Toimintopainikkeet

« Blogiarkisto

Cleantechin ja biotalouden tulevaisuus

1.2.2018

Cleantechillä ja biotaloudella tarkoitetaan tavanomaista vähemmän kuormittavia tuotteita, palveluita sekä teknologioita, ja sen ratkaisut kytkeytyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, uusiin materiaaleihin, kuljetusten kehittämiseen, materiaali- ja energiatehokkuuteen, kemikaalien hallintaan sekä vesien- ja jätteiden kierrätykseen ja hallintaan. Pitkäjänteisen politiikan ansiosta Suomi on menestynyt kansainvälisesti cleantechin ja biotalouden kehittämisessä. Monet organisaatiot, kuten ministeriöt, Luke, SYKE ja VATT ovat olleet tässä prosessissa mukana.

Cleantechillä voidaan vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin sekä edesauttaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä. Lisäksi sillä pystytään merkittävästi edesauttamaan biotalouden kehitystä. Toisaalta cleantech ja biotalous voidaan ajatella myös erillisinä strategioina kohti kestävää yhteiskuntaa edistäen samalla investointi- ja innovaatioekosysteemien rakentumista. Molemmat ovatkin olleet Valtioneuvoston kärkihankkeina. Erona niissä on lähinnä se, että cleantech on biotaloutta laajempi kokonaisuus, ja ehkä osittain tämän takia cleantech onkin jäänyt biotalousbuumin jalkoihin sen selkeämmän rajauksen takia.

Tähän mennessä Suomen biotalouden kehitys on ensisijaisesti keskittynyt metsäteollisuuteen, mutta lähitulevaisuudessa myös elintarviketeollisuuden, maatalouden sivuvirtojen sekä sinisen biotalouden ratkaisuihin tulisi keskittyä entistä enemmän, sillä niissä on monia mahdollisuuksia, joita ei olla vielä tunnistettu. Näin ollen uusien innovaatioiden kehittämiseen tulee panostaa. Ongelmana tässä, kuten lähes kaikessa muussakin on tietenkin rahoituksen riittämättömyys. Onneksi Suomen talouskasvu on kuitenkin piristymään päin, jolloin tällaisiinkin asioihin on mahdollista panostaa.

Peltobiomassat, ksylitolipurukumit, maitohappobakteerijogurtit sekä kasvisterolimargariinit ovat esimerkkejä maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvästä biotaloudesta. Peltobiomassat tarkoittavat kivennäis- ja turvemaiden pelloilla kasvatettavia energiakasveja, joita ovat muun muassa ruokohelpi, hamppu, rypsi, olki ja energiapaju. Peltobiomassoja voidaan polttaa sellaisenaan tai niistä voidaan jalostaa joko kiinteitä tai nestemäisiä biopolttoaineita, kuten biodieseliä. Muun muassa UPM ja Neste ovat olleet mukana kehittämässä biopolttoaineita.

Erityisesti metsäbiotalous on aiheuttanut ympäristöihmisissä vastareaktioita hakkuiden vuoksi, mutta toivottavasti LULUCF ja REDII osoittautuvat menestystarinoiksi. Biotalous ja cleantech ovat vielä lapsenkengissä, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Joanna Asumus

Kommentteja: 0


Kommentoi blogia
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

(Voit käyttää omaa nimeä tai nimimerkkiä)
(ei tule näkyviin)

Kirjoita luku viisi numerona*

* merkityt kentät ovat pakollisia
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 1.2.2018