keskimäärin 12,6 mg/l. Pelloilla viljellään pääasiassa rehunurmea ja -viljaa.  

kirmanjärvellä.jpg
Kirmanjärven valuma-alueella tutustuimme vedenlaadun mittauksiin. Kuva: A. Kulmala

Tämänkaltainen mittausalue tuo huomattavaa lisäarvoa maatalouden ravinnekuormituksen arviointiin, sillä nurmet ja hiesut ovat monilta ominaisuuksiltaan täysin erilaisia esimerkiksi erikoiskasveihin, viljaan ja savimaihin verrattuna. Toivottavasti mittauksille löytyy jatkossakin rahoitus.

Myös LOHKO-hankkeessa on kantavana ajatuksena se, että tutkittua tietoa mallinnuksen pohjaksi tulee kerätä monissa erilaisissa olosuhteissa. Vain näin voidaan pmarka_pelto_savossa.jpgäästä mahdollisimman lähelle todellista tilannetta.

Lisätunnelmaa vierailulle toi runsas sade. Pääsimme kokemaan, miltä tuntuu kuukauden sade päivässä. Ojissa virtasikin runsaasti vettä ja pellot olivat litimärkiä.

 
 

Lyhyestesitekuva.jpgi LOHKOsta

Haluatko tietää lyhyesti, mitä LOHKO-hanke tekee? Parhaiten asia selviää esitteistä ja filmistä. Löydät ne LOHKO-hankkeen kuvailusivulta oikelta palstalta.


 
 

LOHKO-hankkeen mittaukset käynnissä Uudellamaalla

Anturit mittaavat pelto-ojan veden laatua keväisen yöpakkasen muodostaman jääkannen alla.
Anturit mittaavat pelto-ojan veden laatua keväisen yöpakkasen muodostaman jääkannen alla. Kuva: P. Valkama
Automaattinen veden laadun seuranta ja vesinäytteenotto ovat käynnissä kolmessa erilaisessa kohteessa Uudellamaalla. Nurmijärvellä Lepsämänjoen yläosan valuma-alueella ravinne- ja kiintoainehuuhtoumien mittaukset ovat jatkuneet yhtämittaisina jo vuodesta 2006. Vuoden 2015 alusta mittaukset ovat osa LOHKO-hanketta. Vihdissä mittauksia tehdään pienemmässä pelto-ojassa, jonka valuma-alueesta noin puolet on peltoa. Lisäksi käynnissä ovat myös salaojavesistä tehtävät mittaukset, joiden tarkoituksena on saada lisätietoa salaojien kautta huuhtoutuvasta ravinnekuormasta.

Automaattimittauksilla saadaan huomattavasti tarkempaa tietoa ravinne- ja kiintoainekuormien suuruudesta ja muodostumisesta kuin pelkästään yksittäisten vesinäytteiden perusteella. Automaattimittauksin kerättyä tietoa hyödynnetään Suomen ympäristökeskuksen VEMALA/ICECREAM-mallien tarkentamisessa. Mallien avulla tuotetaan peltolohkokohtaista tietoa eri viljelytoimenpiteiden vaikutuksista lohkon ravinne- ja kiintoainehuuhtoumiin.


Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 1.12.2017