Toimintopainikkeet

MTK-Viiala

 
 

Vuosikokous

MTK-Viialan vuosikokous pidetään keskiviikkona 4.12.2013 Viialan kirjaston kokoustilassa klo 10.00.  Maatalouspoliittisen katsauksen pitää toiminnanjohtaja Visa Merikoski. Tervetuloa!

 
 
Akaan maataloustuottajat huolissaan kaupungin maanhankintatavoista

Akaan maataloustuottajat, MTK-Akaa, MTK-Kylmäkoski ja MTK-Viiala pitivät yhteiset syyskokoukset Karlundin kivinavetalla Kurisjärvellä. Paikalla oli noin 50 jäsentä sekä kutsuvieraina kaupunginjohtaja Aki Viitasaari, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Salin , MTK:n johtokunnan jäsen Markku Länninki ja MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski .

Ennen virallisia kokouksia käydyssä alustus- ja keskustelutilaisuudessa kuultiin Akaan palvelutuotannosta ja strategioista. Lisäksi oli Markku Länningin ajankohtainen maa- ja metsätalouspoliittinen katsaus sekä Visa Merikoski tietoisku Pirkanmaan alueen hajarakentamisen ja maankäytön haasteista maanomistajille.

Juhani Salin keskittyi esittelemään Akaan palveluiden järjestämistä. Aki Viitasaaren puheenvuorossa olivat kaupunginjohtajan strategia, kaupungin palvelustrategia ja maapoliitiikka.

Viitasaaren osuudessa ei virkamiesnäkökulma jäänyt epäselväksi ja eniten keskustelua herätellyt osuus syntyikin hänen alustettua Akaan maanhankinnasta, hajarakentamisesta sekä hankinnoista yrittäjiltä.

Kaupunginjohtajalle pakkotoimetkin osa Akaan maapoliittiikkaa

- Maahankinnassa keinovalikoima pitää olla laajaa ja kokonaan käytössä. Jos on pakko hankkia, myös lunastusta on voitava käyttää, sanoi kaupunginjohtaja Aki Viitasaari .

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut MTK-Akaan puheenjohtaja Vesa Liehu esitti yleisössä heränneen kysymyksen Viitasaarelle.

- Maanhankinnan kehitys on ollut huolestuttavaa. Syksyllä oli esillä liikuntareittitoimitus, jolla kaupunki olisi pakkokeinoin hankkinut maata Nahkialan kuntoradalta. Onko tilanne muuttunut Kylmäkosken ajasta jolloin edettiin vapaaehtoisilla kaupiolla? Rahallakin voitiin asiat sopia.

Viitasaari ei vastannut kysymykseen, mutta tarkensi ilman maanomistajan suostumusta käytettävien pakkotoimien lunastuksen ja liikuntareittitoimituksen eroa.

- Lunastus on eri kuin liikuntareittitoimitus, sillä reittitoimituksessa tulee pysyvä rasite kiinteistön omistajalle eikä maanomistus muutu, sanoi Viitasaari.

Yksityisille maanomistajille suunnattujen pakkokeinojen käytöstä puhuminen ulkoilureittien turvaamiseksi sai myös Sari Takun , MTK-Kylmäkosken varapuheenjohtajan esittämään kysymyksen.

- Vieläkö ensi talvena uskallan antaa tehdä latuja koululaisille?

- Miksei uskaltaisi, naurahti Viitasaari.

Hajarakentaminen kallista kaupungille

Kaupunginjohtajan mukaan strateginen kehityskuva on valmistumassa. Se on suunnitelma siitä miten tulevina vuosina rakennetaan. Uutta maakuntakaavaa aletaan myös laatia. Se käynnistyy maakuntavaltuuston päätöksellä. Viitasaari totesi myös, että tarkemmin maankäyttöä ohjataan asemakaavalla.

- Tavoite on viihtyisä, taloudellinen ja toimiva yhdyskuntarakenne. Tehokas verkkojen käyttö on keskeinen asia. Yhdyskuntarakenteesta pitää saada tiivistämällä tyhjä kapasiteetti pois eli tyhjän oloiset alueet pitäisi saada rakentumaan.

Viitasaaren mukaan Akaassa haja-asutus ei ole ongelma. Silti kasvussa kaupungin laitamilla on ehdoton suunnittelutarve, josta on hänen mielestään noussut kummallinen kohu.

- Laitamille on voitava suunnitella. Palveluiden tuotannossa esim. vanhusten kotipalveluiden järjestäminen on etäisyyksien vuoksi kalliimpaa haja-asutusalueilla kuin taajamassa lähekkäin. Talouden tehokkuuden kanssa joudutaan tekemään kovia päätöksiä.

-Kyliin ja tiloille saa rakentaa. Suurin osa suunnittelutarveratkaisuista on myönnetty, josta kyllä poliitikot kaupunginhallituksessa ovat pitäneet huolen.

Toiminnanjohtaja Merikoski muistutti hajarakentamis- ja perusrakennusoikeuden olevan turvattu perustuslaissa ja tonttien myynti joillekin maanviljelijöille nykyisin jopa elinkeinoa. Lisäksi hän tiedusteli suunnittelutarvealueiden laajuutta, jonka Viitasaari totesi olevan noin 500 metriä kaavojen lievealueilla.

- Ilmaston lämpenemisestä ei kuitenkaan voi syyttää hajarakentamista. Se on pelkkää "huuhaata", arvioi Visa Merikoski.

Kaupungin alueurakat liian suuria maanviljelijöille?

Teknisellä puolella Akaan strategiaa toteutetaan siten, että käyttöön on otettu alueurakointia ja uusia toimintatapoja. Viitasaaren mukaan Akaan kokoomuksen juuri järjestämässä liikenneseminaarissa annettiin palautetta, että kilpailuttamisella on saatu jopa tuloksia.

Vesa Liehu tiedusteli sitä, että onko kaupungin tarjouskilpailuissa paikallisilla pienillä yrityksillä, myös koneurakointiin erikoistuneilla maatilayrittäjillä jatkossa menestymisen mahdollisuuksia. Liehu kertoi, että näin olisi, jos urakoita valmisteltaisiin sopivan pieniksi eikä töitä annettaisi vain muualle veronsa maksaville suurille kansallisille yhtiöille.

- Palastelemalla urakat voidaan maanviljelijöiden osaaminen ja konekanta hyödyntää ja siten edelleen vaikuttaa maaseudun toimeentulon kehitykseen, huomautti myös Sari Takku.

- Hankinnoissa ostajan näkökulma on oltava etusijalla, vastasi Viitasaari.

Esitelmänsä alussa hän oli kuitenkin kertonut, mikäli kaupungin taloudenpidossa syntyy ylijäämää, sen hän kohdentaisi erityisesti elinkeinopalveluihin. Näin kaupunki saisi elinkeinoelämän kasvavan tuotannon myötä lisää ylijäämää, jolloin ollaan kohtuullisen hyvällä pohjalla.

Sivun alkuun
 
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 11.11.2013