Toimintopainikkeet

Metsäyhtiöiden kartelli ja vahingonkorvauksen vaatiminen

mantyrunkokasa_pieni.jpg

18.11.2011

Puuta myynyt metsänomistaja voi olla oikeutettu vahingonkorvauksiin.

Metsäyhtiöiden kartelli vuosina 1997-2004
 
Suuret metsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsäliitto tekivät kilpailulainsäädönnön kieltämää hintayhteistyötä vuosina 1997-2004. Asia tuli ilmi, kun UPM toi asian julkisuuteen välttyäkseen tällä tavoin maksamasta kartellisakkoja. Markkinaoikeuden vuonna 2009 määräämät seuraamusmaksut koskivatkin vain Stora Ensoa (30 miljoonaa euroa) ja Metsäliittoa (21 miljoonaa euroa).
 
Metsäyhtiöiden hintayhteistyössä ei suoraan sovittu, millaista hintaa raakapuusta maksetaan, mutta yhtiöiden metsäpäälliköt olivat vaihtaneet tietoja kustannuksistaan ja myös seuranneet toistensa raakapuun hintakehitystä.
 
MTK on tuominnut metsänomistajien edun vastaisen toiminnan jo kilpailuviraston ensimmäisestä, vuoden 2006 lopulla annetusta päätöksestä alkaen. MTK on myös selvittänyt raakapuun hintakehitystä kotimaassa ja kilpailijamaissa, verrannut metsäteollisuuden valmiiden tuotteiden hintakehitystä raakapuusta maksettuun hintaan ja laatinut näiden pohjalta laskentamallit, joiden perusteella voidaan arvioida kartellin alaisista metsäkaupoista mahdollisesti aiheutuneita menetyksiä.
 
MTK on selvittänyt, miten kartelli on vaikuttanut puun ostohintaan. Tätä on tehty vertaamalla raakapuun hinnan kehittymistä siihen hintaan, jota metsäteollisuus vastaavasti saa omista myyntituotteistaan. Mikäli nämä osto- ja myyntihinnat kehittyisivät tasatahtiin, on se merkki markkinoiden ja kilpailun toiminnasta. Tämän tarkastelun mukaan metsäyhtiöiden kartelli on vaikuttanut mänty- ja koivukuitupuun ostohintoja alentavasti.
 
Tukkipuun osalta voi olla vaikeaa löytää hintatarkastelun perusteella merkkejä siitä, että metsänomistaja olisi kärsinyt kartellin vaikutuksista. Hämeessä kuusitukki on tärkein puutavaralaji ja sen osuus kantorahatuloista on selvästi suurin, joten alueemme metsänomistajille raakapuukartellilla on ollut todennäköisesti keskimääräistä vähäisempi merkitys. Tästä huolimatta alueemme metsänomistajat ovat voineet kärsiä kartellista, mutta sen toteennäyttö voi olla hankalaa.
 
Vertailu kilpailijamaihin on osoittanut, että Suomessa on kartellivuosina 1997-2004 maksettu puusta keskimäärin parempaa hintaa kuin kilpailijamaissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Suomen hinnan olleen hyvä, sillä maiden välisiin hintaeroihin vaikuttaa kaikkein eniten eri puutavaralajien kysynnän ja tarjonnan määrä.


 
Kuinka saan selville, olenko kärsinyt metsäyhtiöiden kartellista?
 
Kilpailulainsäädännön mukaisesti jokainen kilpailun rajoittamista koskeva vahingonkorvauskanne käsitellään yksilöllisesti. Vahinkoa kärsineen metsänomistajan on nostettava oma kanne käräjäoikeuteen, johon kanne on jätettävä viiden vuoden kuluessa vahingon ilmenemisestä. Vallitsevan tulkinnan mukaan viiden vuoden määräajan kuluminen on alkanut 21.12.2006, jolloin kilpailuvirasto antoi päätöksensä. Näin ollen kanteen nostamisen määräaika kuluisi umpeen 21.12.2011.
 
Näyttövelvollisuus on vahingon kärsineellä. Vahingon osoittamiseksi tarvitaan laskelma, jonka pohjana ovat kartellivuosien puukauppa-asiakirjat. Näitä ovat kauppakirjat, mittaustodistukset ja metsäyhtiön vuosi-ilmoitus. Vuosi-ilmoituksen saa verotoimistosta metsäyhtiökohtaisesti 10 euron kappalehintaan. Näiden tietojen perusteella voi teettää metsänhoitoyhdistyksellä, metsänomistajaliitolla tai MTK:n metsälinjalla laskelman. Laskelma on erittäin tärkeä, koska vajailla tai virheellisillä tiedoilla ei oikeuteen kannata lähteä. Muussa tapauksessa edessä voi olla metsäyhtiön korvausvaatimus perusteettomasta kanteesta.
 
Oikeusturvavakuutuksen olemassaolo ja ehdot on hyvä selvittää. Oikeusturvavakuutus korvaa yleensä vain omat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Mikäli oikeus toteaisi kanteen perusteettomaksi ja määräisi maksettavaksi vastapuolen kulut, niin näitä kuluja ei oikeusturvavakuutus yleensä korvaa.


 
Mitä tehdä nyt?
 
Teetä ensin laskelmat asiantuntijalla, mikäli olet myynyt erityisesti mänty- tai koivukuitupuuta ja mikäli kauppa on ajoittunut vuosille 1997-2004, etenkin vuosituhannen vaihteen tuntumaan. Jos laskelmat osoittavat vahinkoa syntyneen ja päätät nostaa vahingonkorvauskanteen, tarkista oikeusturvavakuuksesi ja ota yhteyttä kilpailulakiasiat hallitsevaan asianajajaan. MTK Hämeen sopimusasianajotoimisto, Bützow Oy, hallitsee myös kilpailulainsäädäntöön liittyvät asiat. Yhteystiedot löydät internet-sivuiltamme kohdasta jäsenedut.
 
Julkisuudessa on ollut asianajotoimistoja, jotka ovat ottaneet toimeksiantoja useilta metsänomistajilta, osa näistä provisioperiaatteella. Provisiokäytännössä asianajotoimisto ottaa esimerkiksi parinkymmenen prosentin osuuden vahingonkorvaussummasta, jonka metsäyhtiö mahdollisesti joutuu oikeuden määräyksestä maksamaan. Mikäli kanne ei menesty, ottaa asianajotoimisto vastattavakseen oikeusprosessista syntyneet kulut. Tämän tyyppinen vaihtoehto voi olla metsänomistajalle harkitsemisen arvoinen, vaikkakaan MTK Häme ei suoranaisesti suosittele mitään näistä toimistoista. Asianajosopimuksen ehtoihin on syytä tutustua tarkasti.

 

Lisätietoja myös MTK keskusliiton sivuilta:

MTK on tuominnut puukauppakartellin ja avustaa jäseniään vastuullisesti

 
Sivun alkuun
 
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää