Toimintopainikkeet

« Blogiarkisto

Fossiilisista eroon luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

5.2.2018

Tammikuun lopussa juhlistimme Säätytalolla Suomen 50-vuotista jäsenyyttä kansainvälisessä luonnonsuojeluliitossa IUCN:ssä. Historiakatsauksissa todettiin, kuinka Suomi on ollut IUCN-ystävä eniten rahoittavien maiden joukossa. Paljon on tehty suojelutyötä, mutta luonnon monimuotoisuuden kato uhkaa maapalloa. Meiltä panelisteilta kysyttiin: ”Mitä pitäisi tehdä luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiseksi: tutkimuksen ja päätöksenteon rooli”.

Korostin, että kaikkeen ympäristöön, myös suojelualueisiin, kohdistuu suuri uhka, ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen on myös luonnon monimuotoisuuden kadon torjuntaa.
 
Suomessa on rikas luonto ja luonnonvarat, joita haluamme säilyttää tuleville polvillemme. Uhkien vähentämiseksi meidän on toimittava kansallisesti, EU-tasolla sekä kansainvälisesti, Suomen lähtökohdista: harhattoman tiedon perusteella, kokonaiskuva ja aikaperspektiivi tiedostaen, riittävällä perusaineistoilla ja kehityssarjoilla elinympäristöjen ja lajien pärjäämisestä.

Kokonaiskuvassa tulisi tunnistaa hot spotit eli kohteet, joissa monimuotoisuus on erityisen uhattuna, ja kohdentaa suojelutoimet kustannustehokkaasti.

Samalla on muistettava, että elinkeinojen tulee olla kannattavia, jotta voimme panostaa monimuotoisuuden hoitoon, osana maa- ja metsätaloutta. Viljelijät ja puuntuottajat parantavat toimiaan lisääntyvän tiedon myötä. Tästä on esimerkkinä havupuun määrä, joka on lisääntynyt Etelä- ja Keski-Suomen yksityismetsissä.

Paneelissa tartuin populaatiodynamiikkaan: suojelupäätösten on otettava paremmin huomioon lajien tasapaino ja turvata siten luonnonmukainen monimuotoisuus. Peruuttamattomasta yksipuolisesta lajiensuojelusta tulisi päästä eteenpäin toimiin, joissa nähdään kantojen dynamiikka ja populaatioiden keskinäiset vuorovaikutukset.

Lajithan ovat usein keskenään toistensa vihollisia. Tietyn lajin ehdoton suojelu koituu toisen uhaksi, minkä luonnossa työskentelevät usein näkevät. Samoin vieraslajit tai ihmisen asumusten suosimat lajit aiheuttavat epätasapainoa.

Hot spottien ja populaatiodynamiikan lisäksi tutkimuksen on osattava tunnistaa ulkopuoliset uhkatekijät monimuotoisuudelle, kuten juuri ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat. On siis osattava erottaa ne tekijät, joihin esimerkiksi maa- ja metsätalous ei voi juuri vaikuttaa ja mihin taas voi. Ilmaston lämmitessä vyöhykkeet siirtyvät pohjoiseen ja meri tulee vastaan. Tuholaiset ja taudit leviävät. Sään ääri-ilmiöt haastavat eläimiä ja kasveja. Syynä ei ole maatalous vaan ilmastonmuutos - tai yksipuolinen suojelu.

Staattinen suojelu ei siten riitä vaan fossiilisista luopuminen on yhteinen tiemme vähentää uhkia ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Tutkimukselta kaipaamme erityisesti yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa ja vastuunottoa julkiseen keskusteluun, erityisesti silloin kun viestit syystä tai toisesta vinoutuvat esimerkiksi mediassa. Tiedettä on popularisoitava niin, että hyödyllinen tieto tulee tunnetuksi ja pysytään totuudessa, jonka riippumaton tutkimus tuottaa. Tutkimuksellakin on tosin nykypäivänä haastetta, sillä riippumattomien tutkimuslaitosten varat hupenevat kuten luonnon monimuotoisuus.

Joka tapauksessa päätöksenteon tulee olla ennen kaikkea punnittua ja eri näkökulmat huomioon ottavaa, ennustettavaa ja määrätietoista sekä suojelua ja taloudellista toimintaa tasapainottavaa.

Myös yksittäinen metsänomistaja ja maanviljelijä ovat päätöksentekijöitä. MTK:lla on ympäristölupaukset, joihin kuuluu ”Turvaamme luonnon monimuotoisuutta”. Näin teemme, yhteistyönä, riittävin tiedoin, rahoitusmahdollisuuksin ja vapaaehtoisuudella.

Kommentteja: 0


Kommentoi blogia
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

(Voit käyttää omaa nimeä tai nimimerkkiä)
(ei tule näkyviin)

Kirjoita luku viisi numerona*

* merkityt kentät ovat pakollisia
Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 5.2.2018